Viron Veräjät jää kesätauolle.

~laskuja~

~kyl se vesi jo ojast kurttunu, ko yäl niin kova pakane ol~

(nousiaisten kieltä)

~neoloo kurttuu vielä vuatteita rötkäleille~ (nukeille,

vanhempi tyttö, nuket=alkujaan omien jumalten hahmoja

joiden vaatettaminen kunnia-asia)

~ku otat kankaan vuatesyrjältä ni laita se hyväst lapeillee, jotta ei kuapissa kurttuuvu~

(kankaan tukilta, itse tehty=arvokas)

~mittee tuota jootavoo kurttuilet, kun eijj oo aehetta~

(nilsiän kieltä)

~kaiket yöt kurttuiloo poikii kans, sit päivät kävelöö silmät lunkullaa~

(nuoruuden oikein ymmärtäneet, vrt. skouluissa ja orjatöissä

menettäneet)

~ähä, joks nuokii tytöt ja pojat kurttuvelloot keskennää~ (kevät!)

~vieläpäs kehtovaa elohiir näin kurttusta nuamoo nykkiik~

(Elo-haltijan hahmo, yksi sieluista)

~se korvasien o semmone ruskija kurttune sien~

~ootpa sinä koko kurttumeiju~ (meiju=haltijanimiä,

voimasanojen jälkimmäinen osa=omia jumalia)

~kurttusien~ (huhtasieni)

~kurttusiän~ (kurttusieni)

~vaseten menvät kaupalle kurttusiänii~ (korvasieniä,

vrt. varta vasten)

~kurttusukka ei kunno ukkoa soa~ (ukot ja kunnon ukot)

~Saara männä kurttuuttaa sulohastaan vastaan~

(kevät!)

~se o korvasien se kurtukkaine, myö sanottii morskiks niitä oikei, morskii ne ol~

(omat nimet)

~älä kurttuva esliinajais~ 

~leppotiirat ain kurttusiit ne omenapuul lehet~ (tiirat eli kertut)

~orava kurttuaa ko se pujottaa niitä alas kuusel lalavasta~ (käpyjä)

~nehän on kaavan kurtunna, vaan eehän sitä tok Annia Villelle anneta~

(tapailleet)

~semmonen kuru, että se on sittes synkkä, aina vähä pimmee~

(kapea ja syvä rotko / jyrkkä joen tai puron uoma)

~siit kurustha meitin ol käytävä juomas~ (omat vesijohdot)

~toi on sellaist saviist kuruu~

~no se ov vua semmonen kuru, ehä sillä mitiä nimejä olekkua~ 

(pieni joki, nimetön eli alkuperäinen suomi, eli lappi)

~siell ov vähä etempänä porras menkää sitä myöten sen kurun yli~

~siellä Raivion kankaalla ja Härkäahon välissä on niitä kuruja joissa ennen metot laolovat~

(kadonneet metsälinnut)

~semmosta suon kuruva~ (kapeaa suota)

~kurhun ko vail laskia humhautti niij jo siinä hyvät huilut sai~ 

(vauhdit, hiihtäjä, rovaniemen kieltä)

~siitäkö kurua pitkin menettä, ni ei tarvitte vaarhan nousta~ 

(kurut ja vaarat, inari)

~met asuimma kurun suussa~ (omat asuinpaikat, lähellä vettä)

~joutavia kuruja olit, ei niistä mithään kallaa saannu~

~siinä on semmonen piäni mettän kuru~

~saukko laskee kyljellähä, siihej jääpi kuru~ (lumiseen rinteeseen, nähty!)

~ja sitte piirethin puuhun syvempi kuru sitä myöten sitten mahla huilas~ 

(koivuista astiaan)

~mulla on sivakoissa ottanu kurut jäähän~ (uurteet)

~elä ollenkaan veä ohtoas kurruun~ (lapselle)

~neolohan siihem muutama kuru, niin se tulloo parraeks loajaks~ 

(ryppy, poimu)

~kuru kuru kuppiin neulan nuppiij jokei oop piilossa nin olokoom piilon takana, tullaan~

(kuurupiilosilla oltaessa)

~kum minä tulin niin tuli kuruili kahtapuolta jokia vastaan~ 

(jokelaiset)

~eilen oli kissa rippelällä tuulella, se suttuili ja kurruili pirtin lattiella~

(pirttikissat)

~nylykimellä kun kurruutteli pitkin koevun kylykkee~ (tuohilevyä 

irrottaessaan)

~siitä kurukkehesta mekki syyvä pänkkäsimmä niitä voimustikoja ihan kyllälle asti~

(notkosta, kiiltäviä mustikoita)

~kurukuikajjuaksu~ (pääsiäisenä leikitty piiloleikki,

pääsi=paasi=pasi=omia jumalia, ei mitään tekemistä kuollutta narsistia 

("jumalan poika") palvovien kristittyjen kanssa)

~semmosta kurukuikkaa ninkun sanottiij ja littaa ja sokkoo~ (leikkien nimiä)

~ollak kurukuikkasilla~

~ennen vanhaan me plaasimma olla kurulymmyysillä ja kalikkakeppiisillä~

(leikkejä, vrt. lymytä)

~kurunokka~ (metso, kiertonimi=omien jumalten eläinhahmoja)

~kurumperä on semmonen lahreke tahikka ojansuu, johka se oja laskee~

~pakkai kurutti kaikk ojat umpeh~ (pakkannen, kursi)

