~vilu raudah elä sormie pane, nahka tarttuu~
~perätuulel om pertti lämmembi, ottsatuulel on vilumbi~
~vilu kyly oli kylbie~
~a kuin jähytäh niin syömmä~ (piirakat)
~tuulen tuoma, vein ajama, vilun ilman viskuama~
~vilud on käid, last ei sua ottoa~ (kylmiin käsiin)
~deän ollez ku dyrizöy, sid vilu kezä tulou~
~tänäpäi oli vilu huondes, kai raistu pani~ (huondes eli aamu)
~tuul on vilul puolel~
~minuu kai ryvähytti vilun vien juoduu~
~syvyzvez on vilumbi kezävetty~ (syysvesi)
~vilusti tuuloo~
~vilusti vihmuu~
~vilulles syvväh vetty da siendy~ (kylmiltään)
~vilu on lapsii vaste~ (kova, kylmä)
~kylä viluks jäi~ (autioksi)
~itsel on viluine, teä pilveksez~ (täällä)
~oli astundalleh matku, ku oli viluine~ (hyvä kävellä)
~hypi dai leku, viluhizelda näytät~
~laps on viluni pihal tulduo~
~mi viluhine olet~
~viluni seä~
~jovessa vez on vilune~
~viluine tuuli~
~viluhko on ilma tänä peänä~
~viluksin on turkki tämä, ku on vähävillani~ (vrt. karvainen,
vrt. karva=väri)
~vihilingu vilulline, ahavaine armolline, katso da varjoitse~
(lasta ensimmäistä kertaa ulos vietäessä)
~pilveksez on vilumbane~
~sygyzyh vai keänäh, do ild on vilumbaine~
~vilunjulakka~ (kolea ilma)
~vilunkauhakko on hibjaz~ (vilun tunne)
~vilundi seän~
~vilunviha meni dalgah, varvas kylmi~
~vilupuoli tulou, et voi elöä~ (majassa, kesäasuntoina
käytetyt omat majat, alkujaan talvi)
~vilustapuolesta on tuuli~
~vilustarandua tuulou~
~tuuli hengähytti vähäzel, viluskoitti itsen~
~seä vilusteleh~
~ilmu vilusteleh~
~mäni pihal vilustelemahes~
~vilustuksen himo lähti, kylmi gu~ (vrt. helteestä valittavat,
päivästä vieraantuneet)
~vilustuttele lapsel koassoa~ (puuroa)
~kylyn vilustutti~
~milma vilussuttau~
~vilustutammo netsen brihan tyttärez, ei ole hyvä suluhaine~
~vilusta tsuajuu, ilmai palat~
~älä vilusta perttii, pane uksi salbah~ (ovi)
~jalgoi vilustoa~
~dalgoi vilustau, pidäy duosta~
~händä vilussettih tästä tytöstä~ (tunteiden vilustaminen)
~vilun sarmakka on taivas, vilustoateh~
~ilmu vilustah, survoliazet survotah~ (surviaiset)
~päiv on valgei, vilustah vikse~
~vilustah, maal päi tuulen käändi~
~ilmu vilustih~
~ku vedeh menöy, ga sid vilustah~
~ka sykysyllä pannah, ku seät vilustu sykysyllä~ (ansoja)
~seä vilustuu sygyzellä, siidä lähtöy tuohi parkilla~
~pidäy nostoa vilustumah~ (keitto)
~vezi algaa vilustuo~
~liemi vilustuu, tulgua syömäh~
~anna rokku kodvazen vilustuu~
~vattsa vilustuu kävellessä~ (virkistyy, vatsa=tunteet, mieliala)
~tietto vilustui sinuz, heitti kizaituksen~
~inehmini kun vilustuu, veri kaikki hyydyy~
~laps kylmi da vilustui, siid regävyi~
~vilustuim metsäz, astumah k en lähtenyh~
~vilustua puutui, dai läzimäh heitti~
~vilutaudi puutui, ainoz on viluissah häin~
~vilutoi, ei varoa viluu~
~sumbu seä, viluttavu~
~vilutsat ilmat on ollehet~
~vilveikkö mettsä~ (vilheikkö, pitkiä ja suoria puita kasvava)
~mistä ennen joki juoksi siitä virta vilvetteli~
~hämäheikki juoksoo, kuldaniegla kiässä~
~vesi virvettäy~ (virtaa tasaisesti)
~kävellä vilvettäy kotvasem matkoa~
~tuulou vilivettäy, hillakkazeh, pitäkkäli~
~vai vilu vilivettäy, ei tule kezeä~
