~koufeinikka moah höyrähtih, sudrah mäni koufit~ (koffeet kaatui maahan, vieraalla ähvällä)
~moah höyrähtih kattil~
~höyräkkö ielleh järilleh pagizoo midä puuttuu~ (höyräkkö=hullu)
~anna höyräsköitteä kodvaine~ (ruuan höyrytä=viilentyä)
~höydeleh~ (pehmeä lumi)
~hiiled on höydelökse kylmetty, tuhkaks mendy~
~pakazlumem panou, tuuli höydelözii kandelou~
~pehmiä höydelölumi, vasta pandu, s on vidi~ (viti)
~höydöi~ (koiranheisi)
~höydöipuu ei ole pitku ni järei, lehted om pidulitsad~ (koiranheisipuu, lehdistä keitetään parantavaa haudetta)
~höydöipuu kazvau nurmirannoil tuhjoizelleh~ (tuhjo=pensaan kotoperäisiä nimityksiä)
~höydöipuuloil lämmitetäh kyly, k on koirantavviz lapsi~
~mitä etsit sen i soat~ (etsivä löytää)
~kuin kehen kolahtau se i älähtäy~
~kieli soav i menettäy~
~kunne kattsou sinne i mänöy~ (kotoperäisten sananparsien rakenteesta)
~Dumala luadi därvet i dovet~ (Jumala=toinen luojahengistä)
~älä pyrgei ielimäzikse, astu jällel toizii~
~sie iellist et tiijä midä tuloo edeh~ (iellist=tulevaa)
~jällellizen eloksen sen tijjäd, a iellist et tijjä~ (hyvin sanottu)
~iel häi kyzyi bridoanoida~ (myötäjäisten vieraasta alkuperästä, arjalainen ei ymmärrä rakkautta ilman rahaa)
~ei hyvän iel kägöi lähil tule kukkumah~
~oman lapsen iel kai kielen heitäd, moin on armaz~
~sano ielleh, älä minuu varaa, en minä lähte ni kel kielittelemäh~
~täz ielleh en juo viinoa~ (viina=yksi keinoista joilla arjalaiset alistavat neekeriorjiaan, suomessa neekerit=suomalaisia)
~ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö~
~siidä iellähpäi keäriessä tuohi tuohella selgäh levenöy dai jatkuu~ (tuohitorven valmistusta)
~varoi varoo ielpäi~ (varis pitää etäisyyttä)
~pisteleytyy kun tsipi, iesko persettäh kasto~ (tsipi=rantasipi?)
~vezi hurajau venehen nenän iessä~ (veneen nenä, animismia)
~malittu voimattoman eez~ (rukous-tyyppisten rukousten alkuperästä)
~ittsen eiz minä vastoan, muidu minä en tiddä~ (puhua omasta puolestaan)
~parempi on hyvä päivä iessäpäin~
~heponi ihahoittsou~ (eläimiä kuvailevat sanat)
~vuota, tsidzoi, ihoalemmos~ (ihailla=armastella, hyväillä, hyvästellä)
~hyvim moamoidah laps ihoalieteh~
~igäväd aijad oli ihalmottah, atkalad armahattah~ (ihalmo=rakas, lemmitty)
~kuldain ihalmo, sinuu nähtä ku puutui~
~armaz ihalmozeni, kuldani muruzeni~
~ihalmozeni, kukkizeni~ (lapselle)
~älä ihalmozeni itke~
~kontie tuliki, iham miula eteh~ (ohoh)
~kaloja huttunah on, ihan vilajau~ (vrt. nykyajan saastutetut ja tyhjiksi "urheilukalastetut" joet, järvet ja lammet)
~se on ihan tozi~ (lienöykö.. ka ihan)
~ihana puu~ (nuori ja kasvava puu)
~sinä minul mielen ihaskoitsit gu tulit käymäh~
~toizem pilloa elä ihasteliete~ (vain arjalainen nauttii toisen epäonnesta, vrt. ruotsalainen kateus)
~kaunehem pedran kun nägi, se niin ihastu dotta kogo mies vabizi~
~älä enzi hyvih ihastu~ (vrt. vieras "rakkautta ensi silmäyksellä")
~sih tyttöh häi ihavui~
~hyväz mielez nagroa ihkahuo~
~ihmazen on lunda pannuh tän yön~ (vähäsen)
~ihmane pannah suoluo~ (muigei huttu-nimiseen ruokaan)
~tuuli on ihmastu viliembäine~
~onnoakko lasta soaa, kai on iho muuttunuh~
~lapsen kandajiz iho muuttuu, ei ole neiziho~
~tsoma on iho hänelleh~
~moaman ker on yhtemmoin ihoine~ (samannäköinen)
~ei ole ihoine ildaizekse, muodoine murginakse~ (kauneus ei elätä)
~yhen ihollizet, yksih rozih ollah~ (iho=kasvot, ulkonäkö, suku-sanan kotoperäisiä vastineita)
~moaman ihollin on lapsi~
~ihopeäd on hänel vereväd~ (poskipäät)
~ihvenini ahvenini, näppeä näveräistä, koppoa koveraista, syö minun tsyöttäni, tule miun ongeh~
~ihvi~ (koivun hiki)
~itkemäh iikahtih~ (alkusointu=oma sointu)
~metsäm piällä iinei on~ (iinei=härmä, kuura)
~iitsäkki tsäkitteä~ (kivitasku)
~iivananheiny kazvau piendaril, niittuloile~
~iivanamboboa iivanampäiveä vast otettih vastoih, vastal kylbiettih kylyz, sid lykättih vedeh~ (kulleroita tai niittyleinikkejä vastoihin juhannuksena, lainatapoja)
~sillon ruvetah vassasta suamah, siitä iivanampäivästä~ (aiemmin)
~iivanampäivän yönä käyväh ruista talluamassa~ (vieras vilja, vieraat tavat)
~iivanampäiveä vaste tuldu poltetah mägilöil ijän kaiken, kokil ollah~ (kaikki iivananpäivään eli kupalaan eli juhannukseen eli midsommeriin liittyvät tavat lainaa jyväjemmareilta, omat valoa ylistävät kevätpäivät huhti ja toukokuussa jokien vapautuessa ja valolintujen palatessa)
~koira igenie näyttelöy~
~miula on ien kibiä~
~ne on hyvin magiet syyvä idimet~ (luun ytimet)
~yhen igällized oldii myö~ (samanikäiset)
~mie sanon ijänigizet hyvyöt~ (kiitokset, kotoperäinen tapa kiittää)
~ijättäy pilvie~ (nostattaa)
~jo sill on igeä, ijättsy on~ (vanhus)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