~jos sammakko kurruutti niissä lätäköessä niin ne sano tta nyt pitäs suahav verestä kalloo~

(kuusjärven kieltä)

~suokuira kurruuttaa vua~ (kuovi)

~se kurruutos on hyväks kippeele kulokule~ (kurlaaminen)

~kuruäijä, panee kuriak~ (pikkulintu, äijä=jonkin haltijan hahmo)

~jos oikasis tohon ketoselle pitääv vähä ruakasijaa, herättäkää sitte jos ma satun kurvahtaan~

(akaan kieltä)

~mie kurvaha vähäks aikaa vaik tuoho penkipäähä körmyllei, ko tuntuu nii raukova~

(kirvun kieltä)

~eihän se kurvake ou millonkaa tyytyväinen~ (paheksuen=tapojen vastaista)

~se on jyrkänlainen kurvi siinä Ketunliesunpään kohalla~ (ketun liesu,

omat paikannimet)

~hää kurviloi pyys siint liki rannaast~ (kuoreita / norssia)

~kurvit huutelie kurp kurp kurp~ (lehtokurpat)

~kurvikutu ol vapu aikaan ja sillo saatii kurvikeittii~

(kuorekeittoa)

~kurkukko ol hyvä eyvveän nuotal käyves~ (eväänä)

~kurviliippi~ (kuoreiden pyyntiin käytetty haavi) 

~kurvilo~ (lehtokurppa)

~kurvikuivuosavotta~ (katos jossa kuivattiin kuoreita, omat savotat,

vrt. luonnon vastainen metsän kaataminen)

~kasvo yks isonen koivu siin kurvipaikas~ (isot eli vanhat puut)

~ussiist ko ol punane tukka nii ol kurvihtapilkkujakkii~ (kesakoita,

periytyvät piirteet)

~kurviverkko hää on nii lopen hieno, vähä harvemp ku hailiverkko~

(hieno eli tiheä)

~mittee sie siinä oikeij nauroo kurvotat ja piet ivvoo toisista~

(säämingin kieltä)

~tuo Jussi se niin kummasti naaroo kurvottaa, ei sitä ossoom matkia~

(vehmersalmen kieltä)

(tähän päättyypi suomen murteiden sanakirja osa 8)

~laskuja~

~kun kuulet kurrin iänen, elä pyri järven jiälle~ (kuovin)

~kurriainen~ (kivennuoliainen)

~kurrilahna~ (pieni lahna)

~kum mies kuoli ja jäev viijjem pienel lapsen kansan niin on siinä saanum monet 

kurrimmarkkinat pittää~ (vrt. satoja tuhansia lapsia orvoiksi jättävät örkkien 

robottisodat, hävetkää turvenuijat)

~kissa ketriä hyrriä kurrittelluo~

~mä hakkee nuttu piälles, eläkkä siinä kylymässä kurrittele~

(petäjäveen kieltä)

~Lassi kurrittaa ja kirjojaan kahteloo~ (vrt. Lasse, nimistä kaikki päätteet)

~konnikkaist kurrittaat, jo tulloo lämmi~ (sammakot)

~entisistä asijjoista kehttoot kurrittook~ (paheksuen=vastoin tapoja)

~se kurritti ja kurritti siitä ammosesta asiista, vaikka se jo ov 

viiskertaan sovittu~

~jos kurrottaa läpip päivää pilven takana, se on satehem merkki~

(enteet, jokaisella omat)

~mukula hakkava kurru pisi maantiet~ (puukiekkoa)

~kurru~ (suksisauvan sompa)

~meirän pikkunen on koko päivän ollu niih kurrunen, taitaa olla kuumettaki~

(nimen antamisen myöhäisestä ajankohdasta, vrt. salaiset syntymänimet,

kaksi eri perinnettä)

~kurrukeppi~ (kiekonlyönnissä käytetty puukanki) 

~son oikia kurrum marru~ (marisija)

~mukulak kurruttavak kivei alas tualt kaljon päält~

~hiir kurrutta~ (nakertaa)

~kurrutust ja ajokiakko~ (kiekkopelejä)

~kurrutukses pysytti niittem piiritte välis kun tiäl jonku seippän kans krapatti~

(piirien välissä, jääkiekko=ei kuulosta kovin vanhalta)

~olha niit viäl kaikellaisii kursiikii emäntiil~ (puuastioita)

~pantii voikursa pöyräl~

~kursa~ (alava maastonkohta) 

~mitäs siin turhii kursailet, mukkos menet vaan~ (marttilan kieltä)

~on niin kovan ujoo jotta kursaaloo antaa kättä~ (pieni lapsi)

~mitäs siinä kursailet sa taikka o sanomata~ (oudoksutut kursailijat)

~jos sie poika viel vähä aikua kursailet sen ruua iäres, 

ni mie vien pois~ 

~elekee työ turhoo kursaelko, meilä ei monta kertoo kahvile käsketä~

~kurssailematas se tekköö mitä osovvaa~ (irti päässyt tuli, 

elävä olento)

~kaiket illat ja yöt kursaa miesten kans, sitten om päiväl niih huono 

että huojuu vaan~ (yöihmiset ja päiväihmiset)

~kun sieltä kulettii ei ollut tietä, mehtää oli ja kurseikkova~

(soinen paikka, rämeikkö)

