~laskuja~

~kito keli~ (nihkeä pakkaskeli)

~se on nii kitokka jalakse alla näi pakkasella, jalas naukuu nii kovast~

(sortavalan kieltä)

~hauvilla ketto, hipukka kituste eissä~

~kitusista ne tuntoo erillee~ (Lappajärven siian ja merisiian)

~kitusilla lohi ilmaa haukkoo~

~kalliokoevussa sitä on ussein kitrakkeita, ettei sitä sua halaki millää~

(säleitä)

~pikku Liisaki koitti kitrua matun kutheita~ (oma oppiminen)

~puut siinä hankaoksessa kitruvvaa~

~kitsailee antaissah~ (tekee vastoin tapoja)

~kitsailu elämänsä ajjan, ei antas elävälle eikä kuolheele~

~kitsakka keli~ (pakkaskeli)

~kur rikastu, niin tuli kitsaammaksi~

~nämä lapasetha ovat kitsaeks käönä~ (kutistuneet)

~se kitsampi otsa on suu~ (silmumerrassa, kitsaampi=kapeampi,

sanan alkuperää)

~sillooj jo pitäs talvenselkä katketam mutta kyllä se väliin on niin kitsasta 

katkeemista että~ (helmikuussa)

~vastatuulee o kitsasta kulokija~

~kitsastellee ellääp päivästä toisheen, tirran elämää~ (tiiran)

~saunas on nii paljo kitskoa jot silmii kirvelöö~ (savua, häkää)

~auvvoo juska äkkijä tiälähä on kitskoo~ (juska eli pelti)

~silkkinen kitska sit ol piässä~ (naidun naisen päähine)

~saunasta män kitsku piähä ku piätä viepottaa~

~vieläk se sauna uun kitskuvoa~ (savuttaa)

~kyll oli kylyssä kitsmakka löyly~ (kitkuinen, savuinen)

~kitsut~ (ulkona kuivatetut kuoreet)

~tehtii kitshukeittoo~ (kuivatuista kuoreista ja maidosta)

~kitsu~ (uunissa kuivattu kuore)

~kävin ongella enkä suanut ku muutaman kitsun~ (pienen ahvenen)

~mitä se Tiina kittalehtaa äiteensä kaulas~

~takkikittana on niim piäni jottei se enää maharu päälle~

(kutistunut)

~puserost tul pien kittana ku kutistu pyykist~

~ei näitä kenkiä saa jalakahansa, ne on kutistunu niin pieniksi kittarooksi~

~ei se tuollansam meek kun aikansan nuon kittastaa, kyllä siitä saa kihilat 

taikka kakaran~ (kittastaa, poikien kanssa)

~tual jääl ne mukulat kuuluu kittastava~

~mitä ne sie kittastaa ne mukulat kunnei yhtää kuule puhetta~

(leikkii, riehuu)

~tua kakara on yhyren kittastamisen päällä koko pitkän päivän~

~silimipasko on semmoinej jotta röhkee tulloo silimiin ihan kittaattaa kiinik~

(kittaa kiinni silmät, silmätulehdus)

~siitä tehtiin kittijä se pantii semmosen tiku ympär ja toeset sittem pureksivat 

sen sitkeeks~ (tuohitervasta poltetun kitin)

~kittikatin kultaa~ (kiiltävää kiveä, katti=heinäsirkka)

~kittilä kattila meällä kiehuu, ilma puita ja tervaksita~ (mikä se on..

muurahaispesä)

~kittisii ottamas~ (keväällä kuoreita, kittiskoskesta)

~kyllä se häitä tiätää, sanottiin kun nuaret rupes kittistelleen~

(seurustelemaan, vrt. kakaraa)

~kittukeli~ (lunta satava pakkaskeli)

~katso kui paljo sienilöi iha kitturinnaa~ (vieri vieressä)

~niil ol paroat ajat käsis ku ne siel kitturoivat~ (nuori pari,

vuoteessa)

~ahaven on apu kala, kiiski on kitu kala~

~se on oikia naalikontti, mutta on niin visu ja kitu ettei henno laittaa 

isselhen, mutta kylläpäs piroisa ahtaa sisukshinsa enempi ko mahtuuka~

(herkkusuusta, halsuan kieltä)

~son nin kitu, että ko se osti uuven karvalakin, nin kahthen talavhen 

sei joutunu panna sitä päähäns~

~ei sinne saunaa viäl pääse, siel on sellaist kituu~

~pikkeintynhet net saunan kiuvaskivet että on kitua saunassa~

(kitkua, häkää)

~saonass on kituo jotta vihavoi silmie~ (kirvelee)

~on oikeen kiintiä keli taas, ku tuata pakkasen kitua sataa~

(pakkaslunta)

~sielä heittelee sellasta pakkasenkitua ettei taho reki luistaa~

~s oli kituu, suvella se muuttuu semmoseks villapääks~ (suovilla)

~sinne sualle viätii syämää rutasta ja kituu~ (karja, saraa ja suovillaa,

vrt. Ruta-haltija, r=l, luta)

~vesi pysyy semmottis sit, jotaki kitua vähä kasvaa~ (nevoissa)

~kun ies kuolisi äkäsesti ettei kitusi~

~valkija kittuu vaan eikä pala~ (elävä tuli)

~on sellain kitujen kasvanne~ (kaarttikuusi)

~ja n oon satoi vuasii kitunneht siäl rahkasoilla~ (suomännyt)

~se lalava kuivaa mutta se silti elää vielä, semmosta kituelämää~

(mänty)

~kituheinä~ (tupasvilla, suovilla)

~poika on ollu tänäpäivänä niin vaitoonen ja kituusen näköönen~

(lasten terveydestä huolehtiminen)

