~ansa kul loajitah nin se näin silimukka, silimukka loajitah ta,
siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta~
~virroitui taloin roadoh~ (vieraat talot=vieraat raadot
=vieras toisilla teettäminen, euroopan mannekansojen tapoja)
~virozin pannah tiukkah, kun loukkuo viritetäh~
~lapsi tainehtu vain vähäsen aijan piästä virkosi~ (taintui)
~voimatoi virgoi, kuondumah rubei~ (virkosi, toipumaan)
~no sitä siitä virotettih virotettih ta soatih se kuitenki henkih~
(metsään eksynyt tyttö)
~hengi virrotettih vedeh männyöl~
~virvan varvan, tuoreheksi terveheksi, vanha nahka pois, uuzi nahka siah~
(vrt. nahkansa luovat kyyt, kyy=maan haltijan hahmoja, paju=maan haltijan
puita, pääsiäisen taustalla maan palvontaa)
~jumalakodih panemma virvat~ (vrt. kotipyhäkköön)
~panet jumalkodah virbazet~
~virvasta viedih kalmoilla~
~virbavitsalla virvotah~
~miula moamo aina laitto virpavittsoih kukkasie tilkusta, ta niillä
löi siitä meitä~
~virvell ommellah suappoi~ (pikilangalla)
~virb on vuaruttu pelvazlangu~
~liivitysvirbi~ (ansan laukaisunuora, liivittää)
~oigieh lähtiettih mettseä myö~ (suoraan)
~virbilangua ennen kezrättih kuozalis~
~virboivittsa, paivuni varba~
~lämmät k oldih, ga virboivitsoiz om biädzöit suuret~ (biädzöit
eli pajunkissat)
~virrakas kohtu~
~virduaa leglettää~
~vezi virduau~
~virrassa vezi virdiau~
~virdyt kuoltuu pikkaraine pietäh~ (itkuvirsi)
~virzain kasvoa nurmirannoil, ojarannois~ (virsain, pajusukuja)
~virzain on rapakombi pajjuu~
~virzaimez om biädzöit tostu luaduu, e ole gu pajjuz~
~virzain leikatah pajuz sormen därevyz, hallatah, vuoltah~
(siteenä käytetty virsain)
~tuomine virzain kezin kaksin kestäy, a pajuin ei kestä~
~virzaimpuudu toin kodih~ (siteiksi käytettyjä varpuja)
~virsakon kägei tuvva~ (pienen korin, kägei=lupasi)
~mustoidu sain virsakkozen~ (mustikoita)
~virsakkoine~
~niille häl laulo niitä virsie, Väinämöisev virsie~
~mie kuundelen siun hyvie virzie~ (siskon laulamia, hyviä=omia)
~virttä helävytteä~
~nerokaz on virt itkemäh~
~elä virsi, jouvu pois~ (virsi eli vitkastele)
~tuohivirssi~ (kori, vasu)
~pärevirssi~
~pane kalad virssih~
~virssi päriez laitah~
~kannekaz virssi~
~korvikaz virssi~
~ota virsine da keriä gribua~ (sieniä, tatteja)
~midä olloh virsizes~
~kel e ulluh buukkuputtsiloi, ne piettih virsibuukkuu~ (pyykkikoria)
~pijettiihän sitä virsuo, miss oli ne korvaset jotta rihmalla sivottih~
(virsu=4-5 tuohinauhasta kudottu jalkine)
~enneiv vanhah sitä käytettih virsuo äijä~
~virzut hauvotah palavassa veissä, siidä pannah dalgah~
~virzu on suol käveltez~
~virzulois matkattih vuaralaized~ (vaaralla asuvat, tulivat soita pitkin
virsut jaloissa)
~pane virzut dalgah, on ehkis kebei astua~
~se akkaine virzytty lailattau~
~se hyvin semmosissa väkövissä seisoupi~ (virtakohdissa, lohi)
~sehän yöllä kun seisou neät se kala, virroissaki ni sehän seisou~
~virda matkoau tässä~
~virran juno matkoaa keskijogie myö~
~virdoa myö soudoa~
~oal virran on veneh~
~äijä hyppiäu virrassa vettä~ (elävät virrat)
~talvella jog ei kylmän, sanou, täss on virda~ (puhuvat joet)
~virdu vei venehen~
~ual virran on verkod~