~teil on vishin hirveän kursikas äiti ku oletta niin hyvä havattemhan~

(reipas, tarmokas)

~s oli mennyk karhuu sammaa kursia ku hään oli eilen laukkonu~

(eläinten polut)

~ei se pysyk kengässä kursillansa~ (nurmiheinä, miksi käytetty 

saraheinää)

~ei pysy aina yhellä kursilla~ (otava, elävä tähtitaivas)

~kyl se on niin hentuisis kursinois, ihme on jos ei jääry~ (ohuissa

vaatteissa, vihdin kieltä)

~ne siin oikein kurskuttivat, siil lammikos~ (sammakot)

~niihä sä kursnutat ku sammakko rapakuopasa~

~pankeepas penskat ne rojakkanna vähä kursompaan immeisten aekana~

(rojut eli lelut, maaningan kieltä)

~se oli niinku oottamassa se harri tuossa kursun suussa~

(harri eli harjus)

~jovet ku tulevat jäästä kursuja alas~ (jäätiköltä,

kuruja / rotkoja myöten)

~suo on semmoesta mättäekkövä ja märkee kursuva~

(vetistä hetteikköä)

~kankkaav vieressä oo semmosta kursuva~ (kankaat ja kursut)

~vesi kursuvaa kallijon kolosta~

~Iita ei kun naarook kursus minun selän takana mut minum pit kuitenniik 

koettoo ollav vakavana~ (oma nauru, vieras vakavuus)

~mitähän työ siinä kursuvatta ja pijättä pelijännä, mänkää pihallen 

kursuvamaan~ (lapsille)

~kurta~ (poronmaitojuusto)

~se ko kurtistu ja tul kovaks siit toas pantii tuores leht~ (haavan päälle, 

piharatamon lehti)

~kurtta~ (poronmaito)

~elä pua parasta vuatetta sin venneisii kurttautummua~

(kurtistumaan eli rypistymään)

~rykineellä hirvaalla om pitkäk kurttakarvat~ (porolla, kaulakarvat)

~kurttaluu, ensimmäinel luu~ (poron kaulassa)

~kurttaluut~ (ensimmäiset kaksi kylkiluuta, porolla tai muulla)

~kurttavalma~ (ajoporo ennen ajokauden alkua)

~lepänkurtti~ (lepän norkko)

~ei tuota ilikiä nähä niin rumasti se sen kurtti~ (kursi,

oman työn pyhyydestä)

~viime yönä ol niin kova pakkane jotta lammin kurtti vahvaa jiähä~

(kuroi, impilahden kieltä)

~kurttina~ (metsäsaareke)

~tuan hilikum pitää silittääk kus se on nuan kurtus~ (hilkun

eli huivin)

~kurtutkii jo olliit niiku nyty ku miult kuol pien poika ja sitä ol 

nii ikävä~ (kurtut eli rypyt, valokuvassa, oikeat huolen aiheet)

~ohtas kurtusta sitä suat lukkeep paljoko lapsija suat~

~liian tiukkoa ommelta sinä out ommellu ku tuollalailla kurttuun vettäitöö~

(oikea työ)

~kunniaks kurttu vanhan noamassa~

~kurthun kuivahtanhet kinthat, net olis pitäny oikoa ennen kuivhan panoa~

(hoon kautta)

~ohta kurtullaan~ (vrt. ohto eli karhu)

~laska välist aiv vettää itseen kurttuu ja om paksuump~ (ja välillä 

taas maan myötäiseksi, kärpän nimiä)

~ei tartte olla kulumat kurtusa, täsä asijasa ei äksyily auta~

~sen suurem männön alla, kyllä siinä oli kovin kurttuja~ (käpyjä)

~ei tahtonnu saaja kuusia kaupaks jos ei niis olluk kurttuja~

(joulukuusissa, käpyjen taikavoimista)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)

~laskuja~

~kurpakko~ (lähde kallionkolossa)

~kurpakko~ (rapakko, lätäkkö)

~sit on usijast punain tukka ja sellasel joka on kurpankirjava~

(pisamainen)

~kyllä se poeka pahhuus ol iha kurpantoralla, ettei puonnu sinne kaevoo~

(täpärällä)

~tuohikiishoin kurpathan kokhon tavaroita~ (kiishoin eli vakkoihin)

~Kaisaha se sellane kurpatsu o ruuviltua ja muuteki, jot hiä ei tiijä 

itsekiä mikä hänel kelpuas~ (nirso ruuiltaan, vrt. hylkii ruokia)

~tule pois, tule pois, marthaat kurpivat siellä vuopajassa~

(kurkottavat ja pilaavat pyynnin, joen lahdelmassa elävät martaat,

vrt. marraskuu)

~taes olla ensmäeset kurpikkaat~ (nahkakengät, lapsella)

~kurpikkaat ol tapana tehjä ohemmasta pohojanahasta, kippurakärkikin niissä ol~

~siellä saimma jänkässä kurpoa~ (rämpiä, tarpoa)

~pistä se lunkka paremmin kiini, ettei kakarat pääse kaivhon kurpomhan~

(lunkka eli luukku)

~eihän nuista tarpeista kuvan kaluva tulekkaa, pyöräätä, tie vuan löttöset 

semmoset kurpokkaat~ (kenkätarpeet)

~kurppa om pyyn isoures ja harmaa lintu, tekkee maaham pesääs ja siliään kettoon 

ja munnii neljä munnaa~ (pyyn isoinen eli kokoinen)

