~bapkaz kizatez voitti~
~iltakoite koittau, oamukoite voittau~
~vaikkan olija vallan voittaa~ (sanontoja)
~uni voittau händy, do nukkuu~
~ei se midä voita~ (auta asiaa)
~en voita nostoa, muuz nostazin, ga väg ei anna~
~kumoallah on keäntyn kuutoma~
~voittaen ollah yhen suuruot~ (lapset)
~poikki därvez voittien andav allon~
~pidää ruveta voittozilleh~ (painimaan)
~voittsu on ombelemah~ (taitava)
~ne oli pienie siitä, voituijassut~ (tuijassu eli tuohirasia,
vrt. Tuija)
~voivakkani miun azeida~
~voivaz eläi~ (terveenä)
~voivas taloi~
~voiveroittau vatsan kivistysty~
~heitä voivotandu~
~rebo rukka räyrätteli, vuaran alla voivotteli~
~repo itkie roirotteli, alla voarav voivotteli~
~ku elää izon igih, emon vardeh valuu~
~sain hauvin vogalehen~
~laps yön vokkelehti, ei moannuh~ (kesäkuumassa pirtissä)
~koira vokkelehtoa bokal da toizel~ (kyljelle)
~laps polvilleh vokkelehtau~
~koiru vokkelehtau lumez~
~koppala vokottau, koak koak koak koak~
~vok vok~ (koppelon ääntelyä)
~koppalo vokottau~ (vrt. vokotella, vrt. metsojen kiima)
~koppalo bokottau ku issuksiu puussa~
~metson kiimiessä koppelo vokottau~
~mäne tiijä mistä kiärmis volahtau~
~valgien volakka on taivas~
~valgien volappa on hiän~ (jokin sieni)
~volauttua nölgilöidä suusta~ (vrt. kuolaa, sylkeä)
~volendamizeh päi on tuulen~ (tyyntymiseen)
~volendi tuulen, ga heitti aldoiluksen~
~kivistyz volenou~ (lievenee)
~ennen ol oldu volhhat~ (vrt. velhot)
~meni volhhoval loo sinne, tiedoiniekal loo~
~sid volhhat volhhuitih, midä vaste se tiähti syndyi~
~koira ku siel volmisteloo metsäs~ (nuuskii)
~volokka, kuuzizet pitkäd aizat, hoikad agjat pannah rahkehih,
a järied agjad räbizöö moas~ (purilaat)
~volokal viättih jauhoa ennen Tulomjärveh, delegydorogoi g ei olluh~
(ennen kärryteitä, oikean suomen aikaa)
~otin voloohkat, ed mius piänahkua ota~ (voitin, vrt. tiedot
omista heimokahakoista, päänahkan ottaminen=liittyy sielu-uskoon)
~hammasta volostoa~
~jalgoa volostau kivistäy~
~peädy volostau~
~kun tuolta Oulustaki tulou jykien rejen kera, ta kun niitä matalla
sielä Puolankalla on niitä suurie vuaroja~ (omat ulkomaanmatkat)
~kaikkiem pyyvyksiem ta kalojen keralla matata volottsiutuu~
~nolgi suuz volvottoa~
~silmäd valu volvotti~
~hammastu volvottau kivistäy~
~vomtsu~ (säkeistä kyhätty rantanuotta)
~lumez vomtsie kävelöö~
~lumes koalav vomtsiu~
~lassemmo Attozien vongah verkot~ (poukama, lahdeke)
~vonga, polvelleh vezi kierdää hänessäh~
~lopseh vai menöy ku kalad vongas kizatah~ (oikeat veet, täynnä elämää)
~sovva vongah, sih heitämmö venehen~
~guba on suurembi vongoa~
~vongu on jyrkembi lahtie~
~kuikku ku kakardau lendäjez, sit povvad roih, a kui viez vongahtellehez,
sid vihmad~
~lapsi vongahtih, näpisti ku toine~ (vrt. nipisti)
~itkuu vongahtih~
~hukka läksi hyppiämäh mettsäh, eroi mejestä~ (hukkametsät)
~lapsen vongaskoitti~
~jogi vongelehtau~ (mutkittelee)
~sitä sanoin vongeloks ku s oli viäry~
~kivistysty vonguu~
~kuikka rauguu dai vonguu kuikka~ (vonkuu kuikka, vrt. ku kuii)
~ei heän hauku a raurattau, vonguu~ (koira)
~tuuli vonguu, konza äijäldi tuuloo~
~nälgeä vonguttau lastu, ei anna syvvä~
~vora kävelöö yölöil da vorii~ (vorot)
~skola vorendi lapsed~ (turmeli, vrt. skouluissa leviävät vieraat tavat,
kaksinkertainen aivopesu, luokissa ja pihoilla tapahtuva, uhrina oikea
suomalaisuus, laajemmin ihmisyys)
~on niidä harakkoida, voronoida, peätsöidä~
~musta vorona~ (korppi)
~syöy kiskou ku vorona~
~voron kruokkuo~
~kerryttih kui voronat haiskal~ (haaskalle)
~voronat haskua syvväh~
~voron on mustu lindu~
