~laskuja~

~hulluu elä härnyytä, lahhuu puut elä huiskuta~ 

~niiku härnähtää kaik ku jyräjää~ (ukkonen)

~mitä sie härnähhät, siet tunne ensiki haasta~ (tiuskit, puhut väärin)

~ei aut härnäskelemän kimalaissi taik nep pistävä~

~mitä sie härnäät niist poist, eistäi narraat pitkävirsuuks siit senku roiskit rukkasii~

(härnäät poikia kosijoiksi, teet väärin)

~vaenajaa ei saah härnätä~

~aaltoja härnättihi~ (lapsena, juostiin pakoon rannassa)

~tervaskantua sieltä sytöksi niin ei sitä tarvinnup palijo härnätän niin se oli tuota tulesa~

(sytykkeeksi)

~tollaist härnööst mie en kärsi, tulee siint koirast vihai ilmankii~ (härnäystä, jaalan kieltä)

~elä härpi, oota kun annetaan~ (lapselle)

~punaine härppä i valkee härppä~ (apila, vrt. harppa)

~on se Liisa koko härpäntäärä, kun se asiaan tukkeopi häsyvämmään~ (puuttuu

toisten asioihin)

~mienen kerint ko yhe ker härpätä, ni sit hää sano miun sen kaik juonee~ (vrt. härppä,

apilateet)

~sie kuasit nii paljo jot härppäs yl laitojua~

~mie täs härppään näijä keittämissii ja paistamissii kans~ (häärään)

~neijjoos sitte yhesä kohti vähhääkää, ne aeva härppää yhtenää~ (vieraat piirteet, 

omien vastakohdat)

~kyl kais siäl koton oltiin kosk siäl oli ovi härreeläs~

~tuo nuorin tyttö se un semmonee härri~ (iloinen, raisu)

~härrikkä ol se viispiikkinej jolla rieskoja pistellää~

~kaksi hongan härrikkee~

~härrikäpy~ (harittava käpy, vrt. harri)

~kaikellaisii härrikkäit ol pohjas nii pit olla apajat mis tunnettii jot nuotta kulkuo~

(apaja=nuotan vedettävä kohta)

~ompas ton kävyn suamut härrillään~

~onks toi koirra vihane, kun se on nin niskakarvat härrillää~

~puu kaatuu ja sen on kaikki juuret härrissä~

~kuusenkävyt o härrisä~ (harallaan)

~satteej jäläkkeen se lentteeh härrittää~ (sittiäinen)

~pettää härryke~ (oksainen petäjä)

~puissa ol tuulenkopria, semmosija hurrukka härryköetä~ 

(oman kielen luonteesta, tunteella puhuttua, vrt. sanojen alkuperää 

laitoksissaan tutkivat "tiedemiehet", eivät tule koskaan ymmärtämään mistä

suomalaisuudessa on kyse)

~minä tuommosia härryköitä koitij ja isompiaki kahtoin~ (polttopuiksi)

~semmonen pikkunen härrykkä joka lentää iham peälleen~ (kiuru)

~pilivet oh härryköellä~ (keveitä, läpinäkyviä)

~härrykkäheinä~ (peltohatikka)

~näkki on kalam muotonen ja komea, härräilee lapset~ (vrt. nakki)

~ei myö sem paremmi sitä härrätty~ (härnätty kyytä, vrt. koko etelä-suomen

käärmeet sukupuuttoon tappaneet lantalaiset)

~aenaha se niitä härree sieltä talavela liekkö hää suana~ (mateita)

~penikat, elekee härrätä~

~liekkö tyttö vielä viittätoistakaa täyttäny, siellä iltamisa vaim pittää härrätä toistem muvasa~

(vrt. keinotekoinen "täysi-ikäisyys")

~mehtkana kiertää härree~ (ympärillä, metsämiehen matkiessa ääntelyä)

~teeri lentteäh härräsi~

~nuotijollaij jos oltiin nii siinähän ne oli härreämässä ne seäsket~ (kuusamon kieltä)

~on se semmonen härrävärkki tuo tyttö, ei hetkiekääs se oop paekallaan~

~mehtkana männä härröttää siivet loajana~ (riekko)

~ne kesti hyvännä siit kesälläkkii, ne ei härskistynneet~ (palvatut lihat)

~on niin härskeintynhet nuot kalat tuossa venhessä, son päivä net siihen räyvyttäny~

(kittilän kieltä)

~keitethin heti tuorheena ettei saanuf färskehtyä niin, sitä söi, vattansat täythej 

ja raski syyä~ (pyydetyt hylkeet, simossa, vrt. simo-järvi)

~tämmönen helle härskeyttää voinki, jos ei vie kylymähän~

~härskiltähän se tuloo joka pilallem menöö~ (vrt. härski hartikainen,

rakastetut hahmot / näyttelijät=omien asioiden ilmentymiä)

~liha on härskiile ei saa syyvvä~

~on satanut vähän härskii lunta~ (härskii eli uutta)

~en sunkan mää nyt tommosta härskistä kallaa syä~

~kuv vähännik kerkijjää härskkiitymällen tullas sitä ei mielellään ennee syyvväk~

~alako hiukan härskii lunta, öylen härski vielä vettä~ (härskiä, uutta lunta)

~pyhänää härskytti hiukan, kuhan nyt opetteloo härskyttelemällä niin siitä jantuu 

enemmänniik satamaan~ (jantuu eli yltyy, voimistuu)

~johan nyt on aika härskyttöö luntaak, satas vuan enempi jotta tulis rekikeliks asti~

(lumeen yhistäminen)

~jo härskyy kypenii~ (lumen kipinöitä)

~sivu se meistä män tuo pilvepuranko, vähä vai pilve laita tuule mukana härsky vettä~

~hyviv vähä härskkyy~ (sataa)

~lunta rupevvaa härskymmään~

~häppii härskyissäis tuollasil puhheil, nuor ihmine~ (vrt. joka toinen sana vittu,

oikean kielen häviäminen=vieraan kielen yleistyminen)

~toasha ne naiset härskyyt keskeneä~ (vrt. vieraat suurperheet)

~kun akka aivallauree härskähtelöö vanhoosta, kummako jos miäs kataapuu~

(kataapuu eli vihastuu, vrt. katavuu, isokyrön kieltä)

~elkee kehata härskähellä moisesta assiista~

~mittee työ tiällä keskenännyk alittuisseeh härskättä, että synny olemmaan~ (lapsille)

~mänkkee pihalles siitä härskämästä~

~ei tahtont sopia, se härski kovast~ 

~sen häntäsäk kansahhan se härskää joka paekassa~ (miehen häntä)

~mitäs tommost hullu juapot siin härsytä ja kiussa, ku olla visuste ni se taita lähti matkas~

(vrt. hulluja ja juoppoja ruokkiva "suomen valtio")

~sit ei saas suuttuu härsyttämälläkää, on se nii hyvällaatunen~ (hyvä eli oma, 

vakaus=omia hyveitä)

~em mie kehtaa heitä ruveta härsyttämmää~ (mielipiteilläni, erilaisten

ihmisten vältteleminen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)