~tutu tutu poigazeni, koivusoari kohtahes, hoabasoari vastahes, elä mäne rizeikköh, rizeiköz on rihmani~
~tutu tutu poigazeni, älä mene vidzeikköh, vidzeiköz on rihmane~ (jänisemo pojalleen)
~tuturkalleh on sovat, ei ole ni kudai voarnois~ (tuturkalleh=sikin sokin)
~sovad on tuturkalleh, ei labohuizilleh~
~tuturkoitseh hyvin lapsi, ni käziz ei sua pideä~ (tuturkoitsee=pyörii, keikkuu)
~pikku Pekka tuturdau kahen kiän pardua~ (vetää parrasta)
~älä tuturda äjjäl kätkytty, katso laps havaittsuu~ (havaitsuu eli herää)
~lapsi syöy tuturdau~ (syö huolimattomasti, murentaa lattialle)
~tutuskoja pietäh verkossa~ (tuohinen koho)
~jänöi metsäs tututtoa~
~kiimalleh olles tututetah jänöid~
~keväjel kuuluu tyynel jänöin tututuz~
~tuuttuhaukka, tuu tuu tuu tuukkoa~ (huuhkaja)
~tuuhakko peä~ (pörröinen)
~tuuhakko ilmu~ (tuulinen)
~tuuhalleh om peä~
~tuuhapiä olet ku haukka~ (pörröpää)
~yks duuhu om parikaz dai korbiezes~ (duuhu eli tuoksu, kalojen nimiä)
~hyvällä duuhulla tulou~
~liha duuhulla tulou~
~hapannuon duuhhul tuloo nenäh~
~e ule ennen olluh ristikanzan duuhhuu~ (kristittyjen myöhäisestä alkuperästä, teeskentelystä pitävän valtaluokan uskonto, tahi uskonnon irvikuva)
~hyväl duuhul tuloo syömine~
~vod on hyvä duuhu kukkazih~
~pideä hyväl duuhul suu heitteä~ (jättää hyvä maku suuhun)
~suu pidäy jätteä hyväl duuhul hyvän syömizen jällel~
~duuhhuheinä~ (minttu)
~duuhuheiny~
~duuhhuheineä sundugas pietäh, da i pertiz andau duuhun~
~hyvä duuhhuin oli saduzez~
~hyväduuhhuizet heinäd~
~duuhukaz boba~ (kukka)
~hiän duoksi tuuhien puun tuakse pagoh~
~täz oli aiga puu tuuhikko~ (tuuhea puu)
~tuuhisko~ (tuulinen sää)
~tuuhisteles seä~
~tuuhistutti tuuli tukad~
~peä tuuhistui moattuu~
~tuulemah tuuhistuo~
~väzyhyy tuuhitat, ku duokset tozieh~ (tuuhitat eli läähätät)
~tuuhoni~ (suokukko)
~nenähes tuuhottoa hengitteä~
~tuuloo tuuhottoa, ei soa ongiloi laskemah männä järvel~
~tuuhotui tuulemah~
~tuukeh kuuluu, kustaht on haukku netsiz lähäl~ (vrt. huuhkaja)
~tuukka~ (nuoravyyhti)
~tuukkah kizatah, hallole piäle pannah laudu, lavvan ylähäzel agjale gruuhu pystyi~ (lainasanoja, lyöntipelien myöhäisestä alkuperästä)
~tuukkaine tuukkau, eändäy~ (huuhkaja)
~tuukkaine nagrau, toivod on toizempuolilaine~ (huuhkajaan liittyviä uskomuksia)
~tulen gu dogadiu, sit tulel lentäy, peä kui kazim peähyd~ (tulelle lentävä huuhkaja, oikean luonnon aikaa)
~tuukkajam poiga~
~tuukkai kyndäy~
~tuukkai tuukkau~ (ääntelyä kuvailevia sanoja)
~tuukkai tabailou hiirii dai linduloi~
~tuukkailindu on harmai kui kanahaukku, sanou tuu tuu, kai mettsy kajoau~
~tuukkailindu~
~tuuttuhaukka istuu kyykytteä, silmät kiiralleh~
~tuuttuhaukka tuu tuu tuu tuukkoa~
