~sieltä om minunnip pirtinuuni otettu siitä kivipaekasta~ (kivipaikat)
~pitkäsluaros on kivipakka, suur harju pyöriöi kivii~
~sitä (nahkiaista) ei kivipato pijäs se on semmonen kala että se mennee kivipavol läpi~
(nahkiainen)
~toine o korkkipaula ja toine on kivipaula~ (paulojen nimiä)
~kivipaula pittää olla pitemp ko kaarnapaula~
~muistam mie senkih ajan, ku ol saunois kivpermanto, että ol vahva, muk kylmähää se ol~
(permanto eli lattia, vrt. permalaiset)
~semmonen kiviperä jänkkä sattu~
~kiviperäsessä maass om mullaj ja muhan alla kivikko~ (multa ja muha)
~Osku tekee kivipihattoo~ (ukkosen jyrinästä)
~kivipiipittäjä~ (rantasipi)
~siinä on kupu ja sitte männöö kivispiirraan, siellä sitte sullaa linnulla~
(ruoka, kivipiirassa)
~kivipiukka~ (pikkukala)
~joes om paikotellen kivipohi, toises paikka veteläki o~
~siel meil astkii ol lohiloi, ko ol sellane kivpohja ni nousiit kutemaa siihe~
(lohijoet, voitteko palauttaa)
~kiviprätkä~ (kivitasku)
~kivipulukka, se on aika leviä, siinä on täsä nokasa rengas johonka sitte
jukkoaisan koukku pistethän~ (pulkat ja kelkat)
~kivipääki oli semmonen kala, ei sitä syäty~ (oudosta kalasta)
~niitä on semmosia rökhäitä tuola järvessä, oikeen hyä kala mutta sill on
semmosek kivep päässä~ (rökhäitä eli kiiskiä)
~kivraenijossa pilikistää~ (lumikko)
~on kivirakat kankhat vieresä~ (kivikkoiset kankaat)
~kiviramukko~ (kivinen maa)
~missä ov vähär ruattaa semmosessa se kasvaa ja savikossa, mutta ihan
kivirannassa ei kasva ollenkan~ (korte, ruattaa=mutaa)
~kivirastas kivirauniossa pessii, se, joka jatkattaa~
~jos se on kiviraunijoskin nij joka ravost se näkyy~ (kärppä)
~kivirautilkaine~ (muurahainen)
~s on se kivirautunen hyvä harrinsyöttö ja mathele ja muile~
(syöttikalat)
~kiviraunioit jos oj ja kiviravia ni, niis ne asustelie~
(käärmeet)
~pikkunen kiviriippa panttiin siihen allej johonniik kiinin narulla
jotta se pysy kohalla~ (merta)
~tämä on kivirikasta ja tässä on hyvät kivimoat~ (omat rikkaudet)
~panhan kivirippa pohjhan että vene pyssyy paikoilhan~
~oli kauhean suurek kivikopat siinä nuotassa ja perässä oli vielä kivirippa~
~kiviristi~ (kirjontamalli)
~siinä mennee välistä kiviritoki kesälä~ (rito eli vyöry, tunturilla)
~kivriutas se on aina ketumpesä ja mitä hirvejämmäs viel~
(eläimille kuuluvat kohdat)
~noim mäkimailla ja kiviriutos kasvaa vihraksii~
~kivirommakko~ (louhikko josta saatiin juomavettä)
~meijjän kiviroonijolla oli mennä kesänä käärme~ (haukiputaan kieltä)
~se om paljast kivrotikkoo~ (louhikkoa, vrt. joku roti)
~kiviroumiohom pessii se tasku~ (kivitasku)
~se meni tohom maantiäv viäreen kivirounioon~ (kärppä)
~kivitasku kivirounioisa taskuttaa~
~kivirova nurkasa oli savusaunassa~ (kivistä kasattu kiuas)
~kiviroa tuo maa, ei siinä kasuap paljo mithän~ (kivirovat)
~joka on semmosessa kivirovveikossa, ne on kivimarjoja~
~kiviruoho~ (kallioimarre)
~kivruoste~ (kivijäkälä)
~kiviruuttu~ (kivitasku)
~kiviryti~ (järviruoko)
~kivryöneikköö ol, oikee paljo ko ol pienii kivvii~
~kivirölli~ (kiiski)
~kivröttösellä häntä ujenii pikkuseks~ (ohenee, kivisimpulla)
~kiviröykki tästäki näky kon kattele tom mettähäm päi et o yhtem
paikkahan kokkontunus suuri määri kivei~ (rauman kieltä)
~semssen kiviröyskähän kettuki mene pakkoho~ (luonnossa
kaikella tarkoitus)
~kivisahti~ (kivikkoinen kohta joessa)
~saippuu oli semmost ittek keitettyy kivisaippuu~ (lipeäkivestä,
tuontitavaraa, vrt. tuhkasta ja heinistä tehdyt pesuaineet)
~kivisammaletta kangaskanervaa ja lepänkuarta käytettiiv värjäyksee~
~maamurui tekee sellaseh kivsammalistoh pesäj joka on ku uuni~
(pajulinnun nimiä, vrt. paju Maan emon puuna)
~kivisauna~ (kivillä maan sisään vuorattu)
~kiviseinä on kylymä ja märkä, s ei passaap pirttiin~
~kun taloss oli usijampija kuoppija niij joku niist oli kiviseinänen~
(maakuopat, omat kellarit)
~kivisiana~ (herkkutatti)
~kivisiänii kasvaa kiviil~
~tuskin sitä on ku kolomia lajia ollu, ei karvalaukkuja oo ollu eikä
kivisieniä~ (kerätyt sienet, jokaisella omansa)
~kyl se kätkenkivisil olo on yli minum muistoin~ (muistiani
vanhempi asia, kivienkätkentäleikki)
~olla kivisilä~ (heittää noppakiviä)
~kivisimppu~ (kivikala)
~kivisinkka~ (pikkukala, toisaalla sirkka)
~tuala meiräm puipinos on kivikikkarim pesä~ (taskun)
~kivisnakkiaine~ (kivitasku)
~kivispiirahan syyvvääj ja syvä otetaaj ja syyvvää~ (metsälinnusta)
~jota kotkotust kivistakkiaise vissim pitävä, semmost rätinä kivetem
pääl pitä~ (kivitasku, mynämäen kielellä)
~taitaa pian tulla rämpsyynen ilma, koskapa tuata pääluuta taas niin
kovasti kivistelöö~ (ilmoille herkät)
~se ensi kivistelee mahoa ja lyö maha veteläks~ (vatsatauti)
~kivitiirasta keitettiin harmajaa värijä~ (kivijäkälästä)
~kivitiira~ (pikkukala)
~missä on kivistöö on kärmeit~ (käärmeille kuuluvat kohdat)
~noi salakat uiksentelee kivistöis rannoil~
~tulloo toene kivistos~ (synnytyksessä, ennen jälkeisiä)
~sellaine kivistös, se ain hiljaksie kivisteä~ (polvessa)
~päänkivistystä min oon saanuk kärsijäk koko ikäni~
(päänsärky=kehon tapoja varoittaa, syynä usein muut vammat,
niska ja hartialihasten hoito auttaa monilla)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
