~tuohuzvaha kimalehis suahah~ (mehiläisvaha)
~märrän vedäy hieno tuohud~
~komsam pangaz on nelli sargutuohtu peälekkäh, sit hienol tuohuol punottu toinetoizeh kiini~
~läksi hiän tuohilmah~ (kuoli)
~pane paju paimenekse, tuomi tuojakse kotih~
~pilvipöyttsä matkoo näkyy tuola taivahalla~
~käyn kattsomah mitä tuola toisen tien piässä ois, tuli pikkusen piikuu tuolta nuotivosta metsän takua~
~olima rysie panomassa tuola Komalahessa~
~tuuvalla olima metsässä~ (tuolla)
~haukka tuual ylähänä liegoalieksi~
~tuol on taemban kui tuos~ (tuolla ja tuossa)
~tuol Ruhkankoskel om pahkokas puu~
~tuollizem matkan terväh minä kävyn~ (käyn eli kävelen)
~tuolloin on taemban kui silloin~
~tuolloi täz undu nägi~
~vez on yhtelleh vilumbi, ei ole tuolloizen hiilavutteh~
~tuomahan om pienembi tuomutta~ (tuomahanen, nen-pääte)
~tuomahaine~ (tuomi)
~tuvvah pärbäzet, tuomazet työnnetäh tuonilmazil~ (tuomiset)
~lämmeä tuomastu työndi~ (tuomastu eli tuliaisia)
~tuosta tuli tuonen toukka, toukka tuomenkarvallini, mado musta maan alani~
~tuudi tuudi tuomenkukka, mezimarja, meijän kukka~ (tuutulauluja)
~tuomemmarjua ei meilä syyvä~
~tuomenmarjan jälgeh suu tukkuou~
~ollougo meil tuomemmarjua kuivattuu~
~katso kuldaine se minun tuomenud on~ (lapsen hellittelynimiä)
~tuomie pietäh vielä regie siduoissa~
~tuonda om paikoin teälä~
~tunnen tuomem muista puista~
~tuomi kukkie~
~marjua syuväh tuomen~
~tuomez loajitah vemmeldy, pannah pajukse regeh i sebävitsakse~
~tuomikas selgä~
~tuomikaz mua~
~pihlajikk oli pirtin iessä, tuomikko tuvan takana~
~tuomine vitts on sitkie~
~pajut ollah riessä tuomizet ili raidazet~
~tuomine virzain~
~tuomine tuhku~
~toidgo tuomizet, midä kutsuin~
~mustidgo tuomizet tuvva, midä oli kutsuttu~
~tuomizikko~ (tuomia kasvava kohta)
~tuomivezi, keitetäh kuivattuu tuomenkojoa pätsiz~ (tuomenkuoriuute / haude, käytetty yskä / sydänlääkkeenä)
~tuombain om perembäine~ (tuonnempana oleva)
~ne sanottih jotta silloin on tuonelassa eksytty heimokunta~ (korvien soidessa)
~tuonelassa ollah kuoliet~
~itse vanha Väinämöine läksi tuonelda sanoja, manalalda laululoja~ (manalalta eli maan alta)
~tuonilmazeh elokseh niskoi emm elä ni yhty päiveä, emmo duummaitse kuolendoa~ (ei tuumailla kuolemaa, metsä=ohjaa elämään hetkeä)
~mäne tuonne kunne käsken, pimijäh pohjolah, tarkkahan tapiolah~ (loitsusanoja)
~se tsuppu oli sielä kiukoam puolella a perä oli tuola, tsuppu oli niinkun tämä nurkka ta tuossa kiukoa nin siitä miehet tuonne peräh~
~huhuzin, huhuzin, vaim mänöy tuuan, ei kuule~
~tuulijaisnenöä hosuttih kesällä jotta tuonnepäim pitäy männä, jotta sielä on siun kotis~
~mäne silmävoidien tuondah~
~tuorehemban on seä jo egläistä, ku talvel vähäzen lämmittyy~
~tuorez om märrembi lauhieda~ (lauhaa, ilmoja kuvailevat sanat)
~tuorez mia~ (maa, vrt. Mia)
~tuorez ilmu~
~vereksel kuattu puu on vie tuores~
~tuorez liha, vasta iskietty~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
