lauantai 28. huhtikuuta 2018

~laskuja~

~lunda tuhuttau~
~tuulou tuihottau~
~palokärki tuijoo~
~vikli tuijoo toisella eänellä ei kuim muut~
~tujjutuksii ammundoi hukad varavuttih~ (pelästyivät ampumista, vieraat tuliaseet, omat hukat)
~kadai tuleh tuikahtah~
~tulen ku tuikahutti, valgoi gai pertti~
~niin se kun tuikkasi kaksi sarvie, puikahutti tulomah~ (etanasta)
~tulen tuikkai pättsih~
~pilvituhjon tuikkai jumal päivän edeh~ (pilviä liikuttava jumala)
~tulen tuike~ (välke)
~tuoppa hyytä, tuoppa jeätä, paikoilla palanehilla, tulen tuiki polttamilla~
~tuikkahuu kävelöy dygiel jallal, kovah polgou~
~tuikkelehtau kävelöy~ (äänekkäästi, rauhattomasti)
~tuikkuan tulet palau~ (tuikkien)
~tuli tuikkoa täyttä vägie~
~teähtet tuiketah pakkaizel~
~tujjun andoi hyvän peänahkah~
~sorruin tuilahtimmos pitkälleh, öntästyin~
~kävelöö kyläh tuilahuu, tuo ni midä ei kodih~ (vieraat kylissä viihtyvät miehet, vrt. kaupungeissa)
~koskez ajahes tuilahuttav venehty~
~tuilehen pidi hyväm perehem peäl~ (tuileh=mekastus, rähinä)
~seä tuilevui tuulistih~
~veneh tuilau tuulel~ (tuilaa=heiluu, keikkuu)
~tuiletah hypitäh lapsed~
~pyhälly tuilau taivahaz~
~venehtä tuuli tuiluttoa~
~puuloi tuiluttau tuuli, kai ratskau puud~
~tuimalla maikuou~ (maistuu)
~keitto tuli tuima~ (tuima eli mauton)
~liziä suolua k on tuimu~
~sinnep on sinum mänevä, tuiman tunturil lajella, voarav vanhar rintehellä~
~peän tuimailou~ (pyörryttää)
~hot läpi tuimasen tulen~ (on saatava asia hoidetuksi)
~ka mi om meän, ka sem myö otamma hos läpi tuimasen tulen~ (hea!)
~seäntä tuimoau~ (pyörryttää, heikottaa)
~tuimoau pertiz, itsen juovuttau~
~duimottau peädy~ (juimottaa, jomottaa)
~viruu tuipottau pitkälleh, huogavuv väzynyh~
~lokka vedeh patskahti~ (lokki)
~tedri lendoh tuiskahtih~
~lindu lendoh tuiskahtih~
~tuli tuiskahtih palamah~
~tuli tuiskahti tuulel~
~vai lumi tuiskahtih ajajez~ (reellä)
~ajoi lumes tuiskahutti~
~lundu tuiskailou~
~lundu tuiskaskoitti levoz~ (lennätti, tuprutti)
~tuuldu tuiskai, vähäz emmo koadunuh~
~lundu tuiskai~
~allon tuiskeh kuuluu~
~vein tuiskeh menöy randoa vaste~
~mium peäl tyhjäh tuiskevui~ (vrt. tuskautui, tiuskaisi)
~vattsu sydämes tuiskau, oli mieli sanuo, g en sannuh~
~aldo tuiskoa randah~
~tuuli tuiskau därvez~
~tuli tuiski pirram piistä, panu neijem palmikoista~
~kuu kehässä, päivä tarhassa, taidau tuisku tulla~
~harjan tuiskut turpiemmat, harjam pakkaset pahimmat, istujan koiran kattau~
~tuhuu sanotah i tuiskukse~ (tuhut ja tuiskut)
~lumen tuisku, rytkeäv ylen äjjäl, tuhu on yhteläine~ (tuiskun ja tuhun erosta)
~talvel on toitsi moizet tuiskut sto erähih paikkoih nostaa koin suuruhuot kivokset lundu~ (kinokset)
~tuiskulumi tuloo huonehih pienes ravoz, panolumi hoz ei tulle~
~ota paita pakkaselta, uusi turkki tuiskusäältä~
~tuuli tuiskutteloo tukkii peäz~
~lunda tutskuttoa~ (tutsku)
~vettä tuuli tuiskuttoa~
~tuulistih, rubei lundu tuiskuttamah puuloiz~
~tuitikaz laps on, tuittivuo konza mih~ (tuitikas eli oikukas. vrt. tuittupää)
~lapset kos kunnegi tuititahez~ (tuittuilevat, haluavat mennä)
~heitä duitsendu~
~laps nenga tuittieloo~
~tuitin otti lähtie, opin kieldeä, gä ei kuulluh~
~hyvä olet tuittipeä, doga siah lähted~
~sanoi tujahutti, ei varannuh ni kedä~
~tujakko seä~ (tuulinen)
~tuohesta loajittih tuijassu, kate oli puusta~ (lieriön muotoinen sangallinen tuohiastia)
~tujassuo loajittih lövystä~
~se tuohest oli loajittu ta kate peäll oli~ (tujassussa)
~tujasun rannad om peälitsi pohjaz, itse i kingiöy, ei ole noagloa ni nuoroa~ (itse kinkiävä astia)
~tujevui tuulemah, ni heit ei~
~tuulen tujineh~
~tuuloo tujizoo äijäl~
~tuuttsoa tujizoo~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)