~laskuja~

 ~on niitä pitkiä hoipakoita ihmisiäkii~ (kin, vrt. lyhyet kantasuomalaiset)

~niil on nii pitkät sarvet ninku mitkä sen hoipaliet~ (sarvijaakoilla)

~kyllä se pitääki mutta kyllä se tahtoo hoipatakki~ (päätä pystyssä, heiluakin, 

vauva)

~peätä vähän hoeppovaa~ (huimaa, syyt monet)

~hirve vasikka siit se hoiperoisii vähä etemmäks~ (emästä eksynyt)

~tual hoiperoitte vähä kamali juapoi~ (vrt. kansan huumaamisesta rahaa keräävä

"suomen valtio")

~hoiperoije se meijä poika männöö jonki askelee, kyllä se pija alakaa kävelemmää~

~hoiperoi siinä päissään ja viimmen kinnahti tievviereen~ (ihmisarvon vievä alkoholi, 

henkisesti sairaan yhteiskunnan oireita)

~sillon se lähti mennäh hoipertelehe~ (orava rannasta, pitkän uintimatkan jälkeen,

maaeläin=ajettu veteen)

~äly älä jätä, ymmärys hoipertelloo~

~min oli jo kummissani, kun nousin ylös nii hoiperrutti niim pahasti, että vei seinästä seinään~

(häkä vai verenpaine)

~vielä näkkyy hoeperruttavan kun ov vasta herännä~ (pikkulasta)

~minulla on häkä peässä että kun hoeperruttaa~

~vares joskus mene ton (kuusen) latva mut hoipertu kumminki ja sillo se lentä alas~

(latvan taipuessa)

~hoepertu venneestä pää eellä jokkeen~

~vyötärykssie myöten oli kastunna kun oli tuohon salammeen hoepertunna~

~on pitkä kun mikä hoipiekka~ (hoi-piekka, piekka=pekka=haukka)

~hoipottelee jo vähä ylhäällä~ (taudista parantunut)

~oomma jo tänäpä vähä hoipotellut tolpillani~ (kipujen hellitettyä)

~niiv vei miehev voemattomaksi että hoeppaellappa piti vielä jäläkeennippäen~

(vrt. jälkitaudit)

~hoeppasi piästä niin paljon, jotta piti männä pitkälleesä~

(pää ja veritautien oireita)

~eihä ne oikei tainniet ihmisennäköisiä ollak kosk ne sellaisiks hoippanoiks sanoit~ 

(pitkiksi ja hoikiksi, kummituksia)

~yhyreesti minä kattoon ku se tuola mennä hoippanootti~ (peräseinäjoen kieltä)

~siel se vanh isänt taas hoipparoittele~ (viinanjuonnin alkuperää, herrojen elkeet..)

~mies ol puussa ja näk pirum mennäh hoippivan ja kuul sem puhuvan~ 

(vrt. eri kieltä puhunut kantaväestö, kantauralilaiset heimot,

staalot, luolamiehet)

~hoippuu ku muan alta noussut~ (vrt. maamajat)

~Akuva ol lyönä laaki, ja s ei piäsek ku hoeppumalla liikkumaa~ (laaki eli kohtaus)

~semmoseksipa tuo alakaa mennäm minullaek kohta hoeppuvaksi elämäksi~ 

(tasapainoongelmat=pään toimintojen heikkenemistä + kuluneet nivelet)

~koeppuroep ja hoeppuroep pitkin tietä, eikö tuo lie tuas pohmelossa~ 

(sulkavan kieltä, sulk-ava)

~hoeppuuttasis se vähä sinuae jos oesit Otermalta asti yhelläsyömää kävelly~

(utajärvelle, omat matkat)

~semmosta hoeppuvaesta pittää vakkuutella että se pysysip pystyssä~

(vakkuutella eli tukea)