~ol se kurpam poikain siin niitul~

~ei kurppaa syöty~

~se kurppa o pitkäkärsäine~ (nokkainen)

~siel on kurppa joka vetää teitin lähteesee~ (lähteen haltijasta)

~tailat vielä kurpalle kehruuksia ku et puhu~

~olek sie kurpalle viemäs kehrooksii~ (itkevälle lapselle)

~älkää työ lapset siel likaluosis terpoko paljasjaloin, kurppa nuokkii jalkanna~

(luosis eli lätäköissä)

~konnikkaise hötelyö on koko kurppa täys~ (hötelöä eli kutua)

~älä astu kurphaan~ (lätäkköön, kuoppaan)

~satteessa minun vaatteet kurppaantu aivan pilakaluksi~ (kutistui)

~täällä on kurppaillu yksinäinev vasa~ (oudoksuen,

vrt. emän kanssa)

~siihen päivä närheen kiertää ku mie täälä kurppailen~ (päivä närheen

kiertää, menee aikaa)

~kurppanalapikas~ (yksipohjainen lapikas)

~rääsyvauvalleko sinä kurpparoit~ (nukelle, kursit)

~mikäs Pekkaa vaivaa kun on koko päivän kurppastuulissa~

~tuo ainanen saje tekkee mielen niin kurppastuulelle~

~parraat kurpot tuli koipinahasta~ (karvakengät)

~kyllä kurpposilla tarkenoo, pakkasellaki~

~se ol ykstalavinev vehes se kurpponen~ (kesti vain yhden talven,

vrt. halpahallien nykykengät, hyvä jos yhtä talvea)

~laittoit kurppost jalkaa ko männiit suollekii~

~semmosia kurpposia tehtiin yhestä nahasta~

~tuoppas ne äetin kurpposet tuvan penkin alta~

~mukava se on pittää tuo kurpponen, ei se jalakaa purista ja kuluku on pehemiää 

eikä piä palijua kapinaa~ (mukavat eli itse tehdyt)

~pannaa kurpposet jalakaa~

~kurpposissa ol vähä varttaki~

~kurppone ol semmonej jokapäeväinen kenkä joss ol vähär ruojuja ja tuossa 

rinnassa silimät ja naahat~ (ruojuja=varsia, silmät=nauhanreiät)

~lapsillet tehtiin kurppoine, hienosta vasikannahkasta se ruojut ja 

tinanappi siihen sivulle~

~lapikkaa kurpposet oj jalassa~

~mium piiroot tulloot tällasii kurpposii, kum mie en ossoo ummistoo niitä 

oikei nätisti~ 

~saisthaa sie paistua kurpposet~

~äit käyvvyy paistamaa kurpposii~ (avonaisia piirakoita)

~semmonen kurppulapikas, niim pohjat kulu puhki~

(yksipohjainen lapikas)

~olkitukko pantii miehii kurppusii sissää, jot ol lämmin~

(vrt. saamelaisten kenkäheinät)

~lapsil ol pienii pehmiöi kurppusii~ (karvakenkiä)

~kurppusii pittiit paimenet vaa jaloissaa~

~kulluit miun viimekesäist kurppusein~

~oikeev vanhaa aikaa pitivät tuahivirsui ja kurpukoi~

(varrettomia nahkajalkineita) 

~hylkeerräpilähiist tehtii kurpukoi~ (räpylöistä, kaikki käytetään)

~siit se otti se koivu uulen tuahen mut se ol siit sellain, 

kurputos, se ei se ei kelvan mihkäh, se on sellain paksu~ 

(koivuun kasvanut uusi tuohi, anjalan kieltä)

~palmikko pantii kurralle~ (kiepille)

~se pistää ittes semmosee kurraa noin, ja sit se menee niinku kurra noin, 

pitkin, maata ja se heittää oikee siit ittes sitte~ (käärme)

~olvatten kurrasilla~ (hippasilla)

~kuv vaam pourallakis sammakka kurraa se tiätee saletta~

(samma-akka)

~ku konnikaine mätteäl kurroa, sillo tuluo pouta~

~suolet kurrajaat, nehä mölviit tämän tästähä ne mölviit~ 

(mylvii)

~teeri soijjessaan kurrovaa ja aena suhaotteloo väliin~

~hauki oj jo kutonus sillon ku kuovi kurraa~ (kevään ajanmittoja)

~sammakot haukkuu ja sitten ne kesillä raunioissa kurroa, kun ne väntteä 

pitkiä sateita~ (vänttää eli odottaa)

~jos et kurrant vastapankoa tarpieks navakast, se purkautu sukkeloa~

(vastan pankaa eli sidettä)

~kaikki hera kurrataa siitä tiinusta mäskim peältä~ (sahtia

valutettaessa, sysmä)

~soon hyvä keksintö tuo kurravaula~ (kiristysside, verenvuodon 

tyrehdyttämiseen)

~voi tot kurree kun syö pullanpalat lintulaudalta~ (oravan nimiä,

vrt. ääntely)

~Marianna ain viettää kurre kurre kurre~ (kutsuu oravaa)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)

~laskuja~

~ollahan vain siksi komiaa, jottei kurmut tuki~ (tunkeudu seuraan,

vanhat / humalaiset miehet)