~kevättä vilivettäy~
~koira juoksi vilvetti~
~lehet vilvetetäh kun lekuttau tuuli~
~vilvet suksladuo myö~ (työnnetty ja vedetty ahkio)
~mado vilvettäy~
~tuulov vilvettäv vienoh~
~vilvetteä kezreää hyveä langoa~
~virvetteä soittoa~
~soittav virvettäy~
~lapsed metsäz vilvetetäh~
~lapset peittoh mentih~ (piiloon)
~meijän tyttö vimmavui moizekse, olis ainos brihoin ker duoksendella~
~vimmavui hyvin sih neidizeh~ (hullaantui)
~kuloh kulgi, händy vai vimsahtih~ (kyyn häntä)
~tuules sovad vai nuoral vimsetäh~
~laps vinahtih itkemäh, mäne liikuta~
~vinaittau soittau vienoh~
~laps vinajoa~ (vinkuu, vinisee)
~soittoa vinavuttoa~
~vinhakka oalto, seittsmes oalto, toiset oallot tuli vakavampah~ (voimakas
aalto, vrt. yhdeksäs)
~laps itköö vinizöö~
~tuuloo vinizöö~
~lasta vinizytti itketti, ei azettanuh~
~koir ajau jänöidy jällez~
~kirgai vingahutti syömäh~
~vingahuttoa tuuloo, ga allod on valgied järvel~
~vingerä tuuli~ (pureva)
~vingeräz magoaa mado~ (kerällä)
~puu vingevyi, toizeh puu tartui~
~tuuli vingiendyi, vihmu roih~
~vinkka käyt~ (kylmä tuuli)
~tuommoista vinkkoo pitää~
~on tuulen vinga moine~
~viluo tuuloo vingottoa~
~tuuloo vinkottaa, niin on vihakka tuuli~
~pohjaizez vingottoa, pard yhteh jeätyi~
~vingui heiny~ (isomaksaruoho)
~kanahaakka vinguu, vihma lienöö~
~suokurmoi vinguu kulleh~
~siitä kun kävelimä metsässä, ni kun oli toisem puum peällä koatum puu,
ta se sielä vinku~
~kun kaksi puuda mänöy vassakkain, siidä ruvetah vingumah~
~vinguraz magoaa mado~
~jänöi vinguroitsoo juosses~
~heitä vingutandu g et soittaa malta~ (osaa)
~vingutsu lapsi~
~mäntiköittsöy da vintiköittsöy, sinne tänne vigelöittäy~
(häiritty karhu, sukupuuttoon ammutut oikeat suomalaiset)
~dänöi vintiöy duoksou, polvii lykkiy~
~tuulla vintsottaa~ (tuulee kylmästi)
~jänöi vintsurdau juoksou~
~juokse vintturi vibuhu, pyörä-silmä pyyvyksehe~
~kävelöö vinturdoa lapsi~
~helmoil azetti vibat~ (vinot koristelut)
~vibahelmu, vibah morfad oli helmoiz jupkiz~
(rimpsut, lainasanoja)
~suksed on vibelöt, ei oigieh matkoa~
~veneh on vibelö, paha on soudoa yksinäh~ (kiero, mutkitteleva)
~suksi vibelöittäy, ei oigieh mene~ (suoraan)
~mieli se kaikkie vibrahtazih, a vanhate perze sanou, ole lautsaz~
~pertii myö vipsahuu, syömisty varustau~
~kun kontie vastah tuli ni akat helmah vain nostoa vipsallutettih
ylähäkse niin kontie läksi~
~vipsetäh lapsed ielleh därilleh~
~ta siit om männystä vibu~ (painava vipu, peuran ansassa)
~lapsen liikutettava vibu~
~rihmam pannez vibu sivotah, yks agja lapassetah~
~mie toim metsästä vivun~ (omat kaupat)
~kätkyön vibu~
~vibu kätyttä riputetah~
~litskan vibu~
~kuuzahane on hyvä vivunnu~ (jalka-ansassa)
~lapsen liikutuzvibu~
~rihmaz on vibu, se temboav yläh linnun~
~leppeissä vibuzissa lekutteliin~ (vipukätkyessä lasta)
~vibukätkyt hynnyy, orzikätkyd ei hynny~
~viburihm on linnum pyydäjil~
~iski tulta ilman ukko, viijellä vipusimella~
~kalvozesta käzi on virahtat~ (venähtänyt, vrt. lainasana ranne,
nykykieli=puhumiskelvotonta)
~halgopinon korvattsimed virratah~ (kolotaan)