~hiljua hyvä tulee, huono työ hoeskamalla~

~äete sano et älä rupees sitä lattijata pesee, ku eijjov veen kantajata, 

mut minä pesil lattija, että hoeskaht~ (hartolan kieltä)

~pitkiä ja hoiskeita vihtoja~

~kun alakaa irahtoa niin heti hoetasoo~ (äännähdellä, huitaisee, lapsi)

~mum piti olema lapsehoittajana yhres talos~ (toisilla lapsiaan hoidattavat 

mannet, vrt. "päiväkodit", kaikki virallinen=vierasta alkuperää=ei kuulu suomeen)

~s oon ihram pois hoitimiltah, ettei se tiärä tolkkujahkaa~

~s on semmonem pahakonttinen ko se joskus lapsena on tärväytynys se kontti eikä oos 

saanus sem parempaa hoitoo sitte~ (kontti eli jalka)

~itep pannoo piälle ja syöp, ei siinä mittee hoetova ou~ (vanhuksella, vrt. "hoitokodit", 

oma malli=omaishoito tai metsään kävely)

~en oom muiheh hoetoo tarvinna, min oo elännä omistan~ (omista voimista eläminen)

~paa se puukkoo hoitohos, jottas löyrät sen toisella kertaa~ (talteen)

~joka piäninkim murene otettii hoitoon sit ja syätiin~ (eläimestä)

~kylhään miä sen liistun jonnaah korjasin, kun vaa ny ens sen hoirun löyrän~

(liistun=hiomakiven, hoirun=jemman)

~om meil viel nytkii puolukavarsii hoijos~ (hoijos eli tallessa, rohtoa varten)

~se varpaallishoeto ol että ol se nahkavarpaalline~ (nahkamäystin, vanhoissa suksissa)

~tähäl laitettiin semmonen kirppahoito~ (viritystikku, loukkuun)

~sullap on nälli venehhoeto~ (nälli=sievä, kevyt, vrt. nalli, nalle)

~täälä nyh hyvii vähän ennää nuoita rekiä viljelhäänkhän, se on aivan tuo kelkkahoito~

(vieraat reet, omat kelkat, ihmisvetoiset)

~napajuuriishaa se on niiku koko vatsan hoito~

~omat hoijjot~ (kuukautiset)

~sill oo eri iso hoito~ (hoito eli elin)

~se tuo Jussi heiluttaa sitä hoituuhan~

~he olsi ottanu koko hoiro~ (kunta omaisuuteni, omat ja vieraat kunnat, vieraat=keräävät 

rahaa suomalaisten työstä ja pakottavat vieraaseen elämään, omat=tietyn alueen asukkaat, 

vrt. jokikunta)

~sillä se veettiin suoraksi, kiskottiin koko hoito tämä suoraksi näin~

(peränarulla, rysän vanteellinen osa)

~se on kumma kum muuttuu tuo pikkulintuhoito, kaikki katovaa nuo vanahat linnut~

(ranuan lintutietäjät)

~n on sitä Moskanan hoitoa~ (ruotsin puolen tunturistoa, mos-kana)

~silli on kuhahoithoom paras syöttä~ (kuhan pyyntiin, petokalat)

~se on iso työ se hoito ko niitä ratkothaa lappalaisila~ (ratkotha eli erotetaan, 

vrt. lappalaiset ratkovat, onko poronhoidonkin taustalla pakottaminen)

~s oliki isoa hoitoa se nuottahoito, ja verkkohoito oli taas siitä että siin ei 

tarvin olla ko kaks henkeä~

~se ku yhö ker telläiskii syvämmie ninku keiheäl, se olkii hoito pois~ (mentyäni 

uimaan hengästyneenä ja hikisenä, vrt. sydänkohtaus)

~teil om miehet huono hoeto pienelä venneelä näen kovassa tuulessa~

~Ilva on männy hoitoituvalle~ (kauas, etäälle)

~no paetasillasko sinä horastelet vielä ja aarinko oj jo hoitoitualla~ (korkealla)

