~niitä tyhjii voasuu, kuin ei pitäiskänä~ (vaahtoaa)
~pahoiz virroiz vagain~ (tavoista, varoitin)
~nuoremboa pidäiz ainoz vagata, neuvuo hyväl~
~peälyzmekko on voatakaz, läs polvie, ykspalaine selgy, peälysty mustu~
~ollah rakennuttu hyvih voatteih ta lähetty ativoiheh~ (sukuloimaan)
~kun hampahikse jos tuotih voatetta niin siitä loajittih lapsella voatetta~
(hammaslahjoista)
~kontie siänty ta revitti häneltä voattiet~
~morsien on siitä suoritettuna parahih voatteih ta se seisou lattiella~
~riibuznikk olet, et kehtua vuatteitas paikata~
~voattied pandih aijalla dai riuvulla kuivamah~
~pidäis purzutella vuattehie kartassa, dotta liga lähtöy~
~eihän ni ken vuattiessa kylyh mäne~
~a sie vuatties kai revittelet~
~vanhaz voattiez revitellähes soiguziks, kuvotah junoikkahaks~
(ribujupka, riepuhame)
~vähil voatteil pihal lähti~
~pagoveez on hyvä voatteida huuhtoa~ (vrt. virtaavassa)
~myö poukkuomma vuatetta~
~porolla purzutetah vaatteida, pessäh peädä~
~itse maguat ka vuattiet valvoo~ (sanonta)
~häi puhtahad vuattied varusti mollembil~
~siitä valkeilla voatteilla se peitettih siitä umpipeäh~ (kuollut, vrt. tuohella)
~voate olettelov pelvahine i liinane~
~omasta kuvokista vuattiesta meän ommeldih hurstizie~
~sukkulaista pietäh vuatetta kuvotessa~
~voattiesta ommellah puksuo da akoile soboa~
~vaattiesta laajitah paidaa, rättsineä i värttsie~ (värtsi=säkki)
~kell oli kaksi nij jotta seinä välissä tä, kellä kala aitta, toini voate aitta~
(aittojen nimiä)
~piiroampoalikka, voatepoalikka, kirves~ (annettiin myötäjäisiksi)
~vuateroppu nouzi, silmii ei soa avata~ (rankkasade)
~moine vuateroppu tuli venehez ollez, kai sydämen liikutti~ (pelästytti)
~ota vuatesotka kädeh da mäne puhassa pinzakka~ (sotka eli harja)
~vyötitsekse voatitsekse, sinisukkahan sivokse~
~nuotat kum panet voatoh niin se kum päivän toisen on ni~ (kuivaa)
~niin sakie ruuvikko jottei taho peässä voatoh kiini~ (nuotan ahdinpuihin)
~nouzov vuatossiu puudu myö kondii~ (oikeat metsät, täynnä elämää)
~en voinut muata yöllä kun lapsi kätkyössä vuatskahteli~
~vuatskahtah vezi nouzou polgehuu suoz~
~metsästä kuuluu voatskeh, ollouko ken sattautut~
~ku astud vai vezi suoz vuatskau~
~kyllä se on tuo lapsi semmoini voatsku, jotta ei pitkie unie moata~
~se on semmoini voatsku, jotta ysässä vain pitäis kannella~
(ysässä eli sylissä, vikisevää lasta)
~ei se tuo lapsi ole terveh kun yöt ni päivät voatskuu~
~yhty i sie metsäz vuatskuu yölöis säh~ (vuatskuu eli liikkuu)
~mitä häntä tuota pienempeäh kaikittsi voatskuttau~ (pienempää lasta)
~puu oli koatut toista vasse, siitä vain sitä tuuli voatskuttau~
~kätkytty vuatskuttau~ (natisuttaa, kitisyttää)
~odjualoi ommellah vuatan ken~ (peittoja, vanun)
~kurka on luajittu vatan ke sitsasta, hiemoitta~
~voatteini hattara~
~pesen hyväsistä voatteuksej joka sunnolta, emussan, kaklussan
ta hiemat~
~vuavakka, ei punani, ei valgoni, sil välil~
~hyö vaavitettih dänöidy, ga dänöi dogadi da pagoh duoksi~ (hokasi)
~yks ajelov voavittau tedrilöy yhty lähembäkse, toine pezäz vuottau~
(odottaa pesässä, kesyjen teerien aikaa)
~päiveä voavittoa~ (kuluttaa)
~vuavulindu, harmai ku haukku, ei tobju, suuren kukoin tobjutteh,
peä ku kazil, yöl lendäy~ (vrt. kissapöllö)
~voavulindu sanou, kudoan on tuhmat pojjad, niidy i syön~
~mettsä vohahtih~ (vihannoi, alkoi kasvaa)
~vohakka taivas~ (kirkas)
~vohakka seä~ (utuinen)
~vohakka pilvi~ (paksu)
~taivaz vohakoittuu~ (kirkastuu)
