~laskuja~

~tanosta tehtiin semmosia kiveksiä ja kivi siseen sitte~ (painoihin,

tano=tuohinauha)

~silmustettii joka ilta verkkoon kiinne kivekset ja aamul taas päästettiin auki~

~vanhat ukot kesseä uottaessoa tek kiveksii~ (miesten työt)

~muikkuverkkoo tehtii pienet kivekset~

~kun on allaalla kivekset jotka paino verkon suoraks, se ei niät piäsel läjjääntymmään~

(alapaulassa)

~niitä pittää ollat tarpeeks nuita kiveksiä että verkko ee lähet tuulem matkaan~

~se pittää, ylipaolan käpry ja alapaolan kives olla aena yhen kohan~

(verkossa)

~n oli kiveksiä, sellaasia jota siinä tehtihim mukuloolen~ (leluja, 

kivistä ja tuohesta)

~kuleta vuam myysyt kivesaenam mukana, nii ne paremmin selevii vetteen~ 

(myysyt=löysällä oleva verkko, kivesaenam=kivespaulan)

~se on oikei kivesnaskal, sellai littejä naskal, jolla tuoheh saap levejär reijän~

(kivinen naskali, omat työkalut)

~ne on kivesnyöril paulas kii~ (verkon kivekset, painot)

~verkosa on kivespaula ja pumpuspaula eli korkkipaula~ (paulojen nimiä)

~lähetään kivestuohen kiskoon~

~kun syksynuatilla käytiin kivestettiin taajasta~ (taajaan eli tiheään, 

jotta nuotta painui lähemmäksi pohjaa)

~taas enne kun lähettii menemää ulos yöks pyytöö ni sit taas kivestettii ja 

pantii kaik valmiiks~ (kivestettiin ajoverkko, tytärsaari)

~ku ov verkot kivestetty siis männää verkkoja luomaa merree~

(kallivere, inkeri)

~jokos sie oot ne verkompainot kivestäny~

~ei tult yhtääk kalloo, nii se joskus kivestää~ (huonosta onnesta)

~männessä meitä luotti mut tulomatkalla kivesti, kun aero katkes~

(onnien nimiä)

~ku oekein kivestää, niin soa vettee usseita appaeta ennenkun kuvan keitolle piäsöö~

(apajoita)

~ei soa ollak kärsimätön jos kivestäähi~ (huonot päivät)

~kyl minnuu kivest, ko mikkiä ei miä niiko pitäs~

~ei yhtä mittaa kivestääs saa~ (vaatia, lapsille)

~se kivestö oli mikä vanahaan issoom pirtinuuniin tarvittiin~

(iso määrä kiviä)

~juoksoo keppeestih hipottelloo~

~olen kävel niin pal et oikke kivettime piukottava~ (polvitaipeet)

~sennis syvän oj jo kivettyny~

~hiä siihen ko kivetty, hiä ei soant liikahtaakkaa eiko sannaakaa sanont~

(säikähtäessään)

~meinookkoha hiä kivetyttee kunniasa korkeellennii~ (kiivetyttää,

vrt. puihin ripustetut uhrit)

~kum peltoo kivettiij ja kynnettiin niil löyrettiin savipiipun pesiä 

ja varsia ihan summalta~ (vieraat pellot, omat saven käyttäjät)

~ko verkko ol pantu paulal se kivettii~

~se kesti talvesas siinä se terva ku se ol kesällä kivetty~ (suksen pohjassa)

~se pehmittää ja tekköö rasvaseks~ (vatsan, pellavasiemenjuoma)

~miult eile kipeniit sivut~ (alaselän oireita)

~siint miu pit kivetän nii jyrkkeä vuorerinnettä ylös~ (unessa)

~se täytyy ollat tasai, puutoj ja rehutoij ja kivetöim paikka, 

mihkä apaja pannaa~

~kaivava maahan, pesän, tommosseen kivettömhääm maahaa~ (karhut)

~se kun kivveypi yhteen kohti siinä veesä, niin kala tullee, 

se suikasee sen suuhuusa~ (hylje tietäjät)

