~tynkyni~ (ansan pielipuu)
~koukkuzed vitsan tyngäz laitah~
~kum miun tästä palo nin kyllä se lummeh ninkun typpiem pisti~
~veri typehty tulemasta~
~tuli typehtyi~
~ota iäre suum piäl kattiet, typehtyy lapsi~
~tybergöitti ukkoizen, väid loppih~ (ukkonen heikentyi)
~se siitä typpeyty, veren tulo~
~veri typpävyi lähtemäz~
~vezi typpävyi ojaz, nurmed vetyttäy~
~typykki, tuponokkani lintu~ (lunni)
~typäkkö seä, tuutsaksine, vihmaksine~
~allot tyrsketäh kivilöi vaste~
~hänt on tuuli tuuvitteli, taivon tyrsky tyyröäli, oalto rannoilla ajeli~
~tyynny veri tyrskymästä, vuores koski vuotamasta~
~liruz on loukod, a tyryz ei ole~ (torvien nimiä)
~neizlapsed tyttilöil elostetah~ (leikkivät nukeilla)
~metsän tytti, mielineiti~
~moan tytti, mallan tytti~
~lapsed ommellah tarvellah tyttizii~
~rubiemma tyttizilleh~
~oigei tytty~ (suora torvi)
~polvikaz tytty on, veärätsyttäväz lepäz, kolmes palaz, hallatuz, sargutuohel kriepitäh~
~lähetäh kuuntelomah tytön lauluo~ (Väinämöisen alkuperäisestä sukupuolesta, naispuolinen veden jumaluus)
~kuim monta kertoa käki kukahtau niim monta vuotta viel on tyttönä~
~olipa se tyttö tahi poika ni se semmoini pieni paita loajittih sillä lapsella~
~heilä oli kolme tyttyö~
~olin vatsan kera tähä tyttöh~
~tädä tyttyö myö omana i pijämmä~
~tyttö vuozih viizihtostu menöy, sid jo neidizekse lähtöy, puoles kolmattu kymmen se on roavaz neidine, a kolmekymmen täydyy, se on neizakku~
~koivusta nilottima tuohta, tyttösenä metsästä kävimä niitä~
~mistä kylästä mie oun tyttözin~ (olla tyttöjään, vrt. valkonaamojen olla miehiään)
~meil ei ollun sielä miun tyttökoissa piisie~ (piisie eli rautaliettä)
~tytär palais kaikella tapoa, muuta paha se om paloa, kum mie em pala~ (pala=olla rakastunut)
~muistakkoa tyttäret niin roatoa, siitä tulou lapset hyvävirkaset~ (haudata harakkapaita jälkeisten mukana)
~silloim mie oliv vielä tyttärenä~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
