~mie loajiin veittseh varren~
~kirveheze varren liajin~
~pahkukauhal on varz yhteh palah pezän ker~
~purahan varzi~
~pitkä varzi~ (pihatattaressa)
~pelvoisieni om peälitsi sinittävy, pitky varzi~
~miehien varzi om pitkembi naizien vartta~
~mänim purov varrella~
~doven varrel on kylä~
~azie on hyväl varrel~
~mie hänen sanam panin vardeh~
~lapsed pangoa vardeh minun sana~
~otti vardeh minun sanad~
~itsen ompelomia kenkie, varsikenkie~
~ov varsin koite, pitäy suorita mettsäh~
~varzigo tiä oled, edgo mennyh kodih~ (varsiko=vieläkö)
~osta kirvezvartu - mene matkoa sinä varziniekku,
azum minä itse~ (inhotut kaupustelijat, asun=teen)
~kois pidi varzistah olla kydemäs tuli hiilostal~
(tuli kytemässä kokoajan, hankaamalla tehdyn
kitkatulen aikaan)
~tuo minun sotisomani, pitoloissa piettäväni, häissä
häilyteltäväni~ (omat sodat, vrt. sotisopa)
~sil on tsoma vardalo~
~suksien segohuo roih kangahah vartanlasku~ (kudontavirhe)
~pannah bokilla varttahat~ (kuutin eli ruuhen laitoihin)
~sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo~ (pääsiäisen
taustalla olevaa päivänpalvontaa, ensimmäiset pitemmät
poudat)
~jo päivä sijautu, ildarusko rupei puhumah~
~sihi nouzou kuoreh (nousevat kalat)
~lapsie vardeitse vedeh mänemäs~
~henkie varteimah~ (kuolevan luokse
~yhty varte ei ruveta kylyy lämmittämäh~
~vardeva mies~
~täyeks mieheks vardevui~
~ei ole moata haltietointa, eikä vettä vartietointa~
~vardivol ollah lapsed, ei niidä loitos työnä~
~sorzien vardoitzendu~ (pyytäminen keväällä sulan
reunalta, millä, ei kuulosta tuliaseilta)
~varttautu poikki jovesta, kun peässyj jäisin eikä venehin~
(tuli joen poikki ohutta jäätä särkien)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
