~oli havvan kaivannu, polven korgevuon havvan~ (kotimaisten hautojen syvyydestä, vrt. arjalaisten "six feet under")
~toizele haudoa kaivoi, itse haudah puutui~
~nagris pilkotah, pannah pätsih padah, katetah, pietäh ehtäs~ (haudun eli naurispadan ohje)
~tulkoa meilä hautakiukoalla~ (syömään haudutettuja nauriita)
~haudanikam panin~ (nauriit maan alle kuumien kivien päälle)
~nakrehesta hauvottih hautoa, loajittih mämmie~ (mistäpä ennen nauriita)
~midä sie haudasijah rubied elämäh~ (notkopaikkaan, asumisen vapaus, vrt. vapautta teeskentelevä yhteen malliin pakottaminen)
~lämmitä kyly ta hauvo vasta~
~tulessa hauduo, tuli pehmendäy~ (vitsakset)
~hauvotah palavassa veissä~ (tuohivirsut)
~rein jallas havvottih pätsis~
~jalgoi hauvotah moaheinyviez~
~ne kun hauvuttih pehmiekse nin ne ei siitä katkieltu~ (pajut ja näreet)
~anna havvoh koassu, kuni tullah syömäh~ (puuro)
~kuolieda nygöi hauvatah~ (vrt. saksalaisten vainaja, venäläisten pokoiniekka)
~muah panna~ (kun haudataan)
~havvella pidäz rungua, panizitto kylyn lämmäh~ (runko=vartalo, vrt. puun varsi, puun runko)
~liinantyöz da heinis havvellah lastu~ (sairasta lasta kylvetetään hampussa ja heinissä)
~koivun lehted on havvinhambahal~ (vrt. hiirenkorvalla)
~hauvinheinä~ (rantaleinikki)
~havvinkuhettai~ (pieni hauki)
~havvinlippahii lapset kerätäh~ (simpukankuoria)
~havvinmaimu talvel ei kazva, kezäl kazvau~ (hauenpoikanen)
~katsottih kesäm merkkijä hauvim maksasta~
~hauvimmötky~ (suuri hauki)
~havvinvakkazii kerätäh~ (simpukoita)
~niil lujast näpisti, jotta sinizömä tuli~ (mustelmat ja sinelmät)
~koivun kiäby havvotetah~
~huomeneksella pannah kiukoah, suoloa pikkuni pirahutetah ta pieksetäh vähäni~ (uunimaidon ohje, juodaan teen kanssa)
~havvutammo vähäizen, anna liemi kohenou~
~havahaine~ (havupuun kerkkä)
~tazane muzikku on häi, ei ni midä tyhjiä viuhka~ (rauhallinen mies)
~tuohizil siivil lendämäh havahat~ (yrität mahdotonta)
~ei pidäiz ennen duumaitsusta havahtoakseh~ (tehdä ajattelematta)
~muzikku löyhkäy~ (rehentelee)
~pitäis huomeneksella havattsautuo aivompah jotta kerkieis enneim päivän nousuo mettsäh~
~havattsiuvuin liiga aivoin, vönyttäyvyin uuvestah moata~ (havahtua=herätä)
~elgeä lomiskoa, laps havaittsuu~
~magoamaz havaitsuin, en uinota voinnuh enämbi~
~valehteloo liidokat luadokat~ (ummet ja lammet)
~jo haven kasvau~ (parta=beard)
~havenkarvat~ (viiksikarvat)
~tuulen havineh menöö metsäz~
~tellot tedrenä kukerdi, hangat hanhena havizi~
~lehet havissah, tuuloo kui~
~syyspilvet tuulem mugah havistah~
~ku tyhjiä rubiou puhumah, sanotah nygöi tyhjiä havizet~
~pannah havu, ahvenda muanittau se havu~ (havutetaan merran suu)
~orava havuh sigenöö~ (karjalan murre->pohjanmaan murre)
~kiukoata havutah mäntysellä havulla~ (kiogoam pyyhindä havu, uuniluuta)
~se on roagaoksa, siidä on havut pirattu pois~ (havut=neulaset)
~havuz läbi tullah~ (pitkän matkan takaa)
~havukovalla makasima yöt~ (laavulla)
~havuladva, kel on enämbi havuo, ei vai töppähäni~ (tuuhealatvainen puu)
~lenti kokko koillisesta, sulka-lintu suven alta~ (kotkan sulkien pyhyydestä)
~mettso, koppala, tedred, mettsokana da pyy ollah havulinnud~
~havunvihko, sil pestih perttie, poron ker hierottih~
~havupiä~ (kiharatukkainen)
~havuzikko, kuz on havunottamatoi kohtu, turbied kuuzed~
~havunkaristajani~ (liikkuu kolme kertaa talvessa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
