~meilä niis poltettih vain ei minnenä viety~ (poltettiin tervaa muttei myyty, vrt. valkonaamojen kammottava "ostaminen ja myyminen")
~tässä nah~ (sanotaan kun halutaan toisen ottavan jotain kiinni, nakkaa-sanasta)
~na täs sinulles kokoi~ (ota leivonnainen)
~lapsed nahissah~
~hudra om mium nahka, ainoz higi nouzoo~
~mado nahkan heittäy~
~ei muil jättänyh, kaikem pani omineh nahkoih~ (omiin suihin)
~andakkoa nahkoa, mie viilen jalatsit~ (jalatsit eli kengät)
~nahkasta käppie i kengie luajitah~
~kolme nahkua om pieksos~ (pieksettävänä eli parkittavana)
~nahkani sumtsa on hyvä dai kestäy~
~nahkahiine sumku~ (laukku)
~nahkahoavo~ (nahkapussi)
~pideä nahkazed viijä pieksoh~
~pideä kengän tikates panna nahkaniegla~ (paksumpi nahkan ompeluun käytetty neula, äimä)
~nahkasiived illoil lennelläh~
~kui nahkusiivel on siived lujad, nenga kalad vedäkkäh pohjah lujah~ (lepakosta keksittyjä loitsuja)
~nahkatsiikko se onnie tuou, kun on kenellä matassa~ (onnea tuovat eläimet)
~nahmoilla pijettih, ei ollun nappii~ (nahmot eli nahkaiset nauhat, nappien vieraasta alkuperästä)
~paijan nahmot~
~vartukan nahmot~ (esiliinan)
~ta siitä nahmoilla sivottih lakkipaikka~
~rejenkattiessa ollah nahkaset nahmot, jottei lippoais tuuli pois~
~dogo sie rubied naimah, missä siula on andilas~
~löydi mielehizen tytön i naittsi~
~hyvä naijah nuaburih, pahat taibalen tuakse~
~tulien vuom minä nain~
~pideä najja, yksinäh om paha eleä~
~naija mies kelloloiz ajeloo~ (rekeen kiinnitetyt kellot)
~tolkk oled vai naikoi, edgo huigiedu varoa~ (tolkuton, et varo häpeää)
~miekoi peäzi naikkoih, nygöi pidäv oppie eleä~
~jo tuloa naimakansa, sulhaiskansa suoriepi~
~naimattomutta sidä vanhaks vanhani~
~naimattomuz ei ole hyvä eläjez~
~kaikkie katuu ken nuorra naimistah~
~naimine täm ei hyviim männyn, ois pidäm pogodie~ (odottaa parempaa)
~vie naimiine pidäy hänelleh, ei yksin näi eliä~ (löytää puoliso sokealle lapselle)
~naimoilla ollah~ (kosiomatkalla)
~naimoih lähetäh~
~miehettä naini se on peätöin, mies naimatoin se om mieletöin~
~miehet on mielellä hyvällä, naizet kaikki nagrusuulla~ (kaikki hyvin)
~miusta jäi naini itkömäh~ (ero)
~tämä Jouhkon naini, miuv vellen naisem moamo, se kyll oli itkijä~
~kum morsiemem aika mäni, siitä se tuli naiseksi jo~
~aletah elöä kuin mies da naine~
~kymmene vuott om mutsoi, sid on naine kymmene vuottu, sid jo akku~
~yks on naizis, toin om poigamies~ (naisissa eli naimisissa)
~tejjäm poig ongo naiziz vai naizeta~
~naindankiimu gu pidäy, sid magoa ed~ (rakastuneena ei nukuta)
~valeh on vanhan nainda~ (naiminen kuuluu nuorten elämään, vrt. nykyajan 5-kymppisinä "rakastuneet" samaa kaavaa toistavat feikit)
~naind ei ole suuri aigu, a eländ on suuremb aigu~
~naindalleh on nygei hänelleh, hänehiine mutsoi roih~ (löytyi hänenlainen puoliso)
