~kuuritsan da havulinnun da vezilinnun däittsöä syyväh,
vain kuikan ei syödöä~ (däittsöä eli munia)
~vezilinduloja vielä on hanhi, musta hanhi on~
~vezilinnun jäittseä ei oteta, anna poigoa laitah~
~vai keveäl vinguu vezilinnun siibi, keveäl on häi kirmei~
~ka vesilivultahan ois männyt~ (matka Murhijärvelle,
luistavalla suojakelillä)
~veziluhta kuivoa kezäl, ku pouvistoateh~ (luhta=lammikko, lätäkkö)
~veziluhil o nurmi~
~veziluhtu on kiehtakkoine vetty, pyöryzy~
~vezilukku~ (helmisimpukka, näkinkenkä)
~tuloo korttehem myödäh vezilutikkoa vees~
~vezilutikku om mustu, maha ruskei, peigoin tobjutteh~
~vezilutikad on suured mözgykulud, enimyttäh viem pohjaz,
seälöi vaste nouzetettah viem peäle~
~vezimoalla ku kazvau se om paju, a kuivalla moalla raida~
~vezimygrä eläy veissä~ (vesimyyrä / vesipäästäinen / piisami)
~vezimygrä se veez i eleä~
~vezimygry on rotam moine, eläv ojiz~
~puron pardahalda mie tuon puun toin, niin on vezine~
~kudukalad ei ole hyväd, vezized, puoli maguo on kalaz~
~veziine mua~
~vezine vattsu~
~muga vezinenis tsihaheldih mujehet~
~vezinuoru on alavikko, suolodmiz lähtöy, ojih ottav vied~
(kapea vetinen / vedenalainen maakaistale)
~vezinäne suo~
~meilä oli semmoni kohta jotta siin oli vesipajikko aivan~
(vesipajuja kasvava kohta)
~vesipaju pitäy tuota, siitä kettuo, pajunkettuo nilottoa ta siitä,
se keitteä, ta siitä keärie siitä mist ollou sattautut,
se mato nokat~
~vezipajus sitkie kuor~
~vezipaivu vezimoaloil da suoloil kazvoa~
~vezipaivuz on suorei koja~
~vezipaju on sitkiembi, mustukojaine~
~vesipajun kera kaivom paikka katsottih, missä vesisuoni oli nin
sanottih jotta se vesipaju alko siinä sujuo~
~vezipelvas lekkuu ku Vedehizen tukku~ (palpakko)
~veziperä mettsy~ (soistuva)
~veziperäl om merezit, pideä moarandah lähendeä~ (rysät, syvällä,
kokonaan veden alla)
~aivan soatih vesiperät verkot nostoa~ (tyhjät)
~veziperäni mua~
~veziperän on abaja, ei puutu kaloa~ (liian syvä)
~vezipeä ku puhkeni, siid laps rodih terväh~
~vezipeä bulahtih, rodimassah on do lapsi~ (syntymässä)
~siel nouzoo vihanda pilvi, vespilvi~
~netse pilv on vezipilvi, tänne ku tullou ga vihmuu~
~karjad vezipizared vihmuu~ (karjat eli isot,
vrt. karjalaiset, vrt. pienikokoiset kantakarjalaiset)
~pikkarane vezipuizut sintsossa piettih~ (vesisaavi eteisessä)
~vezipuzurid nostah viem peäl suurdu vihmoa vast~ (kuplat)
~vezibutki kazvoa vedevil kohil~ (myrkkykeiso)
~käim poltin, vezibulku nouzi kädeh~ (bulku eli rakko)
~vezibutki vezirandah kazvau~ (karhunputki)
~kandakkua täyzi veziputtsi vettä~
~veziputtsih ei pidäs peälleh kattsuo ni kel, kuvahaine nägyy~
~kossen oal vezipyörre pyörie~
~vezipyördieh älä aja venehel, voibi koaduo~
~airolla kun viällällät siidä vezipyöröt tuloo~
~vezipöpäkkö on juuri mustu, jyrginäine, vezikärbäizen tobjutteh,
pindas sah nouzou, järilleh alah~
~vezipöpäkköine ujelov viez~
~kuikku vezirandaizeh muniu~
~vesrikka~ (pihatähtimö)
~vezirumenttsoa hierotah rozal tsomennukseks~ (lahnanruohoja)
~vezisara on leviembi moasaroa~
~vezisavi on valgei, sil vallatah pättsi~
(pohjasavi)
~vezisyväin om mustu suokoivuz~ (mustunut sydän)
~vezisyväin hoabu~
~heil on vezisija loitton~ (vedenottopaikka)
~vezisijas eletäh~ (lähellä rantaa)
~silmäd vezistäy, ei ole tervehet silmäd~
~maidohine syömine vatsan vezistäy~
~mua vezistyy vihmal~
~kussa oli vesisuoni hyvä nin se varpu siitä painu~
~ainoz om märgy se kohtu, vezisuoni on~
~vezisuu k on lapsi, sit pidäy suudu pyhkie emän tagahelmal~ (kuolaava)
~vezitedri~ (mustalintu)
~vezitilal eläy, piha on vedevy~
~vezitsakku om mustu, pieni, viem peäl lendelöy, tyynel, ei pure~
(hyönteistietäjät)
~minulleni puutui vezitsihku pössih~ (vesikko mertaan)
~vezitsirkat hienozed ollah, suoveziz, hypätäh piäl viez~
~vezitsirkku~ (rantasipi)
~emmä lähe maittsi, lähemmä vesittsi~
~on tuossa vezitujassu~ (tuohinen vesiastia)
~vezitäi, valgiet ku täihyöt kidvettäv vai rannaz, kalat heidy syvväh~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
