~tuas mänöy jyryyttäy~
~pitälti mänöy~ (mennä pitkälleen)
~mennen i tullen oli myödytuuli~
~puuda syleyksen toin, ka jo on männyt~ (sylillisen)
~ei mäne kezä vezittä eigä talvi pakkazitta~
~kaloim burskeh menöy jovez, eletäh parvelleh~
~tseäräd nihkeheh mänöö~ (nuha menee ohi, pieni vaiva)
~männätsy pedäi~ (oksikas ja harvasyinen)
~oli sylem paksusie petäjie, semmosie mäntyjä~
~elä suurie mändylöjä rubie leikkuamah~ (vanhojen puiden pyhyydestä)
~kovan peällä pannah veres hau, männyn libo kuuzen~ (haude)
~urohot seizotah mändylöin alla~
~hongu on hyvä pedäi, a mändy se om paha~
~kangaspuud om männöd, pindoa on äjjy heiz, syy on harvu~ (kankaiden puu)
~teän om männöt hongat, ei ole komazet~ (männyt joissa paljon harvasyistä pintapuuta)
~mändöhine rengi kuivav ylen äjjäl kezäl, vuodau~
~mändöpedäi, pehmyt, väleh kazvau, höbly puu da harvasyine~
~mändöpuuz laittu korvo terväh happanoo~ (ei käytetä astioihin)
~mändöpuu olis parembi lavvaks, halgeniz ei~
~mändöpuu on se kudai on lihavu puu da dygei~
~mänömatkal ota regeh~ (omat eli päästöttömät kulkuneuvot)
~menomatk om meil suodu myö~
~vesi märkiy, ei ni kaloa tule siihi aikah~ (kukkii siitepölystä)
~mia on märgä~ (maa)
~märgä olen ku norppa~
~märgä lumi~
~märgä seä~
~märgeä lunda panoo~ (suojalunta)
~märgä nouzoo huavasta~
~pane vai tuohen rehväistä, gä vedeä se märrän~ (tuohella parantamista)
~märräznahka lähti, sattavuin~ (marraskesi)
~märräznahku lähti, käin riibai~ (raapaisin)
~mäzrä on muurnozella puolella nahkoa~ (vuodan sisäpintaan jäänyt lihakudos)
~nahkoa mäzrätäh, mäzrät kokotil deritäh eäre, sit pehmenöö nahku~ (kaavitaan mäsrät pois nahasta)
~pikkaraini tyttö pagizou mässärdäy niin tsomasti~ (lepertelee itsekseen)
~mustoida marjaveeks mädzennetäh~ (murskataan mustikoita)
~muuruanda mädzennetäh painemeksi~ (muuraimia väriaineeksi?)
~savie mätskyttäy pättsih panou~
~savimoa on tämä, vai mätskähteleh jallan oal astujez~
~mätskähytti puun, koadoi tuuli~
~aiga äijän lundu mätskäi~
~tseärän jälgie eän om mätsäkkö~ (ääni heikko nuhan jälkeen)
~heitä mätsätyz, ole kuvalleh~ (ole ihmisiksi, kuvasi eli varjosi kaltainen)
~mustoidu mädzöndetäh~ (survotaan mustikoita)
~nygöi Jumal lundu mättäy~
~mättähikkö nurmi~
~nurmel on äjjy mättähytty~
~griiziheiny mättähäizelleh kazvau~
~mätäkkö on kazvanuh kivez~ (musta jäkälä)
~marjamättähän löyvin~
~mättähih kazvetah koirampuud~ (koiranheisipuut)
~mättähälleh om marjoa~ (paljon)
~mävystän kohtas pietäh tuohtu libo hirven koibiet karvoineh, sid jalg ei livesty eigo lumi tartu~ (suksen osia, mäystin)
~mäysty katkei sukses~
~suksem mäyssät~
~laps nellän kynnem möhjeä~ (konttaa)
~vanhatem möhkistyy inehmini~ (tulee kankeaksi)
~möhkyräpilvi~ (suuri ja pyöreä)
~möhkärehteä laps lattiel~
~leiväd vai möhlistellähez vatsaz~ (turvottavat, viljatuotteiden vieraudesta)
~pilvemmöhly~ (paksu pilvi)
~istuu möhlöttäy~
~midä möhnötänned istuned~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