~doves on kova virdu~
~lievy virdu~
~vieno virdu~
~kevädvirdu~
~syvyzvirdu~
~työnä puupalaine menemäh virdastu myö~
~lievyvirdaine kohtu~
~virtaza joki~
~dogi on virdaza~
~virdaza kohta~
~kuorehel hod on selgy sinine ga hänel pidäy olla virdazu, mallol ei puutu~
(virtaisa pyyntikohta)
~virdajunat purietsijat ollah~ (juotikkaat)
~virdakala nouzoo koskeh~
~virdakaloa pyyvetäh puolkossez da kossen oal~
~virdukala ainoz matkoav viem pinnaz, kunne tuuli menöy, sinne matkoau~
~virdavezi hyvä on keitokseks, ga juuva ei ole magie~
~virduvezi ei ole kaivoviem moine, ei ole moine puhtaz~ (omat kaivot
=lähteet, vrt. saivot)
~dogi tämä virdavui, vetty lizeni~
~virdoaja oja~
~virduajua vettä et pie~ (sanonta)
~se oja virdoaskendelou toittsi, nygöi hot on kuivu~
~virtoin on keäminkovas, ymbäri virttoimez on langa~ (kääminkodan poikkipuu)
~lapsi virtyi, nuutsakk on, haikostuttau, voib i viroa, ykskai uni ei lähte~
~mado punohez virtukalleh, peäm peälimäizeks jättäy~ (mato=kyy)
~hiilav on kui tuli, on sil lämmeä virujazel~ (lämmeä eli kuumetta)
~virumaheinä~ (vanamo, kääritty venähdykseen)
~muaz viruu puu~
~peänkivistysty viruu~
~dallan kivistysty viruu, a venyö ei voi~ (venyä=maata, nukkua)
~virui kodvazen, dai toibui~
~viruskoa pastetah, nizustu lapsil~ (pieniä vehnäsiä)
~päiväpuahtiessa virutaittsimmo~ (loikoilimme)
~mibo taudi sinuo virutti~
~viruttai durmel kodvaizekse, heittäy kivistyksen~ (parantava kesämaa)
~taudi heitti virutuksen~
~virututti sinuudas kodvan~
~virvahtus puutui muata~ (uinahdus, torkahdus)
~virvahuksem piin, ga ei uned lähtietty~
~virvelikkö niittu~ (suovillaa kasvava, vrt. virpi-lanka)
~virvellö kazvau mähäkäs suoz~ (suovilla)
~virvellömpeädy keräiltih pieluksih~ (valkoisia tupsuja, tyynyihin)
~virvellövyi niittu, vetyi kui~ (alkoi kasvaa suovillaa)
~virvetti varvetti, kulu kett eäre, uus kettu sijah~
~ne piti virvovvitsat suorittoa siitä kun annettih virvovvittsa,
loatie tähtisie sinne~
~kaikem perehem virvoitti~
~virvoitan varvoitan, tuoreheks terveheks, rauhutta, tervehyttä,
pitkeä igeä, siul vittsa, miul jäittsä~ (jäitsä eli muna)
~visasta loajitah veitsem päitä~ (visakoivusta)
~hiiri vizahteleh tsupuz~ (sujahtelee)
~sidä särkän särvestä maguukseldah suon aigiella vizahettih~
(juoksuun, särkällä maanneet peurat, vrt. hirvet)
~silmä gu nägöö, ga peäh juzahtoa, da i vattsah vizahtoa ielleh~
~vizakoivu~
~marjat ensin hierottih visapeällä veitsellä tahi puromalla purtih~
(parantamiseen käytetyt, vrt. lievästi myrkylliset)
~visapeä veitts oli vielä keässä ta sillä paineli~ (parantaja)
~kipietä puhutah ta painellah visapiällä veitsellä~
~veneh vizajoa järvie myö~ (liikkuu hiljaa)
~tulov vizelöittäy kui mado kuttsuhui~
~kiuru vizerdää laulua~
~mado vizeröitteä alattsi kulos~
~vizinkkä~ (naisen lyhyt takki)
~vähäizel tuuloo vizizöö alahatsi~
~ka tämä viska kivistää~ (ohimo)
~kui pezeydymä siidä valauduma, valauduossa oli roveh viskaimena~
(tuohirove)
~koivumpahkaz viskaindu kylyh, veneheh laitah~
~vettä viskoamah mäni ta siih sai, nuotam peällä~ (lapsen)
~peälittsi laijaz viskai vettä veneheh~
~löylyö viskatah~