~em minä ouk kyllä hoetolaessa ollunna, muutev vuan köyhässä~ (oma eli köyhä elämä,

henkisesti rikas)

~kukapa se antasil lapsesah hoetolaeseksi jos ei oesip pakkua~ 

~hoitolaisenna taas joka joutuu iän tai kivuloisuuven tähen hoijettavaksi vierhaissiin~

(outo asia)

~tämäm malline hoitolauta on takkuulla paras myrskysä ja tuulesa~ (peräsin, 

raahen merenkävijät)

~ois parreij joss ois ainaki pari hoitopinnaa varalla ku merellel lähtee~ 

(peräsimeen kiinnitettyä irtopuuta)

~onko siinä lapsie hoetomiessä~ (vanhuksella)

~pantii pitkät puut, hoitopuut, jokka hoit niit tikkui~ (puut joihin kynttilät 

ripustettiin valumaan sydämistään)

~hoitopuu~ (rakovalkean pölkkyjä tukeva riuku)

~kyl silt juttua tulee hoittorvenaan, kun alkuun pääsee~

~enne ei syöty, hampaat hoitu~ (syöty makeaa)

~mie pese ja pane hoitumaa toiseks kesäks~ (kesä kerrallaan) 

~älä kos sit veittii, soon pantu sih hoitumah~ (talteen) 

~aitt oli ko toine käsi, sinne sai kaik panna hoitumaa~

~se hoitu tieltä ihlan umpperäh~ (eksyi)

~nii sellai pitkä hoitulahan siintt on tullu, soon tullu isääsä~

~hä men sin sisares hoivi~ (turkuun sauvosta)

~laps sai hoivaa isän kualtuu tärin tykköö~ (vrt. lähekkäin eläneet

sukulaisperheet, oma sosiaalihuolto, oikean suomen malli)

~miä otin sit sen toisel lapseh hoivahain~

~nuo lapsparat on jätetty ihka heittiel, pitänyö miu ottua ne hoivihei~

~ku sie lähet matkoile nii kenes hoihfaan sie uskalat jättää nuo pienet 

lapsesti~ (omien?)

~kyllähän nuasta tenavista rupiaa jo olohov vähääsen hoivaa, kelapaavathe 

eres paimeniksi~ (hirven heimo, lapua)

~omin hoivinsa ne lapset siä kotona on~

~mei poika jo kävelöö omi hoivineese yl lattia~

~saae tulloo ko tihit lentelööt ja syövät ettei höist saa ennää hoivaakaa~

~hoivailiehal lasta aikasak kuluks, kun ei viel muuta jaksat tehlä~

(vanhempi tyttö)

~täs o olt nyt töihe puolee vähä hoivasampaa, ku o olt usiaamp mies koton~

(menevät miehet, vrt. sohvalla makaavat)

~tulkaa pois tänne tuuleest, tääl o vähä hoivasampaa~

~ol nii hoivasa aika ni käytii kutomaa~ (oma työ, tunteen mukaan tehtyä)

~viimme syyssä sieti hoivalttoo äsken kul löyti marjapehkon~

(liikkua, ennen kuin)

~Piätilä flika ovas sitä hoivanu~ (veljensä poikaa, omat päiväkodit)

~hoivaa sie paattii, ettei temähä kivel~ (koiviston merenkävijät)

~hoivas hoivas tollai vaa eikä lakannu ennenko sai mun nurrii~ 

(hoivas eli huimasi)

~mulla niim pakkasi päähän, niinku hoivaamhan alko, en tahtonus saattaa pysyä 

jalkaim päälä~ 

~hoivaa vettä se oja niin ettei sen yli voi päässä son tehny pikku tuluvanki~

~etupää lähtee kovassa virrassa hoivaumhan, ei perrää saahas sinnes selkäymhän~

(veneen keula kääntymään, ylävirtaan sauvottaessa)

