lauantai 8. lokakuuta 2022

~laskuja~

~ne on kivi löytää jokka methäm peitethä~ (lasten haudat,
kivi=vaikea, haudoilla käymisen vieraudesta)
~rantasipi sanoo kivi kivi viivytti, ja keikuttaa itteensä~
~siellä yks lintu panee aivan kivi viivytti~ (kivitasku)
~kivoarnijo~ (louhikko)
~kivialanko tuossa välissä~ (kivinen notko)
~kiviastija kun aivan uusi lienöö niin se tulloo ouvom makuseksi siinä~
(kivi eli savi)
~siäl on kiviastuttavak ko mennään sisäl~ (kiviportaiden
myöhäisestä alkuperästä)
~kivihalsi~ (louhikko)
~kiviharkko~ (poronjäkälä)
~lyhyttä ja valakea tupsu, sitä sanottiin kiviheinikoksi elit tikampurstokoksi,
kahella nimellä kuhtuut sittäe~ (suomussalmen kieltä)
~kiviheenä, pehmyttä ja hyvveä heeneä~ (siniheinää)
~kiviheinä on semmosta että sit ei syö elläin~ (jokin sara)
~kiviheinä~ (jäkki)
~kiviheinä~ (maitohorsma)
~kivihessu~ (pikkukala, kivikala)
~siellä kivihetteessä se säelyy~ (kivien välissä)
~tuosa puskikosa on oikein kivihilluja~ (lillukoita)
~kivihiistakka~ (kivitasku)
~tuntuu oleva kiviholjuu, taasso pohjas kii~ (verkko)
~kivihylje~ (kirjohylje)
~kiviimukkahii lähettii hakemaa~ (kallioimarteita)
~kivvee poltetaa, siihe pannaav vettä ja suahaan kiviskosta, 
jota sannoovat kalakiks~ (mihin käyttöön)
~eihä oikeeta kiujalakoo ennen ollukkaan, se ol semmonen muurpenkki 
elikkä multapenkki, kun se tehtiim mullasta ja mukulakivistä~
(hirsimökin kivijalkaa)
~jos kehä salavetaav valamiiksi astit toiseen kohti ensin, 
niin sitte pannaan kivijalallej ja sammallettaan nostaisa~
(mökki)
~siinä eijj ollus sitä selekäsiimoa ollenkaas, se ol voan 
kivijalalla ja mut polo pit ollas siinä~ (polakoukku kivipainolla, 
polo=merkkikoho)
~niin kivjalakamekkoja, se ol hienompata tuoho, vyötäryksellej ja sitten 
ol sitä karhiimpata sinne, siitä alespäe~ (karheempaa kangasta)
~kivijata~ (pitkä kiviriutta, vrt. jatulit)
~kivijauhoks sanovat, se ol hyvää pistolääkettä~ (veteen sekotettuna, 
kivistä hierottu jauho)
~kivijurtti~ (kallioimarre)
~kivijuurtti kasuaa kivenraos~
~kivijylyssä on kivvee kiven viäressä kuin vuarta~ (kivikkoisessa 
maassa, jylyt, vrt. rakat)
~kivijöösi~ (huhmari)
~ne on sellasi kivkaloi, sellai löllä päästä ja paksu, sellai mateinsorttii 
se lolla~ (kivikala, mateen sorttia)
~se on sellain niinku s ois jostain siintä etunokasta että imenny kiinni 
ittens että sem pää on sellaine~ (kivikalalla)
~kivihe alla ruukkas olla kivikalloa, littiepäist, suippohäntäst~
~kivkalat on kun kiiskittiv voaj joutilaeta, ei niitä syyvä~
~kivikala~ (kivennuoliainen)
~kivikala on sitte vähäm pitempi ja se om paremmin aerokkaam mallinen 
hoekka rotkula~ (airokkaan eli ankeriaan)
~kivkaloja ne ei syökää niitä, ne ottaa seittyisie ja onkii niillä~
~toiset sanuot kivkalaks, toiset rautakalaks~ (kolmi / kymmenpiikkiä)
~kivikanervaj juurtaham myä syätihki~ (kallioimarteen)
~kivkarhheet~ (pitkiä kivikasoja)
~ei sitä tahon nähäm muuhalla ko niisä kivikaripaikoisa ko ne nousee 
korkialle kiikaroimaan~ (jäällä, hylkeenpyytäjät)
~Tervalammin takamettäs on iso ala paljast kivikarikkoo~ (karikot)
~kivikarkko~ (nelikulmainen kivilatomus)
~kivikarkko~ (kivistä tehty siiveke lohipadossa)
~kivikaro~ (kivikari jossa joukossa suurempia kiviä)
~kivikarukko~ (karu maaperä)
~savvupirtti jossa leivottiij ja, siälä pysy kuumana sitten suuri mahoton 