~voronat suud availlah klunkastellaheze~ (havainnot tarkkoja,
katseltu läheltä)
~ei pijä vorosie pahoa toisella~ (loitsia, manata)
~ka vorsa olet sieki , vain kaunehempi on lumitsirkku~
~kostoloih suoriuhuttih hyvih, villasih ta sulkkusih ta kellä mitytt oli~
~lapset peskuzikol vorujjah~ (telmivät hietikolla)
~nuotampyydö ei voruitsustu suvaitse~
~voruitsusta vähendäkkeä lapset~ (riehumista)
~ylen on vorva kui tulenkieli~ (virkku, sukkela)
~vilun vorvakka~
~vorvanin razva nahkua pehmittäu~ (hylkeen)
~korvad on vorvehilleh~ (höröllään)
~sorza vorveili~ (valpastui, kuunteli)
~hyväl syöndäl da jout ollez vorvened~
~padah pandavoa ei ole~
~tsolat vostsinua vejetäh i tänitäh stobi kandua mettä~ (vostsina=mehiläisvaha,
lainasanoja=lainatapoja)
~haugi hyppeäy ga onhaiku rattahalleh~ (hyppivät hauet, oikeiden vesien aikaa)
~vod nouzou kuoreh, kevöäl~
~vod on nuorel miehel polved, izä om polved jättänyh~
~siinä alembuana missä hiän eli, vot hänen kohassa~ (vrt. alempana jokea)
~vota mie lähen siun ker~
~sogieda vedelöö pualikasta~
~votan opittelen tädä juuripuudu, mittuz om puu, kui lastu lähtöö~
~lembo vodi minuodani, ku en olluh huolessah~
~vodieteh kaikkeh luuh~ (juoksee koira)
~sie vai havuloil maguau votkottaa kondii~ (pesässä)
~kosil jupkan vodrendi~ (kaunisti vinokoristeilla)
~kazi ittsiedäh vodrie, pezöö käbäläl~ (kissa)
~kazi vodrieteh, vierasta tuloo~
~ukon vodrondi, soboa loadi hyveä~
~deä vodzahtih, vardojje katso~
~laps on kipie, ei kun votsajau vain~
~deä vodzoau, hoikk on deä~
~itköv vodzajau~
~astumah lähted, deä vodzevuu~ (jään ääniä)
~regi vodzizoo kidiel seäl~
~votskahtih koadui ligah~ (lapsi)
~votskahuv vai lijaz astujez~
~lemi vai votskoa astues~
~kevädjeäd vodzvettoa da rudnizeh menöö hejjän~
~ezmäi hillah pajistah briha da neidine, jälgimäi kohtustuu tyttö~
(briha eli nuori mies)
~koiran vouhkeh kuuluu~
~ei häneh ou uskomista, ainos vouhkaa~
~vouhkoa ylen äijäl~
~koira vouhkoa haukkuo~
~em mie juo maiduo~ (sekoittaa vatsan)
~koiruraskoi en suvaitse, ni kaziloi en suvaittsiz ga niittä ed vältä
taloin eläjes~ (vrt. allergiset)
~minuu äl enämbi vuota tänne~ (vierailta tuntuvista asioista kieltäytyminen,
tärkeä osa oikeaa itsenäisyystaistelua)
~suven lapsed ei itkietä, pohjaizen vovvotetah~
~kedä tulloo, koira vouvottoa~
~huttu, keitetty rugehizesta jauhosta, sagie~
~viirezut käzipaikoiss ollah~ (koristekuviot)
~viirazuo ommellah~
~vuiroskaz loajitah seärdy da kinnastu~ (parkitusta naudan nahasta, lainasana)
~viirutskeziin kisatah~ (kuurupiilosilla, tveeri)
~moniehana iltana kun tultih nuotalta ta ruvettih kaloja puhkoamah~
~vie sukset vuiskah, ana kazattuu sielä~ (ullakolle, kuivuu)
~aitam buiskas, paltsoil on riistat~
~hiired vuiskaz rabistah~
~kezäsovat talvekse, talvisovat kezäkse buiskah vijjäh~
~vuarupaikkoi da pajjoin ryndähii viisivojjah~ (ommellaan koru tai reikäompelia)
~hiän viitassi lodkan melildä~ (veti veneen hiekkasärkältä)
~ombelemah vuidih muzikku hyvin~ (oppii, mies)
~elä sie miun vuittie vie~ (osaa)
~kolmeh vuittih kondu joattih~
~elä syö toizen vuittie~
~itsepiässäh viidumaitsi, ei ni ken nevvonnuh~ (keksi, osasi)
~vanhat kiukoat ei viety sitä perähpäin sitä tulta, lieskoa, kun se tuli suusta
ulospäin vuivotah se savu~ (vuivota=savutorvi, kupu)
~vuivoda on kiugoan otsan kohalla~
~vuo matkoau keskie myö, a tsuran toizen om maldo~ (vuo=keskivirta)
~pyzy vuoz, älä puutu pyördieh~
~kolme kyleä kalan vuoh elettih~ (vuoh=avulla, varassa)
~hänel oli metsän vuo tiddod~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)
