~tunduj om mutsoi, mahan ken on~ (tuntuja=raskaana, silmiin pistävä)
~voija noilla voitimilla, peältä tuntumattomakse, seämeltä kivuttomakse, alta nuurumattomakse~
~oal nahkan kuulumattomaks, peäl nahkan tundumattomaks, keskikohtal kivuttomaks~ (loitsusanoja)
~kebjiembäl tunduu, kylyh kävyin~
~hyväl tundui muate piästä~
~do päiväl tunduu, vallota hoavoau~
~no jeä tuntuu kovalta ta, ei meilä i nyt tämän kummemmin hätöä ole~
~lumellahan sen tuntu sej jälet~ (ahman jälet)
~kezällä dälgi ei tunnu~ (eläinten)
~ei tundunuh ni hiiren hyppeämeä~
~päivä tunduu, kus kohaz on, rubioo nägymäh~
~syyspuoli tunduu jo taivahas~
~eihäi veiz venehen jälgi tunnu~
~kahten hengen dälg on kaidu, yhten ni tunn ei~ (sanonta)
~päiväine tunduu pilven tagan~
~tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista~
~suopukkaini tunturil lomassa~
~tunturi, pallas voara~
~tuiman tunturil lajella, voarav vanhar rintehellä~
~mie tuota ihmettelin jotta mitein se näin~ (miten se näin)
~tuo on loitombani toada~
~toi on taemba, tai lähembä~ (toi ja tai)
~tai on lähembä tuodu, loitomba tädä~
~täyzi pölkky olet kuin tuoda matkoa ed ozoa~ (tutuilla mailla eksyneelle)
~laps maguaa, tuol keinuo kaikkeim parahiten~ (keinuu kätkyessä)
~mänöy tuom pitkyä tämän lyhyttä~ (jonkin matkaa)
~sillä vejellä kum pesimä nin tuosta paikasta peäsi tyttö makoamah~ (vesi vanhin)
~ei olluh ni kuna peän tuon vastah peätsköistä~ (tuon vastah eli näin paljon)
~siinähän tuo om männyt näin syyskorvalla~
~tuohekaz om mua savikko, tuohed däriembäd da sitkiembäd~ (savikolla kasvavista koivuista)
~tuohenlehväine pannah roanaizen, leikkavuksem peäle~ (vieraat metallikalut=vierat haavat)
~tuohenlehvästy pannah kibiele piäle, märrän vedäy~
~halattih koivusta se tuohi, sehän irrallah peäsöy nilan aikana, sehän ei ole lujassa~
~ka nuora loajittih puuj juuresta ta tuohesta~
~mimmoini tuohena, ka semmoini i ropehena~ (sanonta)
~krovut ommeltih tuohella, reähkä tulou kun noaklalla krovul loatiu~
~korbituohi~
~räpäkkötuohi~
~parroissetusta tuohesta vasta kuvotah kaikemmoizia asteida~
~tuohta peessettih~
~tuohi ei varoa vettä ni midä, eigä se happane~
~voit tuohta pideä käbrynä selyksessä verkon~
~ruhmikkahasta tuohest on paha löttyö luadie~
~tuohi on nilal~
~koivuss on tuohi, kettu~
~tsyöttöpuzune, tuohes laittu~
~tuohez azutah puzuu, robehtu, kasselii, virzuu, poimitsuu~
~tuohez valutetah doktii~ (tököttiä)
~tuoheh mendih~
~tuohez ollah~
~se on totta, jotta vesi kiehuu tuohikattilassa~ (keittoastiana käytetty sangallinen tuohirove)
~äijä ol sillon tuohikattoloi~ (vrt. tuohella päällystetyt kodat)
~enneiv vet oli tuohikatto~
~luaji tuohikehä~ (pyöreä tuohinen pannunalus)
~tuohikeräz on valgei tsura peäl päi (kerälle kierretyssä tuohinauhassa)
~sinum peä on kui tuohikerä, ni mid ed musta~
~otettih semmoni pahkavakka tahi tuohikosja~
~tuohikäbryd on verkkoloiz~ (tuohenpalat, käppyrät tuohet)
~tuohikäbryllä kiuguada viritetäh~
~särrinsuomukseh levytuohtu roagoim peäl, syväintsura yläh päi~ (tuohikattoon)
~tuohilipaz om pizaine, eiga tuohi hoaruoz~ (tuohilipistä)
~tuohilyöhyy kereä kannontyvez, lai tuli~ (lyöhyy eli käpryä)
~kun tultih tuohimetsästä nin niim pantih kivijen alla, painop peällä ta niin, semmosih pinkkoih~
~ka mie lähen tuohimettsäh kesseltuohta ta virstuohta soamah~
~laittih tuohimiättsyy, kivytty pandih sydämeh, sid ne helistih sie~ (miättsyy eli palloa)
~ne oli nuotavvetonuorat tuohiset~
~tuatto kuto tuohizen huodran~
~tuohini aste~
~buolaa kerätäh tuohizeh~
~pullot oldih tuohizet~ (pullot eli kohot)
~päälipangu puuhine, puzu tuohiine~
~tuohiine poimitsu~
~vierahasta tuohisesta söimä~ (oudoksuen, tuohinen=tuokkonen)
~tuopa tulta tuohisella tahi tervastikkusella jotta neäv vävyni silmät~
~tuli on tuohine rämäkkä, savu musta tervaksine, saussuttau vävöini silmät~
~ta tuohinuoroa loajittih, siitä sarkatuohesta punottih~
~tuohinuoroa loajitah, a sanuo en sen paremmaksi voi~ (omat tuohinuorat)
~tuohipiäveittsi, ne veitsem peät ne pujotettih ihan täyteh semmoista pientä ninkun nappija, se siitä silieksi vuoltih ta se oli luja veitsem peänä~
~tuohipuzu~ (kannellinen tuohiastia)
~ei muuta kun tuohen kävimä koivusta ta loatima sen tuohiropehen~
~enzimäzeks tuohisarrat parrastetah~ (sarrat eli nauhat)
~juoksou kun tuohisiipi~ (nopeasta / äkkipikaisesta)
~hänell oli tuohitujassu, siih panou maituo~
~ta mie sain sen tuohitörtön käteheni, ta peäh tulen~ (karhua pois ajaessani, törtön=tötteröksi kierretyn tuohilevyn)
~tuohivakkoa om monemmoista, niitä kuvottih pienempie ta suurempie~
~heän on oigie, tuohuksenkarvane~ (syytön)
~mie olen oigie kui tuohus~
~tuohuksella olima~ (tuulastamassa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