~se on niin kitunen tuo valakia, kituu siinä~ (tulen ystävät)

~kyllä ne pijan istuskeloo kun ne hyätyy jott eij ook kitusija~ 

(hyötyy eli voimistuu, vauvat)

~kyl s ov välliim piruv vanha ko se sillai kitukasvaa~

(mänty, pirun eli korppihengen, korppi=alkuhenkiä,

heimojen perustajia)

~semmosie vesiperrie korpimehtie sanottiin kitukasvanutta mehteä~

~hienomäihäin on kitokasvain puu, säje ympär, tuli joka vuas yks säje~ 

(korpikuuseen, vrt. mäihä)

~se ov vaen sitä kitukasvvie kuivettunutta näläkömehteä~

(nälkömehtää)

~korpikuusi on semmonen kitukasuvonej ja kangaskuusi hyötysempi~

~ne pyssyy semmosina kitukasvuna ja mustina yksin ahvenetki~

(umpilammissa)

~oel oekeen kitukel, tulpalopakkanen ja tuiskunnätkä~

(kiuruveen kieltä)

~kuiva lumi tuli ja pakanen tuli päällen niin se oli oikein kitukeli~

(vrt. kittu, kitti, pakkasen haltijan nimiä)

~se on semmosta nevaa josa kasuvaa kitukoivuja~ (vaivaiskoivuja)

~noillahan se henkittää kiruksilla~ (kala)

~ei muil olekkaa kiuksimmii ku kalal~

~ko oikein on semmosia kitukusiaisia jokka polttaa ko elävä valakia~

(keltiäiset)

~on niin kovin vesiperäästä alavaa maata jottei siinä kasuva mettääkää 

ku sellaasta kitukäppyrää~ (jalasjärven kieltä)

~visamänty om pikkusen kitulaisemman näkönen~

~jos puu hilijolleej ja kitulaisestik kasvaa vie latvan sivvuun~

(puutietäjät)

~kahtosta se kitulehti niin se on oikein karkia saunavihdassa~ 

(vaivaiskoivun lehti, käytetty vihtoina)

~semmosta kitulunta sattaa vaa~ (kevyttä pakkaslunta)

~mentiin kituliittoon~ (naimisiin, vrt. talvella, talven ajaksi,

koivun keralla, omat liitot=luonnollisia, tunteen mukaan)

~kitumavalkea meilä on aina~ (tulen vaalijat, tulta pyhänä pitävät)

~rämmeiksi sanottiin, semmosia josa oli vähän kitumettää~

~poskiruolot on kitumustem päällä, siinn on kalan elo, siin kitumuksis~

(kalan elo, vrt. el-sielu)

~siin oli semmonen kitumännikkö~

~kitumätäs~ (niittyvillamätäs)

~kitupaju kasvaa soisa, se on aika sitkeetä~

~kitupaju~ (matala, pienilehtinen paju)

~kitupalvo~ (lihan kypsentäminen savusaunassa)

~kitupetäjä ol oikee huonost kasvant määel~

~kituspiikareil on teräväp piiki niskas~ (piikkikala / kolmipiikki / 

kymmenpiikki, merikaloja)

~sielä rahikola kitupuuki sattu kasuamhan~ (rahkasuolla)

~kyllä kai tästä kualema kohta tuloo, kun olen nii kauva ollu kituraine~

(vaivoista päästävä henki)

~tässähä vua ellee kiturehamma~ (päivä kerrallaan)

~sitä moon monaasti aitellun notta mitä varte ihimisen oikiastansa pitää täälä 

mailmas kituroora~ (elämän tarkoitus, jatkaa elämää)

~toiset ei tarvihek kiturroijjan niim pitkkään, niillej jouttuu sukkelamppoo~ 

(lapsi, synnytys)

~kitusara~ (suosara)

~kitusarva~ (suokaisla)

~kitusiipi~ (telkkä, myös kitusiipisuarsa)

~peukalo vain pistethin kituusimen alta ja nyäästhin sualet pois ilman kalaa 

aukaasemata~ (puukkoja vanhempaa)

~kitusmoksa~ (kolmipiikki, merikaloja)

~see oo semmost piänt kitusmoks parvi~ (kalanti, vrt. moksalaiset)

~kitusmoksi ova paremppi onkesyätei kom mado~

~muut syöp murukaloja, minä kiiskijä kitustan~

~kituutestuuli se vain oli ja Manta pelekäs kovaa että mikä kamala~

(ovia kolisuttava tuuli)

~mitäs toi valkki noi kituttattem pala, ovak puut tuorei~

~etteenpäin sitä sitä vuan männä kittuutettaa päivä kerrallaa, kun ei takasin 

päin piäse kuitenkaa~ (omat suunnat, vrt. oikea ja vasen)

~semmosta nek kituutti aivan yökauven~ (polttivat kosteita lastuja, 

sääskien karkottamiseksi)

~lämmintä leipää se illalla kituutti tännekki~ (oma sosiaalihuolto)

~nuinev vuoksi minä oisin koittanuk kituuttaa~ (pysyä yhdessä, lasten takia)

~taas tulloo lunta kittuuttaa~

~läpi tähtiisäs sattoak kittuuttaa niin on niin sitkas keli~ (talven kelejä)

~se ov voan tuommoesta lumen kittuutosta~ (pakkaslunta, tuisku)

~karakuusen tuntee kituvaisist oksistah~

~koko kasvinko ajan ol sellane kituvaine~ (mutta kasvoi vahvaksi,

vrt. tauti parani, ruokavalio vaihtui)

~siin on semmost kituvalkijaa, ei siit mittääl lämmint tul~

~moon pitänyv vain tuallaasta kituvalkiaa, ei soop palanu kovaa,

kituuttanuv vain~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)