kivikasa, kun se kuumeni, s oli, siä paistu viä vaikka aamulla sitte~ 
(kuoreveen kieltä)
~niiss oli kivikasa nurkassa~ (savusaunoissa)
~kivikelkkaa ku on tehty se rämeältä lyly otettu jalaksiksi~
(kelkan jalakseksi)
~kivikenkäpairoos ol liinaanen yläpää ja hurstiinej jatket~
~uunim perustimmeen kuuluu pohojamaa ja yksi kivikerta sem päällä~
(perustuksiksi)
~kivikiiskiksi eli kanttipääksi~ (sanottiin suuripäistä kivien välissä 
elävää kalaa)
~kivikiiski tarras käthen kiini ku alakaa sitä kiusaamhan se tekkeintyy 
kuolheksi~ (kovakuoriainen)
~tuala meiräm puipinos on kivikikkarim pesä~ (kivitaskun)
~kivikimalainen~ (kallioimarre)
~siel eij ollu uunijakkaan kun kivikiuvvas vain loukosa~
~se oli tommosta tasasta kennää toisim paikoj ja toisim paikom mätikistöö 
ja kivikköö~ (niitty, kumpareita ja mättäikköä)
~kyl se käyp kivikossakii, se mänyö sinne kivii välii~ (rysä)
~ihan seleveä koppeikkata hokkoo ja päevittää~ (riekko)
~siin on semmonem pitkä kar, kivikkökar siinä niemen kärjessä~
~ne kun on siijjat kutuaekana kivikoella tuollaej Jaalangan rannolla~
~temppuko sen ny on kivikössä pakhol livahtaa~ (kärpän)
~se oli hyvin kivikköist nämäk kosket~
~sanotaav vuoreks mik on kiviköine~ (verrattuna multaiseen mäkeen)
~se moa on semmosta kivikkokarikkoo~ (kivistä ja karista)
~sen tähären se om Pimmeesaari kun ser rantoot on niin kivikkölouhuset~
(kiviset ja louhikkoiset)
~se moa on semmosta kivikkoperree~ (perää)
~kävi ukkonev vahvastik ku on kivikkopohjat näissä maissa~
~täss on niim paha ujjak kun siin on kivikkopohoja~
~onhan niitä semmosia jos on semmosia kivikkorakkoja avoharijuja~
(rakat)
~määhän kahtomaa oesko tuossa kivikkosarjassa semmoista pihlasta~
(sarjassa eli rauniossa, pihlajaa)
~kivikkotietä se sylämmaan tie~
~kivikkä on tommonem piikiline rautkala~ (kivinuoliainen)
~kivikohma~ (röykkiö, vrt. kohmea)
~se ol kivikokkoist~ (kivileikki)
~kyl toi tiä tänne on sit huanoo, ihan yhtmittast kivikolii~
~nää on näitä santapohjia ja kivikolia täälä~ (kivistä järvenpohjaa)
~kivikolli~ (möhkäle)
~kivikolli~ (kivikala)
~sehän on käyttännä monenlaista voijetta, kivikoloöljyy, takiaisöljyy, 
rikkikukkarohtuu~ (särkyihin, voiteet, öljyt ja rohdot)
~louhuks sanottiim missä oli aika issoo kivikkoo taajassa, kivikolu 
taikka kolikko oli taas piänempialanen~ (oriveen kieltä)
~rannalle, joss on kiukoluja~ (tulee kutusärki)
~ja nuotta kulki järvem pohjaa siin oli kivikopat, tuohesta~
(painot)
~kivikori~ (lohipadossa, puiden muodostama kouru, painokiviä kannattamassa)
~vittathaan kiini kivikoripuu~ (lohipadon selän eli juonen kahta puolta 
olevat painokiviä kannattelevat puut)
~kivikoskelo~ (koskeloiden nimiä)
~savikko arinoituu pitkillä pouvvilla kivikovaksi~
~toisel onkii oikee kivikova syvän, ku on oikee kovaluontone~
~kiykovasimijahan ne enne ol~ (hiomakivet)
~juatavatoopina pirettiin ennakkoin kivikruukui, ko olo kärensijat molemmim 
pualin kruukuu~ (lainasanoja, omat ja vieraat savityöt)
~sitä jokane söi samost kivruukkuloist, samol lusikoil nii kauva ku pitoloi 
riitti~ (puuroa)
~kivikuhja~ (röykkiö)
~kivikukka~ (maitohorsma)
~kivikukka~ (rantakukka)
~kivikukka~ (lapinvuokko)
~kivikukkane~ (särmäkuisma)
~ei tääl päim paljo kivikukkasii okkaa~ (maksaruohoja)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)