~päivänkoite vohnie~ (loistaa)
~päivä pikkusev vohoistau pilvev välistä~
~koite vohoistau~
~päivänkoite talvella vohostau~
~päivännouzu vohottoa, tuutsad roiteh~
~tuli vohottoa paloa~
~pättsi lämbiöö vohottoa~
~rajakko vohottoa buoloa~ (hohtaa punaisena)
~sygyzel mettsä vohottoa, ku päivänlasku lehteh peäzöö~
~vohroa kroaskoih pannah~ (keltamultaa maaliin, lainasanoja)
~ensimem paissetah rahkamaito, siitä pannah seisoantahista, siitä voita,
kuoretta, ta siitä kotah painumah~ (keittokodat)
~konza hyvin päivetty, siidä pandih kazvoilla voida~
~voidu pieksetäh härkimel puaz libo rengizez~
~kannateksez voidu kalaitetah~
~muurahazen voi~
~kudzoin voi~
~se ol likellä nyk kontie kun täst ov verekseh vejältän~
~voi on silma, rauta raukka, koite kuono~ (vrt. kuona)
~voi mium päivie pätövie~
~voi ilve~ (vrt. ilve=väri, vrt. ilves)
~voi sie ilve~
~voi ku pöllässyin, kai mäni hibie suurimazil~
~a voi jupkaizilleh olin toisenkyläläizem muskan aigah~ (muskan eli miehen)
~voi miittustu pilvie kävelöy mustoa~
~min suuri lapsi vuodehizeks lapseks~
~voiheiny~ (maitikka)
~voiheinä~ (lemmikki / laukku / musta-apila / voikukka)
~voitko suaha tulen~
~otamma pärettä keralla jotta voisima sytyttöä hiilet~
~kuiv voijah niin i eletäh~
~syöhäm pötsös täyteh, jotta voit kotihis astuo~
~kuin et voinuiz suudie meidä hyvin, niin meildä pideli peä leikata yheldä~
(omaa oikeustajua, vrt. murhamiesten vangitseminen (henkinen kiduttaminen)
ja vapauttaminen takaisin kansan keskuuteen, mannejen "oikeuslaitos"
=teeskentelyä ja toisten kärsimyksestä hyötymistä)
~pinoloim pinizendäz en voinnuh ni muata~
~min tuuli kivellä voipi~
~Metsän izändä se voibi olla vittsahouzu~ (vrt. vanhemmat kesävaatteet,
omista aineksista)
~regeh lähted, ga voidg ohjalmom pideä~ (vrt. ohjakset)
~joko or riittyn, voitko jo havuta~ (kiukaan)
~onko kiukoa rauneutun, jotta voipi kylyn valmistua~
~päivy pastau perzieh, voibi nost iäreh magoamaz~
~meil händä sanotau pällä~ (kalaa)
~hiän voit suarnuo sanuo~
~kuibo voit, midä kuuluu - ylen hyvin voin kui nagris~
~tähes säh hyvin voin, ga ielleh en tie~
~do voibi, ei viru enämbi~
~a sanottih lapsilla sielä kiukoallaki, kun ken ei voinun~ (parantava
loitsu)
~min tähen sie laihuit - en voinu hyvin, en syöny~
~en voi, ylen äijäl voimatt olen~
~hiän ei voi, vattsua kivistää~
~enhäi minä voinnuh, oksendin~
~en voi ryndähiz~
~edgo voi, gu virut~
~sit sidä suadih korviz vaikkuo, sid vojjaldettih~ (halkeilevaa ihoa)
~voijandal lujenou kengy~
~ainahan se oli tapa antoa, pyöhittsijäistä, kun tultih voijant aikana~
(paistettuja piirakoita voideltaessa)
~tevoksii vojjaskattih, terväh ruvetas syömäh~ (tevoksii eli leivoksia)
~hyväl kielel voijattoa paissa~
~kuss ov vettä, kuss om mettä, kuss ov voitiet vakaset~
~kengän voidied on terva da tökti da razva~
~voidiella voijetah kivistäjiä kohtua~
~ukkoine Väinämöine, ozoa sinä minun dielod, mene, tuo suurem meren
rannaz vetty dai metty dai palanuizil vojjettu~
~käin vojje~
~piiroa laitah, ajellah, yhissetäh, paissetah, voijellah~ (työn vaiheita)
~kaiken savittsoo, savel voideloo~
~konnois pidäy zelloa soaha~ (haavoihin, lääkettä)
~voijepuolet panemma vassakkah ta toas panemma sitä putruo siihi,
jotta se pehmenöy~ (sultsina)
~siitä toas oli häntasulista loajitut ne voijesiivet~
~aina vielä näih asti on kysytty sitä tupev voitimekse sitä lillir
rasvoa (lillin rasvaa, vrt. samojedin majava=lyidyank)