~olet sinä kans yks kurmu, ko et jättäny toisille mitähä pöytähä, 

lipsit kaikki suihis~ (teit vastoin tapoja)

~ahama ompi aivam mahottoman kurmu, sehäm purree poroiltaki vain kaulat~

(vai tuleeko hakemaan lihat myöhemmin)

~mene sivaa, ja tule takaasi yhtä soittua~ (sivaa eli nopeasti, 

vrt. sivakat)

~mittee työ siellä kurmuiletta tulukee vuan lämmittelemään~

(pielaveen kieltä)

~tuossa on sulle puukko mäne ja viitele aitasta aika kimpale palavattua lihhoa 

ja syö, eläkä nälissäs kurmuile~ (läheisistä huolehtiminen)

~kurmukaksi käskevä s on semmone hiljaviljane kala, sen saapi vettä ylös ko kivirempan~

(riippakiven, holkerin eli jäähain)

~kurmukka~ (kampela)

~em määkäv viittin niitä kurmuttaak kenenkäm mukuloita, mitä mää välliim paohaa~

(kurittaa, pauhaan)

~tua poika o sit häijy, se kurmuttaa vallan tavakses noit huanompiis~

(pienempiään)

~sit se jo om maa sula kun konnikkaiset kurnaat~ (sammakot)

~kuret kurnahtelovat pahalla eänellä kun lähtövät poes~ (vrt. hyvällä)

~meijä kessut kuivoa kurnahti saunassa olemattoman vähheä~ 

(kotikessut, mitäpä heinää poltettu)

~mikset se mää pöytää syömää, kuka nyt pitolois kurnailoo nälissään, 

ko ruokaa on jot pöyvvät notkuut~ (kivennavan kieltä)

~kurnajainen~ (sammakko)

~kurnakko~ (suonsilmäke)

~Väyv-Tuomas on sellane kurnakulkku, niiko kotväyn pittää ollakkii, 

jot ylettää kiukaa päält katsoo, mitä ne naist liita pääl keittäät tirrajaat~

(kotivävyt)

~yleensät tehtiin tämmösiä kuurnamaisia, tavallisestik kolmesta laulasta~

(kapeita lautaveneitä)

~kurnamo~ (suolampi)

~on se nähnyv viis virnantuulta ja kuus kurnannäläkkee~ (virnatuulet)

~kyl kalantulo jo reeras oo kun konnak kurnava~

~ku sammakko piäsiä mättiälle nii se kurnaa~ (sammakot ja konnat)

~mitäs noi min sisuksei nyk kurnaa~

~käske nyt tuota poikaakii syömää, ko se istuu tuol penkil ja nieleksii kurnikkoi 

nälissää~ (ruuan jakamisesta)

~paaha kaulavaate kaulaheis älä lähe tuolasee pakkasee kulkku kurniillaa~

(paljaana, pakkaseen pukeutuminen)

~ne yhtäpäätä semmottisa prunneisa kevväisin kurnaa pittää semmosta kurninaa~

(sammakot lätäköissä)

~mitä hiän tuossa myötääsäk kurnittaa vanhoja asijoita~ (tekee vastoin tapoja)

~kohta tullee vesisaje kon sammakko kurnottaa~

~kurnotuksen viluiksi~ (sanottiin elokuun halloja)

~suvi tullee, kun sammakot nin kurnuaa~

~sammakko kurnuaa satien elel~

~oikeev vesinen oja ja siinä sammakok kurnutteli~

~sammakot kutia aina tos järver rannol, ja kurnutteliavat~

(oikean suomen luontoa)

~soaajetta sammakko kurnuttaa~

~ei puhas vesi siitä pilaoj jos sammakko laejjalla kurnuttaa~ 

(puhtaat eläimet, vrt. pyhät)

~siinä kurnutos käv kun ne lekkas männäs siinä niityllä~

(järvelle päin, sammakoiden vaellus)

~sammakko kun kurnuttaa luokopeän alla ja rykälehtää~ (tiesi sadetta)

~tyttäret kiimassa, ko katajat pölisevät ja sammakot kurnuttavat~

~tänä vuon tulloo hyvä tarttuvuos, konnikkaisii om paljon ja kurnuttaat~

(tarttu=peruna, vrt. tarttua)

~kyyhkyne kurnuttaa kylömä eilä~

~kurnuttaa kun kurki männessään~

~vaik ois kui hyvä sil ollaksee nii senko kurnuttaa~ (valittaa,

tekee vastoin tapoja)

~kyl mnu niim pal kurnutta tommone haukkumine~ (tapojen

vastaista)

~tuo nukku naapurista, torkku toisesta talosta, sio meijän lapsen silmät, 

kuro meijän lapsen kulmat~ (nukku eli torkku)

~siinnä perässä ol lanka joka kuroo ne silimät kasaa~ (rysän perässä)

~ain kurro taivast kokkopäi~ (pilvien vetäytyessä)

~kurroo se vielä joestakiv veev vähemmäksi~ (joesta, syksyllä,

vrt. keväällä)

~järvee kuroo jäähän~ 

~kyllä se rapakok kurroo~ (umpeen, pakkanen)

~kyllä se nyk kurroo järven umpeen ensi yänä~

~se jo alakaa kuroja rantoja jiähän~

~kohta kurroep kiinij järvet~ (talven tulon enteitä)

~minä sitä ruvennus sen kummemmasti ompelemmaan kuhav van sev verran kuron kiini

ettei tiellep puonnus se repale~ (ompelu ja kurominen)