~oesihhaan se paljo hoeveempi, kun alakasi jalaka pohjan ottoo~ (lumen sulamista 

toivottaessa)

~tuallaanen hoivelo jota tuuli lykkii~

~jos minä olisin sen hoiveltannu et nee mua pettää em minä olis ruvennu minkään kauppoin~

(suomalaisten rahoja huijanneet, vrt. "markkinat", "markkinatalous")

~kärmem männäh hoevels~

~eihän sen pojan koulun käynnist olis miteän tulluj jollem minä olis sit hoiveltannu~

(skoulujen luonteesta, vieraisiin / luonnottomiin asioihin pakottamista)

~hoiveltanu taas kaikki rahansa se Pekka, kyllä son aivan päätön eläjä~

(rahankäytön vieraudesta, ei kuulu suomeen)

~minä osuun sinnem mennä parahasehen kahuhun~ (kahuun eli aikaan, parahiksi) 

~vanahoja äijiä ja ämmiä hojaantuu vähä väliä mutta soli kaikkeen kauheenta ku häjyysiä 

kakarootaki kuoleskeli~ (häjyysiä eli pieniä, kauhajoen kieltä)

~nuo pennut tuossa hojjaastaa~ (telmii, suden heimo)

~tuulella pitkät puut hojjaastelloo~

~kasvoa hojahtannu pienellä aikoa mittoa oikei rohiisti~ (poika)

~pettäät kummastih hojjaelloo tuulella~

~kyllä hojasee selekää ko päivä poltti helijakoille ja meneestä voiteleen väkevällä~

(heljakoille eli rakoille, he=pyöreä)

~mäntypuut oo ussein pitkiä hojakkeita~

~ulukona käyp sellaine kylymä tuulehojakka~

~kyllä tää ilima heittäyty joinnih hojakaks~

~ompa se niih hojakkata, että noammoen tarttuu~ (tarttuu naamaan)

~ves on kylymän hojakkata~

~käithän sielä hojakassa meinua paleltuva~ (kädet)

~kyllä teällä kylymä on ja semmonen hojakka käöpi~ (kotipohjanen)

~minnekkä sinä semmosessa hojakassa määt~ (kiireessä)

~jonku vuorem pääst ovas simmossi hojakoi~ (pienet kuuset, puiden kasvun

huomaaminen, metsä=ihmeellinen paikka)

~tuo Palosoare Elevi on pitkä hojakka tyttö~

~on niin pitkä hojasku, jot tuulha sen kantaa~

~se aena laolooh hojjaotti~

~enneh huutooh hojjaattivat syömmään~

~tuulloo vielä toisinnaah hojjauttaa niin kovastik~ (myrskyn jälkeen)

~ompa käännä tupa yöllä hojjeeks~ (viileäksi)

~ilema paenaetiinnii hojjeellaeseks, näenköö toasta vielä hallae oamyöstä nousoo~

(rantasalmen kieltä)

~ensin sitä on niin hojela, sivakkaim päälä~ (hojela eli horjuva)

~toi puu hojeltaa kasua aika pätkän vuares~ (pätkän, omat mitat)

~älä mee niin lähelle oijjaa, hojellut vielä sekkaan~ (lapselle)

~sil on sit hyvä hojo~ (laulunääni)

~on sinusta tullut emä hojokki~ (pitkä ja hoikka)

~mikä hojotus tuolta metästä kuuluu~

~kurk seisovah hojottaa pitkilä siärillää~

~eehän ne vielä niim pienet kus seestäh hojottivat voa~ (pienet lapset)

~Eeva on kasvoah hojottanu~ (vrt. eevi=tytär)

~on niin kylmä, kun niin tuulee hojottaa~

~tuultah hojottaa~

~kuka tuolla huutooh hojottannoo~

~sanovat että se usih hojjounu ommaa väkkeyttääv venneestä jokkeen~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)