~lapsi uinuoldau muata~
~kesken uinuomist oli, nostatimmo~
~laps oli uinoamizilleh, ga lomizemah ruvettih~ (metelöimään)
~jeädä burskutti, uiskendeli, jeädä katkoi da jälgimäim peäzi jeäm peäl~ (jäihin vajonnut)
~uissatettih ta onkitettih ta verkoilla pyyvettih~
~meilä uistimella pyyvettih, ta koskien alta lohiverkoilla~ (lohta)
~uissinta souvetah~
~vain oliko se uissiv vain onki~
~myö uistimen kera tänäpeänä soudelima~
~ustie souvetah, uitetah~
~ustih haugi puutui~
~ustit on verekset pyvvykset~ (vrt. uudet, myöhäiset)
~ustii veätäh~
~ustile lähti~
~ustil ollah~
~enne piettih ustipuikko ustitez, siih ymbäri viihtätettis siima~
~uistiemah pidää lähtie~
~himo lähtöy uistelendah~
~uistivui meil hyvä haugi~
~elä uiti, vuota milma~ (uiti=mene pois, karkaa)
~siidä uidi hiijen hirvi, poro pedra poiski joudu~
~jo se uidi mennä, et tabua~
~on jo ijiz uijinuh, ei soa lasta~
~kivistyz ujji~ (loppui, meni pois)
~randah uiji, ku moah käet täydyö~ (täytyy eli ylettää)
~lapsed ujjetah randaizel~
~uidoa maltau sellälleh~
~uidoa maltau bokalleh~ (ui kyljellään)
~uitondeh on metsikkölöin väliz lagei, mehevy kohtu~ (mehevä eli kostea, laaksomainen kohta)
~uittoloil mustoida mulloin oli~ (mustikoita)
~uitt on levei, lattsu mua, vai ku siid da täs koivahaine, heineä ryndähis säh, vetty keväizil~ (koivuja ja heinää kasvava kohta)
~uitt om pitkembi lodmoa~ (lotmaa eli laaksoa pidempi, uitto)
~uita ummessa silmin, käytä kärissä niskoin, meäm miehen pyyvyksih~ (loitsusanoja)
~ehk ujelen täz joutez lämmäl~ (ujelen eli uin)
~kalad nägyv ujelemaz~
~tuuli ujeldaa~
~muttsoloi tuodih ujoloiz~ (huivi pään päällä)
~ujoipaikois tulov andilaz~
~matikka ujosta myöti kulgoo~ (syvännettä)
~se on tenikkö semmoni jotta se ujoutuu~ (poro)
~ujundunero on hyvä, sid vedehmenendeä ed varoa~ (uimanero eli taito)
~pöppö tulou, uga tulou~ (möröstä)
~uga kuin kävelöu, lapset pagoh hypätäh~
~ukkoa veikkie~ (anna suukko veljelle)
~viego tietton uukkai~
~annas uukkaan suudu~
~vadzizou koiranpendu, libo ugizou~
~kodih ku tulen, sit sebiälöy ukkualou minuu~ (lapsi, halaa ja suukottaa)
~ämmö ta ukki piettih hyvänä~
~vanhat miehet, ne ukot~ (punoivat nuoraa)
~tänä piänä miun ukko tulou kodih~ (miehestä)
~kierän ukon soat, ku näbieh tulem puhallid~ (kierän eli ahkeran, miehen)
~enne sie on ukko da akku~ (satujen aloituksia)
~ol ukko d akkase~
~se oli miun ukov velli~ (ukin veli)
~tuli suuri tuuttsa, äijäldi vihmu da ukko dyräzi~
~ukko dyrizöy~ (ukkosen haltijasta)
~elgeä työ lapsed dyrissä, kun ukko dyrizöy~
~hoi sinä ukko ylijumala, pilvempeällini jumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä~
~ukko jyräjäu~
~ukko jyryn nosti miittuman~
~ukko tuld iski~
~siit olis tullu ukko puuvälie~ (vrt. äijä)
~ukkoni lävähytti tulda~
~ukkosen koatamasta puusta sälyö otetah~
~ägie on, olloug ukkosta ilmassa~
~ukkoni jyrizöö~
~ukkone pozahteloo~
~ukkone rumajau~
~se on ukkoni laulamah~ (ukkonen eli taitava)
~dai voit puida murottua ukkozenilma~
~ukkozenilma ku särgöö puun, tuloo silettä~
~ukkolah lähti tytär~ (miehen vanhempien kotiin)
~ukkola, moamon toattola~ (äidin vanhempien koti)
~meilä kun ukkolan ämmö, ni heän meilä laulo~ (äidin äidistä)
~ukkometsoi hammasta ritsaittaa~
~ukkopuoled ollah metsäz~ (miesväki)
~missäbä on akkasormi kuin tämä on ukkosormi~ (vrt. ukkovarvas)
~ukkotedri~
~ukkotsura om metsäz~
~ukkovarbahan rajahini~
~ukkovarbahan löin kiveh~
~ukkovarvaz enzimäzeks kylmeä vilul, ku om pitkin kengännokas~
~ukkovarbahan myödähine varvas~ (vrt. akkavarvas)
~ukkovarvas on sattanuheze~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
