~laskuja~

~älkää ain härkennelkää miun tielläin täs tuvas mänkäähä ehkes ulos toisiil lapsiin kans~

(valkjärven kieltä)

~härkentelevät siinä, lapsitokka~

~härkennä sie vähä aikua tuata kiisselii, jot se ei pala pohjua~ (sekoita, härkimellä)

~hää hyppi siin härkens siit ko jumala elokkahile aikoi loi~ (nainen hyppi, 

jumalan luodessa eläimille kiima-aikoja, luomistarujen jäänteitä)

~sparruja höylättii härkihöyläl kahtee miähee~ (vieraat sahat=vieraat parrut)

~härkikumina~ (jokin kumina)

~laps putos härkimulkoo alas portaita~ (vrt. häränpyllyä)

~härkimäheinä~ (kihokki)

~tehtiin härkimäjuoma semmosesti, että ukontuhunuja tommuutettiin lämpimään vetteen~

(lehmälle)

~härki ko kestää pystys ni sillo o puuro parraaks sakkeista~ (puinen härjin)

~nii tul tuas sakkeeta että härkkiim pystyssä tököttää~ (puurossa)

~poikapaimenen ol tehtävä härkkimiä ja tyttöpaimenev vispilööitä paimenessa ollessaan~

(vrt. sai tehdä, oman ja vieraan työn erosta)

~siihe tul kaikkia mitä moasta löytyy savheineä, pilliheineä ja härkintä ja vaekka 

mitä semmosta~ (vieraat pellavat, omat "rikkaruohot")

~se o härkiheinä~ (peltohatikka)

~härkiheinä on ku korja pikkui kuus~ (peltokorte)

~härkiheinä~ (kiertomatara)

~härkiheinä~ (härkki)

~härkiheinä~ (tähtimö)

~pottaativ vieressä kasvaa härkheinöö~ (ukontatarta)

~härkihheinä~ (peltoemäkki)

~härkinheinä~ (ratamosarpio)

~härkinhierin~ (peltohatikka)

~härkiniltti~ (jalkineen terän kolmikielekkeinen rintakappale, kauto)

~hauvvim peässä on oekeen monhoaranen härkilluu~

~eihän toi mitään oikiaa mettää ol, sellaist härkinmännikköö vaan~ 

(nuorta männikköä)

~Lestillä eijoo ihtellä muuta ko härkinmäntyjä, pesuhietaa ja uuniluutahakoja~

(omat kalut, omista aineksista)

~härkimpettää~ (matalakasvuinen mänty)

~ähä ähä härkin poika, en mie mää siun pyyvökseesi, enkä satu sattiimeesi~

(eläinten kannalta ajatteleminen)

~mie istuin tuossa toolila ja härkimpuu oli tuossa että oli helppo kutoa~

(verkonkudontatelineen orsi, johon hapaan luonnos pujotettiin)

~kakara putos toolilta iha härkipyllyä~ (vieraat stuolit, omat uhrit)

~ennen ko sen suapi asijaan siinnon härkihtemistä~ (saada asiaan)

~loppus nää pyhät, että tulis härkiviikot ja läpileivät~ (vieraat

kalenteripyhät, masentavia aikoja)

~oikein suuria härkiäisiä, monehaarasia~ (peltohatikat)

~härkijäene~ (peltohatikka, myös härkiäisheinä)

~härkkelys~ (oksikkaasta puusta tehty vaateripustin)

~siinon kuusen härkkejä vaikka kuinka tihijäsä kasvamasa~ (taimia, härkä=harka)

~etkö malta olla härkkimätä ukko-Mattija, anna vanahan olla alallaan~

(oma tunto, tunne oikeasta ja väärästä, puuttuu joiltakin)

~annahan niistä alakaa härkkiäk kaekkiim pisimmäksi~ (lapsista, kasvuun

yhistetty härkä-sana)

~petsiä rynkytty kaulareikhään rimpsuksi, pysthöön, kaitaset, ja hiansuissa, 

että se härkky tuli alle~ (vieraat pitsit, omat kuvaukset)

~ja puur tul semmoseks eten ollenka saanu härkäl häälymä~ (härkimellä)

~härkkä~ (jokin rantaheinä)

~se oli semmonem mukava härkkänä se koukku~ (puinen ongenkoukku)

~härkyli~ (sananjalka, myös härkyläinen)

~joku käytti tommossi härkyläissi ku mettäs kasva~ (patjan täytteenä, sananjalkoja)