~päivän laskiettuu ei pie viskata murdoloi pihal~ (murtoloi eli roskia)
~koirale luun viskai~
~tuulda viskoaa~
~viskoav vetty~ (sataa kovaa)
~viskavolabjaine, pedäjine libo hoabaine, ykspalahine, agjaine terendetty~
~ei piä viskellä kivii, puuttuu toizel pääh~
~mänemmä viskuh, tulemma kahem päiväm peälittsi takasin~ (viskuh
eli lohia pyytämään)
~sorzampoigii aldo viskou, kerran kuival, toizen vedeh~
~kivii viskov vedeh~ (oudoksuen, vrt. "heittää leipiä")
~heittäkkeä kivilöin viskutes~ (lopettakaa)
~vissi on vettä pidämäh~ (varma, astia)
~vezikorvon vistih vei~ (vistih eli verannalle)
~puut latjattih siitä tuohem peällä, mitä visumpah sem parempi~ (kattoon)
~laps rubei kävelemäh vizomah do~ (vilistämään)
~puhaldus ku puhkieu, sid vizvu lähtöy~
~kibei vizvoau~
~vizvuvezi kibiez lähtöö~
~vizvavui leikkavuz~
~vitoh tie mänöy~ (vinoon, viistoon)
~mussempi nokie, valkiempi vitie~ (mikä se on.. harakka)
~vidi, vähä lunda ku pani~
~pehmiä höydelölumi, vasta pandu~ (vitilumi)
~vidie pani moan valgieks~
~moine on kidie se vidi pakkazel, regi kai vinguo~
~pakkazel vidii panou~
~vidii panou, sid vedeä roih dugei~ (jykeä vetää, kelkkaa)
~vidin ku panoo hangen peäl keveäl~ (tiesi hyvää satoa)
~vidi langeni tän yön~
~pelvasta vivotah vidiemellä~ (puuveitsellä)
~lipsuttuu vidimel perretäh~
~vidim on gu veitsi, koivuzes puuz~
~videinkoabied annetah kezrätä kudieks~ (vidottaessa
irronneet tappurat)
~vidiempoalikalla vivotah liinad olgitukun peällä~
~viimpoalikal vivotah vastoi vaste, koave lähtöö lattiel dai jälgipästäred~
(pellavan käsittelyä)
~vidizen pani pikkarazen~
~vidiseä on ajoa~
~muan vidivytti~
~moa vidivyi~
~hauin ongeh puuttu~ (kuikka, vrt. syöttikalojen käyttäminen)
~ei tulluh kuna peän kägei~
~izändy vitkittelöy kylvölöi~ (vieraat isännät, vieraat myöhästyneet kylvöt,
maanviljely=ei kuulu suomeen, vrt. vieraita asioita yllä pitämään
perustetut "puolueet")
~vidmi~ (riukuun kiinnitetty kankainen kätkyt)
~mie en nägen vidroa~ (saukkoa, vitra)
~hiiri vidriey~ (kipittää)
~hiiri vidroi peittoh~
~tsirkkuni panoo vits vits vits~
~hiiri vidzahtih~
~kun mänet mettsäh, tuo tullessas vitsaksie~
~vitsaksie kereää~
~pane vitsakset ligoh~
~vitsakset pidäv uvvet panna regeh~
~paivud vitsassetah regeh~
~märkä puu vitsajau kiukoassa~ (sihisee)
~puut ei paleta, vitsatah vain~
~itköö vidzajoa lapsi~ (vikisee, kitisee)
~puu vidzajau toizeh tartunuh~
~lodmassa kazvau sarikko, vitseikkö, raijikko~
~huavan vitseikkö~
~moin on vidzeikkö ga ni läbi ei saa päästä~
~peätsköi vitserdeä~
~kiuru vitserdää laulua~
~vidzevyi lapsi, ei ole tervehyizilleh~
~vitsikkö, itsen korgehuz lehikkö~ (tiheää ja matalaa puuta
kasvava kohta)
~hienoista koivahaista se oli vitsikkö kumpasesta vittsoa otettih~
~vitsikössä oli vaikie peässä etehpäin~
~totta tuota vittsoa soanou tuommoisesta vitsiköstä~
~vitsiköss on vittsua äijä~
~tämä vitsikkö on sagei, et pääze ni läbi~
~katkain kassalit siendy niiz vitsikközis~ (kassalit eli kontilliset)
~dänöi duoksi vitsikközeh~
~laps vidzizöö itköö~
~lumi vidzizöö pakkazel~
~lapsen vitskahutti, muata pani syömättäh~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
