~nenga verran uppoou se leviä~ (suksi hankeen)
~keäritäh sen verda min verda pidäy pidehyttä~ (tuohitorvea)
~ittseh verdazennna pidi minuo~
~ei pijä vertuutella pyytöh lähtiessä, jottei soalis pois mänis~
(arvuutella, viivytellä)
~käzi verdyi riibavui oksah~
~silmät verrytäh, ei ole terveh inehmini~
~verävyksyt pistoh jätetäh merezih nähte~ (johdeaidat)
~verävyz on rihmaz~ (rihmassa eli ansalangassa)
~hieno veräivarbaine tsuran toizen vereäz, rihmas kiini~
(ansan johdeaita)
~koivuv vesoa kun nousi, niit oli niij jotta ihav valkosena
oli vahvasieki~ (vahveroita)
~hoabahaini on do suurembi kuin hoavan vezat~ (haapahainen
eli nuori haapa, nen-pääte)
~koivun veza~
~raijan vezat~
~kummoine on kando, semmoine vezagi tulou~
~paju vezoilleh kazvau da tuomi~
~vezasta jeritäh niindä, pletitäh laapottie a puu mämöu malloih~
(vesasta eli lehmuksesta)
~vesa~ (turvemaja)
~veza~ (kumpurainen lappalaismaja)
~pajukomss om pletitty hienoloiz vezaizis~
~vezane malla~ (lehmuksesta laadittu malja)
~vezakko, nuorembi kui tubahikko~
~vezeimel on keskiterä kouzura, varzi puuhini, butki raudani,
selgä kumura~ (taltan kuvaus)
~vezeimel huuhmarda laitah~
~vesi juossa tsirtsettäy~
~vesi juoksou ojoa myötein~
~vesi ov vanhiv velleksistä, pul löyly puhelijista~
~siidä virzut hauvotah palavassa veissä libo tulella~
~jovez om musta vezi~
~silmäkaivoz on valgie vezi~
~mennäh vetty duomah ojah~ (puhtaiden ojien aika)
~ei kezä veittä, eigä talvi lumetta~
~vähän vien aigah kala ei nouze randoih~
~vezi hengästeleh~ (luode ja vuoksi, nousu ja laskuvesi)
~sieltä tuli haukie aivav vanhalta veiltä~ (vanhalta vedeltä
eli syvältä, ei tulvavedestä)
~vejen ukko, vejen akka, vejen neitsyt mairehuini~
~pojan tsikko om veessä sorzana~ (omat eläinsadut)
~ne ved veissä kävelläh~ (saukot)
~ruakku eläu vejessä i norassa~
~ennen oli kaikkie kalua enembi vezil~
~hiän vedeh bulahti~ (Vetehinen, minkä eläimen hahmossa)
~vezi silmiz valuu savuz ollez~
~vez itsez nouzou tsuajun duoduu~ (tsuajun eli teen)
~veziaigah keviästä suahah haugie~
~pilveksisez on vähästy veziembäd mandzoid~ (mansikat, varjopaikassa)
~ku söin kaloa, heitti vattsa veziessyksen~
~nenä veziestäv vilul~
~puttsi veziestäy, harvusyyhine~ (vuotaa)
~pideä kaloa paistoa, vatsan veziesteä~
~veziharmua~ (veden värinen)
~näin kun hyvim puhalti keän eli min, niv vesiheinällä hauvottih~
(vesiheinällä eli pihatähtimöillä)
~se helpotti kyllä tuskoa kun sillä kylmät vesiheinäp pantih~
~veziheiny, veipelvaz, korteh, ruogo, kazlai~ (vesiheinien sukuja)
~vezihämähäkki vetty myö kävelöy, jallam pohjad vaiku viez~
~vesi itulla kasvau vihviläisie~ (vesi-itku, märkä maa)
~leikkaimma vezikartan hongasta, kaksipuolizen, yhteh puoleh
loaimma lämmindä vettä a toizessa viluo~ (saunan kartuksi)
~vezikartaine on lapsiem pestävy~
~silmät ov vesikierteissä~ (kyynelissä)
~vezikivi on libie, elä polle, se on liivas~
~vezikivie kylym pättsih ei pie panna, tsihvu roih~ (mustia
vesikiviä)
~vezikivi om mustu ku tervaine~
~vezikkö mua~
~vezikkö suo~
~sid on vezikkö, ei sua matkata, pidäv ymbäri mennä~
~ei kezällä vezikkyö kannata tappua~ (vesikkoa,
sukupuutossa=joku lienee tappanut)
~vezikoari on taivahal, vihmad roiteh~
~vetty putskav ainoz vezikohtaz~
~veskorendol on kahtet siived jällekkäh, itse om pitky, harmai~
(sudenkorennolla, pöpäkkä-tietäjät)
~vihmad roih, veskorendod lennelläh~
~vezikorteh kazvav vezikkölöil niittuloil~
~siitä vesikorvom peällä oli kauha kumoallah~
~mäne ammulla vezikorvoh vettä~
~jeäpalad vai veskorvois hilistäh~
~vezikärbäzed veem peäl lennelläh tyynel~
~vezikärbäine on kärbäizen suuruz, keldaine, juoksendelov viem peäl~
~sid on vezilabei lähän~ (vesiraja)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
