~se on ukkoine minun, kuldaine~
~siitä soahe kuv ventsättih pijettih paikka tahikka lakki
peässä, jotta ei ventsäpeätä viety ilmah~
~venttsavussobih pideä suorittoa andilas~ (ventsa eli hää)
~villaized langat pestyy pannah arrol venyjih~
~sitkie koassa, venyjä~ (koassa eli puuro)
~venyksendelöö matkates~ (kyy)
~venyksis pietäh langad~ (venymässä)
~nuoru venyldi, heitti kutsermoh menendän~ (sykkyrälle)
~kesken venymist on langad, ei sua vie kangastu panna~
~venymäheinä~ (vanamo / nuokkutalvikki, käytetty kääreenä
/ hauteena)
~kun käsi kipeyty siih loajittih venymärihma~
~käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih~
~venymärihmah kolme yhekseä solmuo piti loatie~
~sobii pidäv venytellä vualimah ruvetez~
~a kui vai outokeina vilivetten tuulou se venyttäy keveen~
(venyttää kevään, outokeina?)
~venyttiihes huogaudumah~
~venytämmöz bokalleh~ (kyljelleen)
~muata venyttih~
~pidäu venyttiättsie magiamah~
~vönyttäi kylgyzin~ (kyljelleen)
~havattsiuvuin liiga aivoin, vönyttäyvyin uuvestah moata~
(havahduin eli heräsin)
~venytyksiz on nuoru~
~nuora venyvyi~
~mie venyyvym moate vähäsekse aikoa~
~venyyvy miula reunah~
~myö venymmä selälläh~
~ni kuim pitkä siinä venyy kyykeärmis~ (kyy-käärme)
~jos ei vielä magoa, niin vönyy~
~venyn kodvazen, väzytteä~
~venyy kyllellä~
~vönyin kyllin~
~dallan kivistysty viruu, a venyö ei voi~
~venyjäine om mustu lattsu, venähtellem matkoau~
(kyyn kiertonimiä)
~uni miula laskih, antakkoa vähäni venähtöä~
~vönähytti lapsen kätkyöh, vähäist ei jallas pidänyh~
(jallas eli jalkeilla)
~Vepsa on Kaijazjärves päivännouzuh päi~ (vepsä)
~vepsad Ojatil eletäh~ (vepsäläiset)
~ennen ukod vepsästi, vepsäksi paistih~
~vepsankieli äjjäl koskeh mejjän loaduh~
~silm on verehine kattsuo~
~pedran maksasta verekselläh sua hyvän keiton~
~kalat syö verekselleh~ (tuoreena)
~verekselleh syvväh kalad~
~vereksikkäized nämäd om madehuod~ (mateet)
~tahodgo vereksyttä kalaista~
~verelmä~ (verinaarmu)
~verenvähytt ei voi kävellä~
~vejämmä yhen apajav veresikse kaloikse~
~kalakukko loajitah näin soikiekse, seämeh verekset kalat,
laijak keännetäh ta kiukoah pannah~
~se on veres tä niim makie syyvä~
~siitä pantih paksut leivät kasattumah, ei niitä syöty
vereksenä~ (kuivumaan)
~se ov verestä kaloa~
~veres koivu e ule niil libie~
~keitä verestä uuhua ildazeksi~ (kalakeittoa)
~syögeä, lihat on verekset~
~kovan peällä pannah veres hau, männyn libo kuuzen~ (hau eli haude)
~mängeä verekseh vihmah lapset, pallahim peälöin, ehki kazvatto
da kohenetto~ (kevään ensimmäiseen sateeseen)
~silmän verestä ottoa~ (näkee uutta)
~mie syön verestä rokkua~
~verestä kalua syuväh~
~minä veresty sanomoa toin~
~se miez vereksen virkkaa~ (kertoo uusista asioista)
~veresty lundy myö ajoi~
~verestyz on dorogal, lundu pani~ (uutta lunta)
~veretöi ristikanza, ei ole verda rozas~ (verettömät
eli kalpeat ristityt, juutalaiseen uskontoon kääntyneet
euroopan valkoiset mustalaiset, yöks)
~silmänvalgei on verevynnyh~
~anni tytti, ainut neiti, niemen neitoni verövä~
~verevä on kattsuo se neidini~ (terve, punakka)
~tulou verevy laps, vereväd roih rozad~ (jos vastasyntyneen
lapsen posket siveltiin äidin verellä)
~itkiekkäh terveht itkemisty, verevembi roih~ (lapsesta
terveempi)
~lihoi da verevöityi hyväl syömizel~
~verham pani kylymoahizel, täs siul verhat~ (verhat eli uhrilahjat)
~mettsäh pannah kolmsoarazeh leppäh tilkkuista, kumakkoa
libo hallakkoa, i suoravasta langoa lepän soarakkoh heitetäh
verhaks~ (punertavaa tai valkeaa kangasta)
~verhu pidäy panna mettsäh, sit peäzöy~ (vaivasta)
~verhu pannah vedeh~
~tiedoiniekku maltav verham panna veteh~
~vahnattuu verhavui~ (viisastui)
~verhoitti kylymoahizen~ (lepytti uhrilahjoin)
~vien verhoitti~
~metsän verhoitti~
~mie muissan kuv vertä salpai, leikkaiv veitsellä käteh,
ni heäl luki siitä~ (veren luvut)
~jalasta ylen äijä juoksi verdä~
~vezi da veri velleksed a veri vie vanhembi~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