~naindaijiz on~ (naimaiässä)
~parahoalleh on naindiiz~
~toa om mium poijan naindakodi~ (pojan vaimon koti)
~naindusobu piettih, äjjygo lahjoa annetah~ (häistä sopiminen)
~naindusovad on laitud nygöi meäm pojjal, vai naija kovahuttoa~
~briham moam itköö nainduvirren pojjal~ (kosimaan lähdettäessä)
~naizeläjäd ollah, ei ole muzikkoa ni kynnem moista~ (akkala)
~sanottih jotta naishaltie kun ois näyttäytyn unissa nin se talo ois siitä paremmim mänestyn~
~naiziempaganaheinä~ (kihokki, käytetään silmävaivoihin)
~naispolv om pienembäd da tsomembad~ (naisten mystinen muuttuminen valkoihoisista jättiläisistä tummiin ja pieniin maahisiin, mutta mihin katosivat näiden pienikokoisten naisten lempeät pienikokoiset miehet)
~enn oli naizloadu tobjembad, a nygöi on tsomembad da hoikembad~ (topakammat eli kookkaammat)
~urostsura maltau venakse, a naistsura ei malta~ (vieraat miehet, omat naiset)
~mändih naispuolizet kylyh~
~pohjon naizuot sanovat, tästä juoksi hiijen hirvi~ (runojen kieli)
~siin ei ruohittu lapsetkana kylpie hos oli naitikka~ (naitikka eli kivinen ranta)
~poigu pidää naittua tänä talven~
~poig on naitettavu, tytär on annettavu~
~herru ajeloo hevol selläs~ (hevosista polveutuvat valkoiset mustalaiset, "herrala")
~komssazen nakaisti moizen tsoman~ (näperteli)
~sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet~
~nakkua lomuu pättsih~ (nakkaa puita)
~rengizen nakerdi tsoman~
~se naglahtis suuz vagoi~ (vadelma putosi suusta)
~nagrahud, tolkkuu et tijjä~
~ei akoil pie nagramista, huavanlehel tuulemista~ (vertauskuvat luonnosta)
~nagrandaa vattsu tuli kibiäkse~
~nagratandu meni itkukse~
~kedäbä kogo illan nagrattelid, Kirilän Outiego~
~voi kum milma nakrattau~
~ken ei syödyö syrjälleh, sidä ei nagrata naiduo~
~meijäm Anni on nagrattsu, ei pie olla ni midä azieda kuin jo nagraa~
~ylen roihakko da nagrattsu on lapsi~ (vrt. sukunimi Roiha)
~nagrista puhujem pannah, ei kylväjen~ (nauriinsiemenet puhalletaan suusta tuhkaan)
~nagrehempuhund, suus päi puhutah, otetas suuh siemendy, puolipuuh pidäy kattsuo puhujez, ei pie kattsuo juurih da ni ladvah~ (kaskiviljelyn puuyhteydestä)
~kun om pilvini, ni siitä kylvetäh sinä peänä nakris~
~nagristu palos pietäh~ (kaskessa)
~huuhtal seizotah, sanotah, pyhä-Ägröi anna sinä nettäh nagristu huuhtah~ (pyhä Ägräs, myöhäisten elinkeinojen myöhäisiä haltijoita)
~loajittih kohahuspiiroata, nakriskukkuo ta marjaista~
~nagriskuoppu laitah rindiel, kuh ei vezi nouse~
~nagrispaissikas, nagrehet pannah kiugoam pohjalla~
~nagrispatsoi, pesty nagris pannah pättsih, se pastuu sie ku uhku roih pehmei~
~nagrissiemen puhutah palon tuhkih~
~rämähtih nagroh~
~vedi suun nagroh~
~pitkäd nagrod menöö itkuh~
~nagroks otti, ei tovekse~ (leikinlaskuksi)
~nagroks otti, ei suuttunnuh~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