~pannaan kurohihnoilla kiini suupalteesta~ (pieksut)

~sinähän oot mörön nähny kun sinun äänes on kurrootunna nuin~

(möröt, karhun nimiä, vrt. moro=karhun tervehdys)

~mie koittiin sitä hailiverkkoo vähä kurovella, että saap illal viijä vettee~

(lavansaaren kieltä)

~siälä sinot nin kuronkuukalla niijjen tikapuijen nenässä, että mua ihan hirvittää 

kattella~ (kuoreveen kieltä)

~kurompisto~ (lehtokurppa)

~kuroomputki~ (karhunputki)

~eihä sen tytö ompelemisest viel oo, koha vähä kurostelloo~ 

(omaan tahtiin oppiminen, vrt. ihmisten erilaisuuden

unohtaneet skoulut)

~älä kurottele vennee laijaal, pulahat viel merree~ (lapselle)

~savupirtissä oli lämmin, voaj jos panttiil luukut aoki, sillon kurotettiim 

peetossa tael lattialla~ (lämpimät savupirtit)

~ei nii suurta ettei kurottai, eikä nii pientä ettei kyykistäi~

~kyl siä ylötät, ku käyt varpailleis ja oikei kurotaikset~ (ristiinan

kieltä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)

~laskuja~

~lähtest om menttyk kurkkalema~ (morsiamen tai sulhasen kuvaa)

~ol kivet alhan ja korkit yläpualel~ (verkossa)

~sen suattaa tehä onkeenniik korkin kuarnasta~ (kohon)

~korkit on siellä sitä mukkaa että se pyssyy~ (verkko suorassa)

~saa ollah hyvisä korkeisa ettei se vaim pujahajam menehem paulan yli~ (siika nuotasta)

~niitä puunkuorikorkkeja piti ollap potkuisa tihiemmästi~ (rysän verkoissa)

~se on nii köykäist, ku korkkii vaa, velem päälläkih pysymäh~ (tiheäsyinen

karakuusi)

~se on semmonen utelias, se kurkkii joka paikan~

~vie pois se laps siit saavi luont ko kurkkii ni männöö päi siihe vessaavii~

(lasten perään katsominen)

~syksyllä ne sano nuihej jänisten kurkkinneen iham pystyssä nuita huava okssii~ 

(jänisten ruokapuut)

~kapulasiltoja myäten yli kurkittiin~ (suosta)

~se sitte tulthin kurkhin~ (kurkkioon, jyrkkä koski / vesiputous)

~ja sitte jokea myöjen kuljetethiin ensin, tuola sitä Akajoeks sanothan, 

kurkkion niskhaan, siittä ajethin sittet tähän järhveen~

(muonion kieltä)

~kuttuthaan Karikoskeksi sammaa kurkkieta seki o~ (jyrkät kosket)

~kurkkoja met piimä jalassa, niil oli keveä kaalaa~ (kahlata, suolla)

~kurkot jalkhaan, suovero kätheen, keinoa käymhään~ (kurkot=lehmän koipinahoista 

tehdyt jalkineet, suovero=suksisauvan piikki)

~mikä kurkko hänen sinne vei~ (kurko=henkiolentojen nimiä)

~rupes huutamaan nin paljo ko kurkust mahrui~

~huutaa notta kurkku suarana~

~se rääkäsi kurkun täyvveltä~ (korppi)

~kohti kurkkuvaan naoroah hohotteli~

~huusi mitä vähänki kurkku kesti~

~sitä soapi ollah henki kurkussa aenae että millonka se mittääp pahhoa tekköö~

(vilkas poikalapsi, kaipaa mieleistä tekemistä)

~mie pölkäsin niin että syvänki nousi kurkhun~

~ku minä sanoin mitä mä tiesin niin kyllä meni luu kurkkuun~

~kukast tual kurkul on kokom päevä seilan~ (kurkku=kapea kohta / syvänne)

~kurkun kautta virtaa kevätveret nevalta~

~ku väylän kurkku on ni s on syä ja siitä maaltuu ni sitä sanothaan kariksi~

(syvä madaltuu, joessa)

~se on siinä semmonen ojankurkku joka juoksee monesta kaltiost tuossa Mestosvuomasta~

(kaltiost eli lähteestä)

~ijän kurkku on auki~ (tuulee idästä, tietää lumentuloa)

~pohjasen kurkhuv viskas yli vaseman ola~ (noita ternimaitoa)

~sen pittää joka paikkaan kurkkua toisen hommaan~ (tehdä vastoin tapoja)

~kyllä sen nyk kiäli kuivaa kurkkulakkee~

~meni leivämpala kurkkulakehen niir rupes yskittähä~

~kurkkulunkka~ (kurkkuluu, vrt. obinugrilaisten lunx=haltija,

luiset=puisia vanhempia haltijoiden sijoja)

~kurkkumerta~ (lohi ja siikapadoilla käytetty iso merta)

~kurtmeija keltasta~ (kurkuman juuresta saatua)

~korskauttaa karheesti ja antaa kurknauksen, jos ei sillov vastaa se lähtee pois~

(hirvi)

~senkin kurko~ 

~pelkäättenkos jos kurkoja tulee~ (henkiolentoja)

~kurkok sen nyt on viänny~ (kadonneen esineen)

~niin men kun kuron perseh~ (puukko järveen)

