~nakroa kekettöä, hirhettöä~ (kikattaa, hihittää)
~ei nakroam mieli peähä tule~ (sanonta)
~nakroma jotta siihi olima tipahtoa~
~nakroin jotta vattsani kipieksi~
~itkiem mened miehel, a nagrajen eläd~ (uskomus)
~nagrau kikettäy~ (vrt. Kike)
~tyrskähtih nagramah~
~Mettso-Joakon naini~ (toteemi lausutaan ennen etunimeä)
~elä velli nakra, et ni itse parempi liene~
~se on katso vagava, sil tytöl on hyväd jälehmät~ (jälehmät eli maine, jälki-sanasta?)
~ei ole nagrosana, mie tovel sanon~
~hänez on nagrosanoa, häi kummehtiu~ (pilailee, vrt. kummeli)
~nagrosilmiz pagizi~ (naurusilmissä)
~soksulazet paistah nakuttajen~ (äänisen vepsäläisten puhetavasta)
~torven nalttu da lulletin nalttu~ (tuohitorven / luikun kaikusuppilo)
~namk oli ruskei, libo savenkarvaine~ (vaate punainen tai savenvärinen, vrt. harmaa)
~namk oli muzavusinine~
~namk oli suhoaloiz, supkiz~ (talvitakeissa, turkeissa, vrt. sukunimi Suhonen)
~syö namnata murustu, moamo syöttäy~ (lapselle)
~lapsie namnattoa emä~ (syöttää)
~kunnonherrad hallitah~ (vieraat kunnat, vieraat herrat)
~kukan naba~ (emi tai hede)
~halvan naba~ (kukan kanta)
~astuin taivosen napoa, ilmam pieltä piilettelin~ (runojen kieli)
~meri vien vedi nabah~ (laskuvesi)
~boban nabaine~ (kukan kanta)
~napakko pakkane on tänäpäi~ (napakka)
~nabaluuda on kolme selgäpiis~ (selkärangan luita)
~veä naboa, anna rutsku peäzöö nabaluuz, mäntie heitteä vatsankivissyksen~ (vatsan sisäänpäin vetäminen)
~napanuorani leikattih ta pantih kiini nuorasella, liinasta tahi tukkoa keärittih~
~nabanuoraine laitah emän tukaz~ (sidotaan emon hiuksilla)
~nababoabo lapsem pezöö, kylvyn kylvettäy~
~nabarihma leikata pidäu da siduo~
~en tie, mi on igeä, nabarihmoa leikkoamaz en olluh~
~mi kezeä, se talvie~ (sanonta)
~nabaruvvan kohtaz~ (naparuoto, kalan peräevä)
~nabasizär~ (kaksoissisar)
~koveruizissah olles kui nappoav itsen, sid ed voi ojjeta~ (noidannuoli)
~nabavelli~ (kaksoisveli)
~mandzoid on tänä vuon ku naberoized, kuivu kezä~
~nahmoilla pijettih, ei ollun nappii~ (nahkanauhoilla, nappien vieraudesta)
~napriu vihmumah~ (yltyi)
~pordimo terväh napsahtelieteh~ (kärppä sujahti)
~sorza umbitsukkelih napsahti männä~
~köyhäl ku sattuu, iäre napsahtah, ei katandua vuota~ (pappi ei jää odottamaan köyhän haudan kattamista, koska ei ole tiedossa rahaa, eroakirkosta.fi)
~suudu napsai lähtiez neidizel~ (suulle suutelun vieraudesta)
~briha tytöl suudu napsuttaa~ (suulle suutelevat brihat eli venäläiset)
~peä on napukoil, ei kehtoa sugie~ (takuilla)
~napukalleh on usad~ (viikset)
~hukkoa napustih yhtenny vuvvennu ylen äjjäl, lapsed ei tarrettu ni mettsäh lähtie~ (hukkien metsä)
~napuuttelou vihmuo~ (sataa rankasti)
~jeä narahteleh~
~telegy narajau, moa säräjäy~ (vieraat kärryt, vieraat kärrytiet)
~ajau narahuttau telegäl joamoa myö~
~minä nareko händy kielastelin, a häi tovekse otti~
~minä narekokseh sanoin, a häi otti tovekse~ (vieraat tosikot)
~jeäsilud narnatetah sygyzyl, ku kylmäy jeän hienoizen~
~sielä mettsimiehet vihellelläh, meitä pölätelläh~ (viheltävät metsänhaltijat)
~ei pie lähtie, vihmu tulou~ (sateen mukaan eläminen)
~narskuheinä~ (peltoretikka / poimulehti)
~nasara, tämän vuodine kalane~
~naziuhkam matikku syöy vattsah~ (syöttinä käytetyn pikkukalan)
~tuhkan kele vezi keitetty, se i poro~
~häin kalampyvvöl nazivih, muanroadoa ei ole~ (omat ja vieraat elinkeinot)
~pidää onget nazivoija da laskia vedeh~ (kiinnittää syötit)
~pikkuzed oltih, nassakat~
~nassipka om painettu da luvalla ommeldu~ (ohuesta haapalaudasta taivutettu vakka)
~Ustjo oli se patvaska~
~metsoi om suurembi kui kadaimetsoi~ (katajametso)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