~tommos hörkyläist nauha ku naise hameis käytetti, se ol nim pal simmone soukka rimpsu~ 

(sauvon kieltä)

~hartijoeta kun härällä ja selekeä paljo kun suvella~ (härät ja sudet, vrt. porohärkä)

~aurinko on nyh härän takapuoles~ (pilven takana, taivaalliset härät)

~kevväillä olin härjissä, poroissa yön~ (omat härät)

~aamula met lähemme härkhin~ (porohärkiä hakemaan, enontekiö)

~taamottu härkä~ (kesytetty porohärkä)

~suopungila otethan laijistushärkä ja raijo härät kiini~

~häräst paissettii piirakkaa~ (merihärästä, härkäsimppu)

~nii suurii lohiloi, sellaisii härkii jot~ (lohihärät)

~tässä niitä oisil Löytöjärvessä niitä härkkii~ (isoja haukia, sanan alkuperää)

~vyhettii vuan kakshuarasille härille, eli päreille~ (karvalangat)

~minäki oon kuullu aena puhuttavan härästä, toeset puhuu tuas oenaasta kuka 

jiärästä, mutta sarvet ne aenae on~ (5-tähtisessä tähtikuviossa)

~härkäerotuksessa ei lahtiporoja oteta, vain ajoporoja~ (porojen ystävät

ja lahtarit, eri porukkaa)

~härkäheinä~ (horsma)

~härkäheinä siemen o sellasta et se o ku sarvet~ (tumman rusokin)

~härkäheinä~ (kirjavapillike)

~härkäheinä~ (metsäapila / valkoapila)

~se ol äkäsä, vanha härkähirvi siin~ (vanhat hirvet)

~lehmä ja härkähirvi~

~on nii hauska puuronkin keittäät ton härkkäimen kans~

~kyllä se volinsa pitää on se niin härkäänen~ (puolensa, härkäpäinen)

~härkäkiekerö~ (paikka jossa ajoporoja pidettiin talvella, savukoski)

~härkäkolhov vetäjä~ (jono toisiinsa kytkettyjä porohärkiä)

~vaekka ihah härkäkyllään tul, niih het ol kun kotonaa~ (härkäkylään, 

käymään ensimmäistä kertaa)

~härkälinnuks kuhutaa joka ärjyy tuossa lahessa niinku härät iha~

~härkälintu or russakav värinel lintu, taetaa ollap pikkuse isomp tavia~

~on se koko härkämies, könyää myötääsä naesten seassa~

~härkämänty~ (lyhyeksi jäänyt taajaoksainen mänty)

~ulkon vaik ois tehneet millasta härkämöyryy, ko tulliit tuppaa siit pit 

olla asemillaa~ (lasten)

~älä men sinne härkämöyvö tulee~ (härkämörkö)

~männyn härkäsist laitettii~ (leluja, kävyistä)

~härkäpaenista puhuttiin ennen, rintapaeni se on, sitä otettiin toesijaan 

liepeistä siinä ja siitä koetettiin~

~härkpari~ (tähtikuvio)

~onko härkäparttio, sen hoksii heti~ (lumeen jääneistä sarvien pistojäljistä)

~härkäpeippo~ (järri, myös härkäpeipponen)

~härkäpuol ku on sil on sarvet piäs, nii mont haaraa~ (uroshirvellä, kuin ikää)

~se ov vihulaissäkkikangasta tiä nenuket tässä härkäpuussa~ (nokkosta, 

aloitusvaate, kangaspuiden tukissa)

~härkäpuu~ (lattian niskoja kannattava hirsi)

~vunukkain heitteät härkäpyllyö tuol pihal~ (lapsenlapseni, vunukkainen)

~em minä tuommosta härkäpeätä huolim mieheksen, siitä tulloo härkäpäetä lapsijae~

~nää oh härkäpäitä~ (kudotun koristenauhan sarvekkaat kuviot)

~sehäh huuttaa kuh härkäsorsa~ (härkälintu, sorsien suuri suku)

~tiä o alotusvarpilo johom pannaan tiä härkävuatek kiinnij ja sitten kangas~ 

(kangastukkiin kiinnitetty vaate jonka toiseen päähän aloitusvarpaan 

loimien päät sidottiin)

~myö tehtii härkäventa, muute ois jouvuttu karil~ (purjeveneellä myötätuuleen 

tehty käännös)

~ei ilma härköt tul verkomparantamisest mittä~ (verkon hapaan nelisakarainen 

kudontateline)