~mäne siitä kurole~ (mäne kurolle, vrt. kurkojen maahan)

~hän toi suure ropiellise marjoja, kurko meille~ (kurkot, 

metsissä elänyttä väestöä)

~millä kurolla se sinne tuli~ 

~voi kurko kuitennii~ (voimasanat=haltijayhteys)

~kurko kuulu sitä kuletellee~ 

~kurko tulla pullahti~ (sanottiin jonkin onnistuessa, hyvän onnen tuojia)

~kurkojakos sinä mänit siihe sekkaantummaa~ (tappeluun)

~katos poejan kurkoo~ (vrt. tytön)

~ne kylälöiset sit joskus, suuttuit, ko suuttuit jostai meille ni ain sannoit jot, 

ne suomen kurot ne on niiv vahvoi, ja työtätekevii et niit ei tappamalkaa, 

saa lopetettuu~ (suomen kurot, vrt. suomen puolen)

~voe kurkolaine mite pit käömä~ (vrt. kurkilainen)

~elä mäne niin kurkolle siinä kallijor reonalla~ (lapselle)

~muukama kurkoonen kun lapsiakin toukathan~ (sanotaan, nuhdellaan,

alahärmän kieltä)

~kurkonenko sen vei~

~oli niin pehemijä paikka tuosa leväsä~ (sammaleen peittämässä 

suonsilmäkkeessä, vrt. levätä)

~kummako se uj jos poejat kurkuilee tyttöen aettaan~ (kummako tuo)

~koskikara om musta ja kurku alus valakia~

~sen on toi kurkunkannin niin kipee~ (kannin eli pää)

~paahan suojaa, ettei kurkunkanta tulehu~ (suojaa eli huivin alle)

~sen kurkumpäätä karvasteloo, ei se niin kipijä oom mutta ov vai haitta~ 

(tautien oireita)

~mulla on semmonen kurkunpää että sieltä lähtee laoluvaki eikä vaen mölinää~

(laulut ja mölinät, mölinät vanhempia)

~ne aena Pohjolaam päen kun ne lenteäj jongottaa niin ne siellä kurlahtelovat~

(joutsenet)

~tulee sale, kun kutit niin kurlaa~ (sammakot)

~kurli~ (kuovi / kuikka)

~mettään kul lihat jätettiin net pantiin kurluun~ (pieneen aittaan,

korkean kannon päähän)

~kurluik, kurluik~ (huusi kurki)

~sehän kurluikkista huutaa kylymän seän eillä, kurluikkista pannoo~ (kurki)

~kurluikkua Kurikal liäntä, saat tullap perähäj jos taharot~ (piilosilla 

oltaessa)

~kurki sannoo että kurlunkkis~ (lunk, vrt. lunx=haltija)

~sammakka kurluttaa~ (vrt. samma-akka)

~ans olla tekemäti taikka ma kurmasen sua~ (kuritan)

~kurmais järve jeähä~

~se Manttu anto niille aika kurmakan~ (selkäsaunan)

~sinä olet sellain kurmeliin, eihän sulle mikeän kelpaa, vaikka sä olet aina pyytämäs~

(paheksuen=tapojen vastaista)

~niihän se sitä poikaa kurmiittaa, kun mitäkin pahantekiää~

(lasten lyömisestä, tapojen vastaista)

~noi lapset on saannu kasvaa niin ittepäiten kun ei ol joutannu kukah niit kurmottah~

(oma lapsuus)

~hää soit muun kimppusan ja rupes ojetes kurmistama, niet mää oli hättä kärsimäs~

(perttelin kieltä)

~s oli kamala opettaja, ku se kurmootti lapsia n että ne tuli vähäjärkisiksi~

(skoulujen sairasta alkuperää, opettajat=kristittyjä eli pahuuden palvojia)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)

~laskuja~

~minnäe mänin vähän niinkun kurkalle, kun tiesin sitä morsijanta juohettavan tästä kaotta~

(tervon kieltä)

~hyvin kurkalta kättä anto~ (vierastava lapsi)

~kul lapset kurkkas kaivuon ne näk kuvajaisens ni, ne jo aattel, nyt se mustamies kurkisti sielt~ 

(mustamies eli kuolema)

~miä kootin kurkkaa varpahillain toisiin yl mut em miä mitääh nähnö~ (kymin kieltä)

~kurkeloon suolla huutaa~

~kyllä siitä kesä näkyy tulovan, kuj jo kurkeloosekki näkyy lentävä pohojoosta kohori~

(ilmajoen kieltä)

~ooppas aika kurkeloonen, et taira häävisti pystys pysyä~ (laihasta)

~on siellä sitä kurkeloostenvallia, muttei sielä puut kasua~ (suolla)

~jos kurkkei vannas keväst o maan pualelt pide ni maa o rikas ja meri kööh, jos o meren 

pualelt pide ni meri o rikas ja maa kööh~ (kurkien vana, vrt. oudot aurat)

~ko kurki hankeen, ni miäs vehkaan~ (saapuu, tietää katovuotta)

~kurki maalla maariana, viikom päästä viimestäki~ 

~kurjet lähti sillol laurista laumaaj ja pertusta ne lähti matkaan~

(kurkilaumat)

~on se kans ollu siinä talossa kun kurki sualla~ (omat vertaukset)

