~igenitöi aganitoi, nostanet sarved, vedeh panen, ed nostane, tuleh panen~ (etanalle)
~igenikkäh paissah, parda pardah~ (puhutaan kasvokkain)
~jo on valmis valvattimes, valmis valvateltavasi, suorinnut ikisomasi~ (hääsanoja)
~tiettuo näin, ilehyin igihyviksi~ (mielitiettyä)
~igi kallehunnu pietäh tavaroa, ei soa ostoa~ (50% ale=100% ylihintaa, kansan järjestelmällisen huijaamisen ("kaupankäynti") laillistaminen ei ole kehitystä)
~igi hyvä on ukko hänelläh~ (mies=ukko, vaimo=akka)
~nouskoa nuoret ylös, jo on vanhat valviella, ikiloput istumassa~ (pitojen kutsusanoja)
~igizen aigune~ (vanha)
~suksed ne on igizet, ammuzet~ (perinteiset sukset, leveät, kuusesta veistetyt, nahalla päällystetyt)
~hyö doga igizenny pään rijjelläh, ni konzu ei olla sovus~ (kirkon luomat pakkoliitot ("avioliitto") synnyttivät maahan kammottavan kulissiliittojen, kotiväkivallan ja pakkoyhdessäolon perinteen)
~koarnad oli palettu igivanhoista hongista~ (honka=vanha petäjä)
~ennein oli ikkuna tässä oikiella puolella, pikkaraini~ (hautarakennelmassa, varjosielua varten)
~salboa ikkun, sid ei tule viluu~
~eräz vai ikkunasta lendäy~ (kärpänen)
~ikkunaz on kuus silmeä~ (ikkuna_elää)
~ikkoin oal istuimmo~
~seinis on pikkarazed ikkunad, savvu lähtöy ikkunaz~ (räppänät)
~se oli merkitty jotta mihi aikah oli puolipäivä, joko ikkunakorvakseh tahikka lattieh tahi mihi~
~ikkummoasteri~ (mestarien eli masterien vieraudesta, käsityöammatit ja johtotehtävät kiellettiin suomalaisilta jotta natsit saivat koreilla "mestareina", nykyään myös suomalaiset saavat olla "mestareita", mutta kun siinä ei ole mitään suomalaista)
~ikkumpielyöh tul istumah~
~pyhällänjyryn aigah ikkunattomah kohtah pidäv istuokseh~ (ukkosella)
~korppi klonkkuu, iglamoittsoo~ (iloitsee)
~ikra~ (kalan mäti)
~iluo piettih, ikraittih~ (ilon pitäjät)
~pidää lapsen kel igrajja~ (iloita lapsen kielellä)
~lapsed igrajjad pihal~ (leikkivät)
~taljankah igraittsou~ (soittaa harmonikalla)
~nagraa igramoittsoo~
~ikrissät~ (iltamat)
~igrun sai tyttö~ (lelun)
~kuhjeloittav vai koiz, kaikkih igruloih ei lähte~ (iloitteluihin)
~lapsed igruu pietäh~
~moaman igruin olet, käzikukkaine~ (hellittelysanoja lapselle)
~igrupuu~ (kantele)
~igä elä da igä i opastelietse~ (oppia ikä kaikki)
~igih ku tuli, ga pidi saldatakse lähtie~ (vrt. "asevelvollisuus", arjalaiset tapattavat mielellään neekeriorjiaan loputtomissa "uskonsodissaan", suomessa neekerit=suomalaisia)
~neveskä ei ollut nähnyd ijässäh kiisselin keitänteä~ (kiisselien vieraudesta)
~en ole iässäh nähnyh mostu kummoa~
~en igänäh usko sidä~
~miun igähini on häi~
~leskiraiska konnum möi, lapset soatoi igäzeks orjaks~ (maaton=orja, vrt. "kaupungistuminen")
~igäine ailas puutui, ukko meni vedeh~ (suru tuli)
~minä ole igäine rakaz marjah~ (pidän kovasti marjoista)
~igäizet pöpökäd~ (vrt. vieras kovakuoriainen)
~pitk ol igälangu kuoltez, keräi täl ilmal päiväd~ (ikälanka, elämänlanka)
~igäneidine~ (täysi-ikäinen tyttö)
~sie oled jo igäpoiga~
~sih igäpäivän katkai~ (kuoli)
~ei meilä igäpäiväs ollun~ (rottien vieraudesta, rats)
~igäpäiväh en läh sinne~
~tuo vaimelole itselleni valgied muilazed igävienaloi ihozie valgaella~ (itkuvirsien kieltä)
~igävytt ei voi ni sanuo~ (ikävää)
~sitä aikoa mänöy, ta sielä koissa jo i ikävyssytäh, kun ei rupie poikoa kuulumah~
~igävyin ukon kuoltuu~ (aloin suremaan)
~kodii igävyi~
~ikävä on sillä joll on kulda kaukana~
~igävie vuozie emmä kehtua nyt muissella~
~em miä igävee piä~
~omua joukkuo on igävä~
~istun täz igävissäh, omiidani igävii painan~
~igävy on olla yksinäh~
~tyhjeäd igävöitsettöz, opi vattsoa urostoa~ (rohkaisemaan sydäntäsi)
~ilakka synty~ (ilakka=ilonpito, riemu)
~kägine kuikurdau kuuzen ladvaz~
~miellys mettsä, kostus korbi, ilehy salon isäntä~
~vattsani ilehtyö, poigani kodih tuloo~ (sydän iloitsee)
~paremb ilehtyy muzikku naizeh, kun on kirjavat helmat~ (paidassa)
~ilgied i sanuo, ei ni huigied ole~
~tie on illenellä lumen lähtehyö~ (iljanko, iljanne)
~a sygyzellä liijaten on illendä~
~elä mäne sihi illeneh paikkah, langiet~ (liukkaaseen)
~jeä on illen~ (liukas)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