~ota voikapusta da mäne tuo voida~ (iso puulusikka)
~voigerehtoa vatsan kivissyksis~
~voigerehtaa, moneh luuh lyöttelehtää~
~voikko, piälystä ruskie~ (vahvero)
~voigriba om muzei, alatsi valgei, madal, kui voil voittu peälitsi~
~voigriba, zoltoi aluz, mustu piälyz~ (keltainen)
~ei voiksendellu, ei voinnu miehel mennä~
~voikukka~ (voikukka / laukku)
~Moa emä kallis kandajoine, katso i varjoitse, syödä dai juota, voikäel veäldä~
~piiruat kuin jo paissuttih, pidäu hiät voidua siivellä~
~lapsed voimii opitah~
~viel on voimissah~
~siinä kozessa on voimoa~
~syyzvez on voimakaz, dygiemb on soudoa tuulel~
~vilumbi vez on voimakembi soudajez~ (voimakkaampi, laittaa vastaan)
~voimakuz on yhtemmoine heil~
~pahaa mield olemmo voimattomad~ (tunteiden voimasta)
~voimattomus tulou terväh, ga hillah lähtöy~
~mis sen tijjäd, voimatundu hot huomei tulgah~
~se kävelöy polvi polvel, kandu kannal~ (periytyvä vaiva)
~peäzöv voimatoi, sonnistelehez da voimistelehez~ (alkaa parantua, venyttelee)
~sinun pidää läzindän jällel voimistua~
~vuassu ku pannah jandumah, se väittyy~
~söitkö lohta luotaselta, sirotitko siiran päitä~
~voimussikka~ (kiiltäväpintainen mustikka)
~voimussikkaini on musta~
~voimustoi~
~hänen ukko otettih voinal~ (säälittävä sotaan pakottaminen eli toisilla
tapattaminen eli tappamaan pakottaminen eli "asevelvollisuus",
olisko aika poistaa kyseiset mannetavat suomesta)
~vie hyvän pivustan kopittau~ (sataa pitempään)
~hyväz voindaz on~
~sibinyh on, ei ole voivaz~ (vrt. olla sippi)
~kudakui on voibani tervehyöm puoles~
~voibazah pagizou~ (pontevasti)
~voipada on savine~
~tuo voipadane pertih~
~rihmoil kävvez ei pie akkoih kävvä eigoa marjoa syvvä~
~viruja voibui jo~ (toipui)
~laihtuksendeli, ga järilleh voibui~
~voipöpökät ollah pitäkät~ (parantamiseen käytetty hyönteinen)
~suloikivi voirengim peäl pietäh, vilumbannu voi pyzyy~
~voirieskoa loajittih~
~loajittih voirieskoa tsäijyn kera~ (teen)
~voisieni~ (voitatti / keltarousku)
~vitskul konza lähtöö lumi, ga sid ei ole voisiendä~ (vitkuttelemalla,
korvasieniä)
~voisieni kazvau savikkomualoil, koivahikkoloiz~ (vaalea syötävä sieni)
~pilvoidu, vahoidu, voisiendy~ (syötiin)
~voisieni, on gu voihiine, zoltoi alpäi, piälyz om muzau~
~voisilmillä valvatti~ (katsoi hellästi)
~meheläini mejel lintu, kannas mettä kaklassas, kipijöillä voisimekse,
vammoil ov valivvesikse~
~mett on tyves työndäkkäh, kivehillä voizimeksi, vammoilla vala-veziksi~
(parantajien lukuja)
~voisoikko~
~kultaset keät voitajalla~ (sanottiin maistiaisia toivottaessa)
~otahav vieras voitajaista~ (voideltuja leivonnaisia)
~ota voitajaizia~
~tuo mettä kielelläs, kipehillä voitajikse, vammoilla valevesikse~
~voidamistu vajai on kengäd~
~ottakkua voideliezii~
~tule voideliezil~
~yö voitteloo päiveä~
~voitteli ajjombi mennä, ga myöhästyi järvel menendy~
~voija noilla voitiesilla, simasilla sulkasilla~
~paissamme äikiessä kiukoansuussa, siitä voilla voijamma~
~voijettih sliuhkalla öikse ta keärittih~ (ahavoituneita sääriä)
~ollah vielä voitamatta, vast ottima kiukuasta~ (piirakat)
~suksed voijetah tervalla~
~razval suksem pohja voijettih~
~piiruat kuin jo paissuttih, pidäu hiät voidua siivellä~
~novella voiduatsou~
~sidä luajittih jötkie tuohesta, voiduatsiissa~
~kem peäsöy ensimäksi Ryönänsalmeh nin sen ov voitto~
~voitom piäle piäzi~
~ruskien voitto~ (ruskeahko)
~ruvetah koittelomah kumpi voittau~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
