~myödäizin tuuloo~
~kiändäi tuuleh myödäzin~
~myyväistuuli~
~myödykarvah vedeled da höpötäd niidy~ (taikasanoja)
~myödykarvah moahardii silittäy, suorittau da kohendeloo~ (maanhaltija silittää kotieläimiä)
~meil om myödymatku~ (sama matka)
~tule myödymatkah yhtez~
~pagizoo myödymielel hyväh näh~ (puhuu hyvää tarkoittaen)
~myödämägeh on kebie männä~
~no siitä tulou myötämänijäiset, ne morsiemen heimokunta sinne ne tullah~ (morsianta saattamaan)
~siitä kutsutah heitä morsiemen heimokuntoa myötämänijäisiksi~
~myödypäiv on eläjez~ (myötätuuli ja myötäpäivä, kotoperäiset onnet)
~myödäpäiväh kiero~ (puu)
~myödäpäiväh tuuli keändyy~
~myödypäiväh ku venehen keänäd, sid roih hyvä lykky kalal mennez~ (roih=syntyy)
~myödypäiväh elähyy on hyvä elaigu~ (elää myötäpäivään)
~puu om myödäpäiväni veändö, paha on hallata~ (veändö=kiero)
~myödypäiväine elaigu~ (onnekas elämä)
~myödypäivänveändö ei halgene, siid on syväingi veäry~ (myötäpäivään vääntynyt puu)
~suvi myödäsugah, elä vastasugah~ (sui)
~myödysulg on eläjes heil~ (elää myötäsulkaan, omat onnet)
~elaiga myödäsulgah mänöö~ (onnekkaasti)
~myödäsulgah azied mänöö~
~myödätuuleh on hyvä matkata~
~kell on yksi myötätähti, kellä kaksi~ (onneksi, tähti=aivastus)
~myötäveteh lähemmä~ (virtaan)
~jok ennen jokena juoksi, myötävirtana vilasi~
~ved virda kandau yhtämpäi doessa~ (yhteen suuntaan)
~myödävirdah oli helppo männä~
~moa om mähei~ (kostea)
~mähendi moan~
~moine om mähky suondeikko~ (märkä ja upottava suo)
~mähkävyi puu~ (lahosi)
~mähnikkähän hauvin sain~ (mädikkään)
~mähännäkäs matikka~
~vain kun on oikeim mähnässä suuri mujeh kuvum iellä~
~mähändä on notkie, kalankudu loppih~
~se i emättsykala kuz om mähändeä~
~kala om mähändäs kuvun aigah~
~tuorestu halguo pättsih tuotto, mähäkkeä, etto tuo kuivoa~
~mähäkkö suo~ (märkä, upottava)
~mäikäz moa~
~astuu mäiskytteä, pahah loaduh~
~mäittsigo lähted, vai jogie myö~ (mäitse eli maitse, omat tiet)
~auta miestä mäjes, elä mäjen al hylgiä~
~mäim piäl ollah nuorizo~ (kisamäet)
~jovel nostez om mägijyrähmöine~ (jyrkkä mäki)
~puhkuamah käimmö mägikunnan voimil~ (mäkikunnat)
~rungoa poltetah mägikyliz~ (kaskea mäkikylissä eli venäläisten kylissä, elämän vastaisen kaskiviljelyn vieraasta alkuperästä)
~mägimiez suksil mäiz ajau~ (taitava hiihtäjä)
~ylem mägini on taival Rebolasta Omelieh~ (taipaleet)
~kondii vai mäkkelii panoo~ (karhu pyörii maassa)
~polttajazet viel pienembie ollah kun mäköt~ (mäköt eli mäkäräiset)
~voi lekkolani, miten om mäkkeä~
~vilul keveäl roih mäkköi enämbi~
~sygyzyl om mäköid~
~pahaz mieles mäglisteleh~ (möllöttää)
~midä mäglätät~ (lörpöttelet)
~mägräd eletäh korbilois kivenkonttolois~ (mäyrät)
~mägrän norat ollah soaressa~ (kolot)
~mägrä on zvieri metsässä, eläy norissa~
~metsäz mägreä on~ (vilisi mäyriä ennen metsien järjestelmällistä tuhoamista, mannejen "metsänhoito")
~kävelöö da mäksähtelöö laps perzielleh~
~mägyritsöil om moa~ (pienillä mäillä)
~mi netse mägähtih, onnoako meän laps sordui~ (lapsen perään katsominen)
~sielä oli seästä, poarmoa, mäkäröä~
~läksi utu i mäkärä~ (kaikki)
~sielä oli rahvasta utu i mäkärä, mi kynnellä kykenijeä, jalam peällä peäsijeä~
~ho onn i mägäräistä, kun ei sua silmie avata~
~mettsäkana mäkätteä~
~mälleh~ (jalansija suksessa)
~ei piä mälistä, olgaa hillembä~ (mölistä)
~lapsed mälistäh~
~kiso hyväsistä, jottei läksis mälöä~ (mäihää, nilaa)
~sidä mälättäjyä vain uskokkua ga, keitättä robehella rokkua~ (keittää ropeella rokkaa, tehdä väärän neuvon mukaan)
~mämmi loajittih hoalieh veteh, siitä pantih kiukoan suuh~
~elä syö äijyä mämmie, vattsa tulou kibieksi~ (viljapohjaisten ruokien vaikutuksesta kalastaja-keräilijöiden ruuansulatukseen)
~magieda mämmie keitetäh~
~karhu louhioo, mämmätteä~ (karhun ääntelyä)
~kondii mämmättäy~
~ajatus on aijan viekki, ymmärrys yön mänekki~
~minum menendytalvi~ (naimisiinmenotalvi)
~menendigä on neidizel~
~peäzin vedeh menemäz~ (pelastuin hukkumasta)
~talven linnaz menetti, kezäkse tuli kodih~ (kaupungissa vietetty aika menetettyä aikaa, orjan aikaa)
~itsem mänetti~ (surmasi itsensä)
~tyynel pädöy lepetteä kebjiel venehel poikki Siämärvez~
~kägei häi lähtie~ (käkesi eli lupasi, lupausten lintu)
~menevytteli, ga jäi kodih~ (aikoi lähteä)
~ei pie ottua järves kizuajua kalua~
~menitts on lapsi, hot kunne vai vihjoa, se on valmiz~ (lasten luonteista)
~tuolla vuaralla on yleh hyvä männikkö~ (osa metsänhaltijoista vaarojen haltijoita)
~mennyön ajjan tiddäd, elämättömeä et tiddä~
~männä kezänä~ (viime)
~mennyd yön oli vihmu~
~mielettä mettsäh mänet, kontitta kodih tulet~
~päiväine meni pilveh~
~huomenessa pitäy aivoin nossa, mänemmä kalalla~ (aivoin eli aikaisin)
~ta siitä kum mäntih toista apajoa vetämäh~
~otettih tuohta ta lippi loajittih~
~kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih lakki peäh~
~miun ämmö toimitti jotta sillä keinoin tytöt mäntih sulhasikse, pani tyhjän huotran tähä vyölläh~ (emon emo, vai emon emon emo, vanhin nainen)
~mändih yhteh elämäh~
~akan kera elä mäne kiistämäh, vazan kera duoksomah~
~räkki menöy piäh~ (helle)
~arbua, mih nets uni menöy~ (mitä uni tarkoittaa)
~edgo sinä arboa minun undu, mih se menöy~
~hukkien uru~ (ulvonta)
~heil sanad mennäh yhteh~ (ovat asioista samaa mieltä)
~ei yhteh kieleh mennä paginad~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