~viimäs yä on ollu yäpakane, kosk aamul ol härmet maas~ (rymättylän kieltä)

~kai siit jo tullee talvi, kon puutkin on niin lyäny härmeeseen~

~puul lehet oltii vähäisen härmees~

~kyl ilm pia lämppy kost satta härmet ales~ (härmettä eli siidettä)

~lumehärmettä sataa~

~näyttää ninkon tua kauvempana satas, mutte se saretta o se on semmosta utua 

taikka pouran härmettä~ (tyrvään kieltä)

~taivahall om pilveh härmehii~ (hattaroita)

~iha niinku härme~ (seitti)

~unen härmeessä~ (kevyessä unessa)

~siäl onki ny härmenem pakane ja viäläki o vähä sumet ilmas~ (sumua)

~jo ol lumehärmentä maas~

~ylähuulelt ku parta härmettyy, sillo o kymmene astie pakkaine~

(omat ja vieraat mitat)

~siit ku se härmetyytteä toass, se o härmäpakkaine~

(peittää puut härmään, vrt. harmaan)

~härmetyytteä metät~

~siälä näkyy jo päivän härmi~

~päivähärmiä oli jo vähä kum miähet tuli~

~sano että kun se ol oamuhärmi kuh häl lähti sittes sieltä~

(aamuhärmän aikaan)

~oli pimejä härmi~ (metson soitimella)

~siälä viälä päivä härmittää~

~oamuisil se härmi nii, ni et, ol nii sorja härmä reunois~ (mämmissä)

~siihe ei pantu hiivoa, voa kaljaperreä~ (kaljaan)

~sillo ku maa härmii se uottua lunta~

~päevä härmmii~ (alkaa valjeta)

~ku päevä ruppee jo härmimeä, nii tulloo jo aremmaks kala~

~ei härmäs oo ollum maa tänä syksynä ko parina yänä~

~saa nähäräv vaij jott ei tuu härmää ensi yönä~

~siel ol ja sellasta härmäntä~ (sienipaikoilla, sienestyskauden lopetus)

~syyskolleikolla ei oul lunta kum pikkuiseh härmmee~

~aamusil maa ol oikein hallan härmäs~

~kyl se ny rupiaa kylmiiks vetääh, siäll on yällä jo satan ripaleh lumen härmää~

~sellaist voa härmeä jeä pinnal ol et se juoks tuulel ninku vihuria~

~ol vähä vielä puruh härmmee, kul läksih hiihtammaan~ (pyryn härmää)

~s eij oo luikea, se viskoo lumenhärmeä~ (luikea eli luikas, keli)

~mua ol lumen härmääs~

~puut on vielä veshärmässä~

~moassa on vielä kasteen härmee~

~se on tommost sumet taik härmä tosa ilmas~ (talvipäivänä)

~taitaa ilima ruveta jähtymähä kus sielon tuollaasta sumun härmää~

~piliveh härmmee ol eissä~ (päivän)

~ku ov vähänniih härmee, ni se piästää että ramisoo~ (ohutta pilveä, sadetta)

~on sev verran tuota härmää taivahalla ettei aurinko lämmitä~

~pilvehärmässä taivas~ (ohuessa pilvessä)

~hiukka siäl ulkon sattaa härmää~ (kevyttä sadetta)

~härmää sattaa~ (siidettä)

~se tekee semmosev valakian härmä~ (kevyen tuhkan, hiilien sammuessa)

~heinikköön oli laskenuh härmää~ (seittiä)

~on jo sen verran pimiänhärmä, ettei näje enää tyätä teherä~

(työn aika ja levon aika)

~em mää ol kettuukan nähny tän suven härmäl~ (härmäl eli aikana,

kadonneet päivänisäkkäät)

~unen härmässä~ (kevyessä unessa)

~maa oli tänä aamuna härmäs, se oli semmone härmähalla paremmiv vaa~ 

(kevyt halla)

~härmäintyy maailma~ (auringon pimennyksen aikaan)

~semmosia härmäpiliviä ettei aurinkokaam päässy paistamahan~

~siit tulee ny suaja ko se o yäl noi härmänny et kaikki paikat ov valkoses härmäs~

(ahlaisten kieltä)

~syksyä son kun on jo monen yönä härmänny~

~päevä härmöttää~ (koittaa)

~syksyllä se antaa vaah härmötyksiä, ei se ennää jaksap paistaa~ (päivä)

~kuj juuri vähän näkkyy eikä selevästi~ (silloin härmöttää)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)