~uh, mi on vilu vezi tänepäi~
~uh, viluh vedeh puutuin~
~tuulemah uhahtih~
~uhakka tuuli~ (navakka, pureva)
~uhakasti tuuloo~
~seän uhakoitti~ (alkoi tuulla)
~tuuloo uhajoa~
~tuuloo uhavuttoa~
~ku rubioo tsipsuomah, siid roih uhoaboa~ (viettävä tai liukas kohta)
~kaiken hyvyöh om mies uhhotit~ (kadottanut, vieraiden miesten piirteitä)
~oli hyvä veittsi nin sinne mettsäh uhhoti~
~tuuloo uhizoo~
~tuuli uhisoo salbamoloiz~
~tuuloo uhizuttoa~
~ei metsässä pie uhalla ta kirosanan keralla mitänä roatoa~
~uhal lähti~
~kun kiellettih niin sitä uhemmin rupesi telmämäh~ (lapsi)
~uhkevui itkemäh~
~sidä uhkevuttah i kuoli, koskiloiz yksin venehtä ajoi~
~meän niityn piendärillä kazvau uhkeida puida, niill on äijän igeä~ (oikeat niityt, oikeat puut,
oikea suomi)
~uhkiesti kazvoa lapsi~
~uhkie miez on, ei se jeä ni kus~
~uuhkie ei pelgiä midäi~
~oli tarttun reki uhkuh ku oli vesi järvellä ta lunta paksun~
~uhkussa kualoimma~ (uhkussa eli sohjossa)
~jeäm peäl lumen ku pani, ga uhkuks mäni~
~keskidoroga on kohval, kubeiz on nossuh uhkuo~ (kohva ja uhkulumi)
~läksiin jogi uhkuh~
~uhkun ken vetty toitto pertih~
~do on lahtel uhkuu~
~jiäm piäl on uhkuu, paha on ajoa~
~kui uhkuo hyveä meheveä oli marjoa~ (kuin uhkua, pehmeitä)
~uhkuhista vettä ku join, ga ryvittämäh rubei~
~uhkuhine deä~
~uhkuhiine diä~
~tänä vuonn oli rauvazjeä järie, uhkujeä oli ylen hözäkkä~ (hösäkkä eli hauras)
~teräzjeä on alemba, ylembä on uhkujeä~
~uhkukasta vettä juo, siid rygimin on kui antti~ (kuin antti)
~uhkukaz vez on keveäl därvel~
~uhkurdan verkkoloi, märrälleh kannan~ (uhkurdan eli raahaan)
~vettä uhkui jeäm peäl~
~uhkuvuksiz on dogi~ (sohjoisessa jäässä)
~jeä uhkuvui~
~riez jallaksed uhkuvuttih~
~hibja uhkuvui higeh~
~jeän uhkuvutti, seä ku lämbii~
~lammin uhkuvutti, ei sua ajoa~
~uhma roatamah~ (kova)
~oli oikein uhma laulamah~
~piädy uhmoau~ (särkee)
~sorruin, uhmun otin aiga~ (kolauksen, vrt. kuhmun)
~uhmou jalkoja ensimen ta siitä alkau kyynälistöä varpahie~ (kylmässä)
~lämmin uhmou raukoau, jotta ei peäse ylähäkse~
~piädy kivistäy kai uhmuttau~
~uho käyt huonehissa~ (veto, viima)
~hatara ovi, uho käypi rakoloista~
~uhol nuotal emmo lähte~ (uholla eli myrskytuulella)
~uhon nosti syöttäi~
~uho on, tappai siä on~
~miän uhozall on äijä linduo~ (takametsässä)
~seä uhostui~ (tuulistui)
~uhuou, äjjäl tuulou~
~järvi uhottau~ (uhoaa kylmää)
~uhotuul on hengenottai~
~keitä uhoverkkua siijoista~
~ei meäm paikalla ninkänä joijuttu mium muistoh, voan uhtujas joiku~
~uih, kembo siid on~
~mustasorsa uit hiän vieressä~
~a mie en soata uija, vaikka olej järver rannassa kasvan~
~lampie myöte i Vetehini uipi~
~lapsena myö kylystä läksimä da uimma poreissa~ (sulakohdissa)
~lammissa kolme hanhie uip~
~nahka mänöy siirah kun liijam pitän aigua oli uimassa~
~opastima lapsie uimah~
~mie mahan uija~
~mado uittsi jovesta poikki~
~siit vasta sorsa uimah, ku vez händäh tuloo~ (sanonta)
~enne vai sellälleh uidih~
~tuli sorzu vastah, randastu myö ui~
~koiru gu bulahtih vedeh, ga terväh poikki ui~ (terväh eli nopeasti, maaeläin)
~älgää mengää loitos, uigaa randazes~ (lapsille)
~hä on ylen uija~ (hyvä uimari)
~viem pinnaz ujjellah kalad räkel~ (helteellä)
~kaksi joutsenta siinä kaikittsi uiksentelou rannassa~
~uiksendelou veessä~ (kuikka)
~sorzu poigien ker uiksendeloo~
~korval iski, kai uimehtui~ (uimehtui eli pökertyi)
~uinuoli da järilleh havaitsui~ (heräsi)
~uinoilov vai, ei pitkähez magoa~
~ilta yöstä sikieh uinosi~
~en voinun sikeh uinota~
~em voi uinota ku ryittäy~
~äjjäl ku ruat, terväzeh uinuot~
~uinoi muata~
~uinoteksez ei tulluh tolkuu, laps järgieh havaitsui~
~uinota laps~
~lastu bajjuttau, uinottau kätkyöh~
~terväh uinotui lapsi~
~äijäl uinotuttau, pidäy moata ruveta~
~vezi on uinnalleh~ (uimakelpoista)
~laps terväh uinuohtoa~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