~aidah oletto pannuh virrattomad ajjaksed, ned ei kestä ni midä~
~tuli virielöö da i sambuu~
~anza on vireissä~
~vireih lienöy anza~
~loitton sai nägyy kala, ku viri käybi tyynel ilmal~
~do on lais tuli, viriemisty vajai~ (laadittu tuli)
~tsihkandalleh on pättsi, viriemizilleh~
~tuogua virikehtä, tul ei pala~
~eibähän pättsi virinnyh, sambu~
~annas tänne virikehty, pidää tuli saaha~
~virimyöh pannah roagattsu lindu~ (varpuun lintu, rita-ansan syötiksi,
kaikki r-alkuiset sanat lainaa)
~kadajasta oli loajittu virmyöt, siidä pidimä anzoi~
(luokki jossa ansoja kuljetettiin)
~tuli viristy~
~puhu tuleh, ei virissy~
~syväimpuuda tuo viritekseks~
~tuohem parrastukset otetah kylyh viriteksekse~
~viritesty pätsih pani~
~ka siitä talavella otettih mihi tarvittsi~ (tuohia pinkasta)
~viritä tuohus~
~pättsi on sammuksis, viritä hengi~
~virittäkiä tuli, pimie on~
~kaluloil da tuohel viritetäh roojo~ (rovio)
~viritämmä verkon~ (kärpälle)
~duurikkoihi viritin anzoa sillä soarella~
~se on viritetty tärbiällä~ (ansa, vrt. tärppi)
~siid aino käymmä kahen päivän dälgie kattsomassa endizie viritettylöi~ (ansoja)
~tuli hiiskotti da virityi jälgimäi~
~tuohta peästäy viritykseksi~
~keräkkiä kuivembie oksie viritykseksi~
~virityksiz on rihmat~
~mie puhuj jotta virieis tuli~
~tuli virii~
~tuli virieu~
~soittamah viriöö~ (alkaa)
~halgoloih virrad ajetah kuivandah varoi~ (virka=kolo, uurre)
~nellä virgua ajoim pardeh~
~virrad ollah puuh ajetut teähtekse~
~lapsii ainoz virkahteleh emä~ (kutsuu)
~virgupiä koiru~ (laikkupäinen)
~koukkuzil virkatah~ (virkata=virkata pitsiä)
~akka moizeks virgavui, vastoaa joga sanan~ (sanoo tahallaan vastaan)
~akkoa virkkelöö toko ainos~ (moittii)
~älä ole ni huolessah kaikkii virkelmyksii~ (välitä puheista)
~kaikkii virkelyksii ei pie varata~
~virkki vastah akalla~
~ei heitä oltu virketty yhteh~ (tarkoitettu)
~hyvin on meidä virkkanuh yhteh~ (jumala, mikä niistä)
~illan virkku, uamun torkku~
~Mäntyniemessä oli virkotie~ (ansapolku)
~viruja virmeni~ (virkeni)
~virmie mieli, virmie kieli~
~virmei lapsi~ (pirteä)
~on jo virmiembäine, jo nagrau~ (kipeänä ollut lapsi)
~oli laiha ylen hengetöi, gä vähäzen virmistyi~
~rubei virmistymäh tänne päi~ (tänne eli tänilmaiseen, vrt. tuonne)
~vihman jällel huobavukset virmistyttih~
~virmukka~ (ansan virityssilmukka)
~virmukalleh ommeltih kudzeraizet turkim polih ryndähil~ (kierteille,
kiemuroille)
~ilvez ei kohtalleh mene, häin virmukoittsov duostez~ (mutkittelee,
oikeat metsät=oikeat metsän eläimet)
~virnu kädeh tartuu~ (virna / kiertotatar / matara)
~kävelöö ku virnu~ (pitkästä ja hoikasta)
~virnaheinäthän ne on tarttujat~
~mene keriä virnuheiniä~ (käytetty johonkin)
~kui virnuheiny on hoikku da pitky~
~tartut ku ohtoi minuh~
~virnistelöö laps itkemäh~
~siel oli miestä kuv Virov virpie~
~siin om miestä kuv Viron sutta~
~nällissäh on ku Viron hukka~
~ta pyytihän ne semmosella puullaki, kaksi halakuo, ta pölökky särettih
tä sinne välih pantih ninkun, toas täky ta viroset~
(loukkupyyyksen virityspuu)
~vironi~ (ansasilmukan kiinnitysvarpu)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