~jos kurjet lenteä syksyl korkial, nin tulie paljol lunta, mut jos ne lenteä matalal, 

nin tulie vähäl lunta~ (padasjoen kieltä)

~kerran se ampus kure, häijyyttään ampu~ (pyhät linnut, 

luotu ihmisten seuraksi)

~ku kakarin äänen kuulee, nii siit kaurat maahaj ja ku kuren ään kuuluu, nii siit herneit~

(kaakkurin)

~ennen on kurk kuoliaan ennen kun suo sulaan~ (sanonta, liiasta varmuudesta)

~kurk kuivaa huutaa varis vettä vaakkuu~ 

~onha siin kures luitaki~ (sanonta, moittimisen aihetta)

~iso kurki aika kurki, emälamppaav veroinen~ (kokoinen)

~syyvä hotkii ku kurk kärmeitä~

~kurk suolla, hauk moalla~ (kevään ajanmittoja)

~pääskyset on kurkein siipeim päällä muuttomatkoilla~

~mistä ne kurijet käärmeitä syömään oppii muusta ko emästään~ 

~kuret kulukevat lumireen kärsällä, kul lähtevät syksyllä perttulilta ja huutelevat ihimistem päällä~

(omat vuodenvaihteet)

~on siellä jo sev verran sulapäläviä että kurki karpalon löytää~

~sitä vain ei kukhan syö kurkea, mutta siivet vain on huonheen korhjuun hyvät~

(syömättömät eli pyhät linnut)

~vain kurk teköö paljaallen sammalikkokankaallen~ (pesänsä)

~kure katsomista~ (kun tartutaan lapsen päähän molemmin käsin ja nostetaan ylös maasta)

~kurjen kans kilipasilla ollaan~ (suolta niitettäessä, tehdään vastoin tapoja)

~ei sill ok kurkee eikä kunnijaa~ (röyhkeästä)

~kurkiko sen nyt vei~ (henkilennosta)

~on se jo kyhyllään ku o kurkiainen päällä~ (talossa harjahirsi, vrt. kyhätä)

~ukkomehto oli tulluj ja istunu aitan kurkiaiselle~ (kurkihirrelle)

~kurkijaisiin nostajaist~ (harjakaiset)

~kurkiainen~ (pystysuora vesiputous)

~se täytyy viälä laittaa kurkiaasen alus, johonka sitte kurkiaanen lovetahan~

(harjahirsi, päätykolmion ylimpään hirteen)

~kurkijaishirsii pääll olliit kattolauvat~ (välikaton)

~kun kurkijaeshirs nostettiim peällen niin sillo otettiiv viinaryyppy~

~kurkijaisparvi~ (vrt. lauma)

~kurkien pouta~ (lämmin sää syksyllä)

~ettei kurkihirs kuule~ (leivottiin, hiljaa, vrt. hirressä elävä haltija)

~isä tek liekun kuja katokse alle kurkhirtee paksust nuorast~ (keinun, 

lapsille pääsiäiseksi)

~kyl soon niin jotta ennen nurkkakiv vierähtää ennenko minut suap tästä lähtemää 

muuten kun takatyvenä, minä tässoun ensmäisenä kurkhirrellä seisona~

(heinäveen kieltä)

~ee sem piätä paleltanna, kurkihirttä myötej juostav viilättel~

(vieremän kieltä)

~ei ne sovi ennee oikkeen saman kurkihirren allek~ (isä ja poika)

~minä en lähe tästä talosta niin kaavan, kun viimmenen kurkihirsi katkivvaa~

~ol neljä kurkhirttä~ (ennen, isoissa taloissa)

~tullee hyvä vilijav vuosi, ku kurkikiilas oli maampuoli pitempi~ 

(kurkikiilat)

~kurkiparvi on niinkul lumirek, yks niist on kärsässä aena ilimoo halakasemassa~

~yhlen kurkipoikueen nähin tuala Hanhisualla~ (kesän ihmeitä)

~kurkkistas uuni jos leevä on kypse jo~ 

~kurkistah sinä Viljo viristykö valkee~ (viristykö eli syttyikö, viritä)

~aurinkokiv vähä kurkistaa pilverravosta~

~kurkist ovelt ko joul köyhää talloo~ (joulun alkuperää, henkiolento)

~talvi kurkistaa saakos tulla~ (ensilumista)

~kahtokaasta pohojanem piisaa ko tulee ovesta kurkistaha~ (tuulen 

paiskatessa oven auki)

~pohjanempa se alako kurkistamhan taitaa siitä taas yöpouta tulla~

(taivaan pohjoispuolen seljetessä)

~Ville oli vasta hyvä kurkistaa hylykeitä jo kaukaa~ (kalajoen

hylkeet, montako jäljellä)

~kuoleet kurkisteleiksee ilemoe eellä unissa~

~taas siäl kurkistelee yks~ (vauva lähteessä, sanoi poika jolle

selitetty lasten tulevan lähteestä)

~etijämpäin elävä kattua, kuallu takans kurkistelia~ (sanonta)

~kuuki kurkistelee piliver ravosta~ (kuun ystävät)

~kyllä tuli kallaa ko pohojasen äijäk kurkisteli~ (pohjasen äijä, 

uhkaavista pilvistä)

~poika luuras sinnen niin kurkistoksis~ (nurkan taakse, luurata)

~kyllä siällä vaaj jalat rohtu, se teki kurkitoukoo~ (keväällä paljain 

jaloin käveltäessä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)