~ne niitä häräsivät näkyvät värainneiks~ (naiset, levymäisiä kivijäkäliä)
~siinä se männäh härejjää~ (hirvi metsässä, omat härät)
~hako tullah härevää nuotassa~
~heinaikkaan niitä härevvää~ (lentelee, sudenkorentoja, vrt. suven)
~tetri lenteeh häräytti~
~sehän om pitkä rutkula ja siivet sittä siinä häröttää~ (suvenkorennolla)
~konttiukolla häsistellöö lapsia, jos itket niin konttiukko tulloo ja ottaa konttiisa~
(pelottelee lapsia, paheksuen=vierasta)
~oisiha mie soant kunnollisestkii tehnie ne työt mut ko tuo Eino niin vieres häsitti~
(toisten työtä vierestä kyttäävät, vrt. "esimiehet", "pomot")
~häsi näit kärpäsii vähä pois tuost leipii piält~ (hätistä)
~se o harvasyine pehmylluontone hässikkä~ (kostealla paikalla kasvanut mänty)
~mänvät latuoh hässimiäm mut nähtiihhäm myö ne~ (hässimään, hollolan kieltä)
~hässis sitte kum päällep pääset~
~on hää ja häsjäise~ (häät ja hässiäiset, vrt. pelkät hässiäiset)
~kuu hirvaat om pitänyk kiimasan nii urakat alakaa hästätä~ (urakat=parivuotiaat
urosporot)
~mitä sinä oikehin hästäät sillä vittalla, sohot toisia silimihin~
~meen nyv vähä häsyyhin nuata poijjanvekaroota kun ne taas on tappelun rähinäs~
(levottomat poikalapset, tarvitsevat mieluisaa puuhaa, eivät tarvitse paikallaan
istuttamista, "skoulut")
~toiset on siinä häsyys jotta ei lapsen oma äitee ja isä saak kurittaat tenavaansa~
(omilta kuulostavat uskomukset, vrt. jälleensyntyminen, tenava=hirven heimo)
~päiväh häsyssä lähetään~ (hämärässä, vrt. hasu)
~ei saanu häsytä liikaa vaikka piti olla nopsa käsisthän~ (verkkojen teossa, kemin kieltä)
~koera haokkua halkutteli, mäe alla mälkytteli~
~niin häsäälliin toi vyhti, ettei löyrä päätä~ (sekaisin)
~ku nää on nii häsähiisii, mikäs nää on tälläseks takunnu~ (langat)
~min hiuksein on niin häsäs~ (sekaisin, takuilla)
~häsäällää kaik verkot pitkin aital lattiaa~ (vrt. setvittyinä seinällä,
kaikella paikkansa)
~olen tässä nii häsääntynyk kun om pyykki ja leipominen yhtaikaa~ (työ kerrallaan)
~kylläpä noi mehiläiset häsävynty kum minä sen kopin katon avasi~
(kesyt mehiläiset, eivät selviä omillaan suomen luonnossa)
~tul seittynej jankkuu niijjev välille~ (jankkuu eli riita, jankata)
~siihehä se häsäyty, ei siint tultkoa miteä~ (lähdöstäni)
~kunon tammi häsäin niinon helmi tasain~ (vrt. kylmä touko, lämmin kesä,
vuorottelevat ilmavirtaukset)
~siel häsätteä~ (harakka)
~tyhjee huastoo häsättää~
~kannoihe ruuvvilet tulloo, mut ku hässäöttää männööhä se poes~ (harakka)
~sitä pitäs hässäytteä että ei se tohtis semmosia puhuva~ (oikea puhe)
~kumurpilevistä sattoo hässäyttää vähäm piästää~ (pilvien nimiä)
~häsöt sutta eimäks~ (juvan viimeiset sudet)
~tuli oisit tullut taloov vain kun alettiin hosalla oikein häsöttään niin saatiim pysähtyyn~
(omat palokunnat)
~johan tuo päevä vähä häsöttää~ (valkenee)
~hangolla sae pisteäs sutta~ (puolangan viimeiset sudet)
~o niin kovi heräsäs ja hetteläs ette malt oikki orotta~ (perniön kieltä)
~elekee hätteilläm mittää~ (oman elämän kantavia ajatuksia)
~mennee nii häteläksi ettei saatak kattoa~ (silmät, päivään katsoessa)
~ilma on nin hätelänä~ (utuisena, ukkosen edellä)
~kuumal päiväl tulie ilma häteläiseks~ (utuiseksi)
~se on semmosta häterää ilmaa~ (lumipyry)
~ilma oli nii häterässä~ (utuisena)
~niitte munist tule hätähättä niit madoi~ (kaaliperhosen munista)
~min olin niin nuori että hätähätteä muistan~ (muistin aika)
~häthättään niitä sai aika kopallisen~ (rapuja, lapu)
~se o semne häti niis hommisas~ (vieraat piirteet)
~kumpis parrei o hoto vai hätikö, häti polttaa suuns ja hoto syä kaikki~
(ahmatti vai hätäilijä, loimaan kieltä)
~mejjät ol vähälä tavatak kova vessaem mut hätimitem piästii satteesuojaa~
(kangasniemen kieltä)
~huonot jeät, kiertämällä peäsi hätimästä vaen~ (häthätää)
~yhö pit kaike aikoa hätistelläp porka kans ettei ne peäst karkuu~
(kalat, nuotan alitse)
~hätisti karhum pois, ei tohtinukkan ammuta~ (oma ja vieras tapa,
vrt. karhuttomat nykymetsät)
~elä sysis syömätöntä elä heikkua hätistä~
~hätisteä ei soa, työ on tehtävä hyveä~
~sinä pirät mua hätivaranas~ (väärät suhteet)
~luulekko, että olen sinuh hätivaras~
~em min okkaak kenenkee hätivara~ (itsenäisyys, kantaa pidemmälle kuin väärät suhteet)
~nee mettäst niitä kalliom päältä hakivat~ (jäkäliä)
~ei hätimäl saak ko kohipäit mukuli~ (hätäilemällä, kohi eli sekopäitä)
~ei se hätimisestä paranek kon ei vaan onnia ole~ (onnea, vrt. vastaisessa
pyristeleminen, vrt. onni=suojelushenki)
~ei immeine ou luotu hätimään, vuan muuten joutumaan~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