~keväjel kuuluu tuukkailindu, yölöil häin tuukkav enembäl~ (huuhkajien määrästä, yleinen lintu ennen metsien tuhoamista)
~haukku tuukkau~
~haukka tuukuttau, yhtä mittoa tuukuttau~
~tuulloahalla männäh~ (tuulastamaan)
~lähemmä tuulahalla~
~em mie ole käynyn ijässäh tuuloahalla~ (tuulastamisen paikallisuudesta, yöllä tekeminen=kuulostaa vieraalta)
~tuulloahalla ollah~
~tuulahal pyydeä~
~tuulahal käydih~
~tuulahal olimmo~
~tuulahal pyytäh kaloa~
~tuulloas~ (atrain, tuulas)
~päiväv valguondah soate voippi tuulastoa~
~kaloa tuulassetah sygyzel venehes, tuli on venehen nokas, toine azraimel pysteä kalat~ (atrain=lainasana)
~tuuloastajes puuttuu haugi da merirannois harjus~
~tuulekaz ilmu~
~tuuleloo vähäzel~
~tuulelou päivile, a yölöil on tyyni~
~tuuleldi vähäizen da azetui eäre~
~ei huavanlehel pie äijiä tuulemista~ (haapa=tuulen lempipuu)
~tuulenajjad on nygöi, talvenselg onhai~
~pideä ikkun avata, anna tuulenhengi kävyy~
~katso, tuulenhengi rubei tulemah~ (tuulenhenki eli tuulahdus)
~jo tuulenhengi käybi, ku sievästi tuuloo~
~tuulenhengi on katso därvel tyynen dälgeh~
~täh tuulenhengi kävyy, muata on viluine~
~tuulenkiändäi haukku yhtes paikas leputtau siibii~ (haukkojen nimiä)
~tuulenkeändäi seizoo lepetteä yhteh palah, yhtes tilaz~
~vielä oli puussa semmoni tuulenkopra~ (tuulenkoura eli pesä)
~naizel pädöy lepän i koivun tuulenkobru, a muzikal pedeän, kuuzen i kadoan~ (käytetty parantamiseen)
~tuulenkoprakse ta tuulennenäkse hyö nimitettih heitä~ (tuulenpyörteitä, voimakkaita tuulia)
~tuulenkosties sovvammo suaren toakse~ (kostiessa eli suojassa)
~meär rantah kun tuli se tuulennenä, niin kun otti meiltä venehen ta nosti hyvin ylähäkse ta pyöritti ta laski moah~ (ohoh)
~tuulennenä tulou, pidäy muarandah eäre välittyö eiga temboau tuuli~
~lapsez on tuulennenä, eäni röhizöö hengittäjes~
~metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy~
~netsil on tuulennenä, ryvittäy~ (tuulen eli ilman mukana kulkeutuvat hengitystaudit)
~tuulennujakka nouzoo merel~
~tuulembauhu on meres täz~
~tuulempezä puuz~
~semmoni tuulemposokka oli, jotta koko mettsä ontu~
~järvirannal, tuulen koskijal kohal~
~turme kävelöö tuulempyöröiz~
~emämpiän aigah on ijän kaiken tuulenselläd da vuamakk aigu~
~emämpiän aigah zvieri liikkuu kiimah~ (zvieri eli karhu)
~tuulenselläd on tuhun ajjat keskitalven ymbäri~
~tuulen siivet~ (hattaraiset pilvijuovat, tuulenkynnet)
~tuulensiived om pohjazehpäi, siit pohjazeh i tuuli keändyy~
~tuulensiived on taivahal, tuulistah~
~ei heitä tuulendoa~
~tuulentegiene haukku~ (tuuli tai hiirihaukka)
~tuulentegijäine lipettäv ylähän yhtes sijaz, sit ku bulkku heitäh kohtalleh da koppoau hiiren libo löpsöin~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
