~vattankivistämiin on sellaist vähä helpompaa, että seh hyväst voip kärsijä~
~tyttölapselta kivistää mahampohjoo, pojalta nii sivuloeta kivistää~
(synnytyksessä)
~siinnei äly piätä kivistä~
~määt taot taevaasee kivijä kivistämmää puasija pakottammaa~
(loitsusanoja)
~oekkeen kum piätä kivisttää niin se tunttuu ihan särmivän sitä,
varsinniij jos häkä männöö piähän~
~se sitten kipottaa kun se, kivistää kun se ampuap paukauttaa ihmistäki ihhoon~
(ampiainen, keuruun kielellä)
~oitis tossa Moijala haassa kun se on korkeeta kivistöö~ (kasvoi orjanruusuja,
vrt. saamen orja=etelä)
~missä on kivistöö on kärmeit~
~noi salakat uiksentelee kivistöis rannoil~
~ne rantamairot eij olluk kivijen alla, sellasis kivistörannois vaa~
(pienet rantakalat)
~kansikopham panthin juusto ja leipä ja kivisyrämmiä ja mitä kukim pani,
ja menthim pirthin ennev vanahaan kum piäniä saathin~ (lapsen
syntyessä, ylihärmän kieltä)
~kivisäik~ (kivikko vedessä, kivisärkkä)
~kivsärkkä~ (pitkänomainen rantakivikko)
~kivitahko tehtiil luonnonkivestä sem paremp kuta pehmeemmistä kivistä~
(vieraat tahkot, omat kivityöt)
~kivitakka~ (kivitasku)
~sellainen kivitakka s ool kesel kalamajan lattiaa~ (kivistä ladottu
avokiuas)
~ne paistoi rieskoja ulkona kivtakalla jossa oli kolmen kiven varassa
oleva kivipaasi ja sen alla tuli~ (kivellä paistaminen, kivitakat)
~jota kotkotust kivistakkiaise vissim pitävä, semmost rätinä kivetem pääl pitä~
(kivitaskut)
~se kivitaltta, sehän taksuttaa~ (kivitasku)
~kivitammukka~ (taimen)
~kivitaski~ (kivitasku, vrt. taskinen)
~kivitasku se niim mukavastit taskuttelee~
~kivitasku taksuttaa raanijossa ja persel lekuttaa~
~kivitaskut teit vaim pesät nuin kivijalakhoin~ (ihmisten lähellä
pesivät linnut, vrt. toteemit, suojelushenget)
~kivitasku laulaa niiku kivvii lyöp~
~kivitassa laulaa, iisaksak tiu tiu tattat~
~kivitassist~ (juotiin ennen teetä, kivi=poltettu savi)
~kuules sie ku kivtassu iittattaa kivraunijollah~ (ääntelyä)
~kivtatti~ (herkkutatti)
~kuttuttiin kivtauliks kun tul kusummistos~ (omat taudit
=omat tautien nimet)
~kivtautii tehlää rohtoo, riskist voita ja nuorta maitoo ja hiivaa
ja keitetää, nii kyl rikkoo~
~monta vuotta oli ninku kivtaulil~ (ruisleivän tehdessä
vatsani kovaksi, viljaa hylkivät)
~tänne ohimii alako koskee, se viiltää ku puukola, kivtaotija se o~
(ohimii eli kylkiin, ummetus, munuaiset, maksa, umpisuoli)
~ee pie istuak kylymällä kivellä se on kivitaati näpsä tulemaa~
~sieltä lähtöö kivitelekareita~ (lohkareita, rinteestä)
~kivitiirasta keitettiin harmajaa värijä~ (jäkälästä)
~kivitintti~ (kymmenpiikki, kala)
~kivtippaa oltih jollah aukial, missä ol muutame kivi näkövis~
(kiinniottoleikkiä jossa kivet turvapaikkana)
~olla kivitippasil~
~kivitiuraa~ (jäkälää, käytettiin väriaineena)
~kivitös ol tehty vaa pyöreist kivist~ (kivijalka mökkiin)
~ol sielä, vanha rakennus nin, sen kivitoksen kuppeela lötkötti
oekkeim pitkä kiärme~
~kivitös pois pojat, ei kivveekääs sual lentee~ (vallattomat
poikalapset)
~se venneeseen kivitettiij ja sitte siittä vail laskettiin~
(lohikatiskan verkko, kivitettiin=laitettiin painot)
~mep panima sel lanaj jokheej ja kivitimä sel lanan että se pysy pohjassa~
(lanan eli rysän, kolari)
~jokos se kiukaan alusta on tulluk kivitettyä~ (saunan kiukaan)
~kivitettiin~ (puuastiat, panemalla niihin vettä ja kuumia kiviä)
~mukulakivistä lavottiin se väli, kivitettiin se seinä alusta~
(nurkkien väli, hirsimökissä)
~kivituukki~ (paasi)
~niiss ol viel kiviset seinät, ylten ympär kivitty~ (perunakuopissa)
~oekee kuumast ku aurinko paesto santtii, se läsittiä ku kiviuuni suusta~
(pertunmaan kieltä)
~äete tek sitte mikä ol ennen kivvajilline, ja se laetto jaohoja
ja tek sitä imelätä ja tek kaljoa~ (kivi eli savivatiin)
~ei se uunlouta tulem missään niih hyvvee kun kivvaessa~
(savivadissa, uuniloota=kalalaatikko)
~pöyälä oli kivifati ja siittä sai ittekkukanenki ottaa~
(savesta poltettu laakea vati)
~kivivehkat ja sualakkeet, juuret otettii~ (kivi eli suovehkat,
syödyt juuret)
~kiviviarai~ (kirjavat kivet, lasten leikissä)
~kiviviiru~ (leivonen)
~kohta särki kutoo ja kiviviivi rantakivillä tepasteloo~ (rantasipi)
~kiviviivitti huutaa jo~ (rantasipi)
~toiset sanoo sitä kiviviivytiks, kun se lentää veem päällä lähellä
rantaa ja panoo ni että kiviviivytti, kiviviivytti~
~kivvikur~ (leivonen)
~kivivirna~ (metsävirna)
~me pruukasimma ettiäk kivenkoloosta kiviyrtij juuria, n oli makoosia
ja mukavia järsiä~ (kallioimarteita, seinäjoen kielellä)
~ennen ku köhää ol, nii kivyrtist keitettih vettä jota juotih~
~kiviyrtti on kum piäniä sanajjalkoja~ (karvakiviyrtti)
~kyl se taas ol lähös Koivuluatoo, näkyy siäl kiviväv verkkoi~
(kiviävän eli laittavan painoja)
~Lavansaaressa kivi naiset verkot~ (oudoksuen, miesten ja naisten työt)
~kivijäinen~ (leveäpäinen suppuhäntäinen pikkukala)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