~oli kuvottuna uloslämpiivä kivveös, siellä sitä kahvia keitelläp 

porruutelttiin~ (kiveys, vrt. kiuas)

~kiukaa eessä ol kivveös sentähe ettee lattija oes syttynnä palamaan 

kuh hiilijä tippu pesästä~ (lapinlahden kieltä)

~se täötyy kivveösten sisässä tuli olla~

~niin kauan kun kivem päältä lumi sullaa ei tuup pysyvä lumi~

~mansikoita kiviev viäressä kasvo hyvin~

~siin ol sellasii kivii, minkä kostehel aim mentih~ (kosken tyynelle 

puolelle, lohia pyytämään)

~nii myö voa puoteltii kivele et ei mitteä~ (veneellä)

~ku kipiää hautoot sillo varistaat kivvii~ (kuumentaa)

~kivet pittää laskkeek, kylypy jouvvuttook~ (kuumennetut kivet, saaviin, 

kylpy=kylpyvesi)

~jos kivveel löe jalakasat tahim mihin kivi nykäs niin se ol loehu siihej 

jotta tuhma sannoo kivvee kiveks mutta viisas sannoo sammalmättääks~

(loehu eli loitsu)

~riipassa pittää ollap pitkä naru ja paenona piettii kivvee~

(riipassa eli ankkurikivessä)

~pantihin istuvan kiven sivuhun nahkiaismerta~

~jättiläiset nostanhek kauhejia kivejä~ (jätti=jatti, jati)

~vanhaäjjä se on ensin luonu nep pienet kivet ja sitte ne on kasunheet isoksi~

(luomistarujen jäänteitä)

~ne ol muaperä kivvii~ (maakivet, joita ei saanut pois)

~tulipesä tehtiij ja sit oli mahrotom määrä kivejä~ (loimaan kieltä)

~kivek kaikki alas ajetaa ja kuuloma uuresta tehrää joka syksy~

(kuuloma, kiukaan sisuskivet)

~ensim pantiin isoja teräkiviä ja kun se terä saatiil laskettua sittem 

pantiim piänek kivep päälle~ (kiuasta tehtäessä)

~illal siit löylytettih niin kauan kul löylyy piisas kivis~

~kasteleppa se minunki kivi~ (löylyä lyötäessä, vrt. nimikkokivet, 

suojelushenget)

~pienet kivet siel alapaulas et se kestäis, kesti siel jään al hyväst~

(talvinuotassa)

~alapaulas oli kivet tavallist kivee ain tuohe sisäs, tuohi pantu ristii 

kivi siel keskel~

~kiviihää myä pelattii nuaren tyttön ihan ain~ (leikkiä jossa 

heitettiin kiviä)

~kuka arvas kel kiv ol, se peäs toas kiveä kätkemään~ (kätkemisleikissä)

~olha niilä enne väkkivet ku ne voemiaa koetti~

~nep pysyy siellä iliman kiveitäkki~ (haudassa kuolleet, 

hautakivien vieraasta alkuperästä)

~sitä on niiv vähä punasta kivvee ettei sitä ook ko jottaim piäniä 

mölliköitä on~ (kivitietäjät)

~ne ol kivestä, ettei ollu tulipesää tiilestä~ (tiilien

vieraasta alkuperästä)

~se ol hapraampaa ko se sininen kiv~ (rapakivi)

~tää elokuu om mennykkin nin kön kuumillek kiville~ (nopeasti)

~jos juokset ukonilmalla jumala heittää kuuman kivem päähääs~

(ukko-jumala)

~Mattihan kuuman kiven kaivoom pistää~ (vrt. matti=mati,

matikka, sukulaisen henki)

~Joakkohan se viskovvaa jo kylymän kivem Pielisseen~

(matit ja jaakot, vrt. henkien kutsuminen heimon mukaan)

~kylmä kivi jokkee ja lämmi kivi lähteehen~

~kyllä minä etin sev vaekka sinisen kiven sisästä~

~sitä piti soahav vaekka sinisen kiven silimästä~

(vrt. tarujen kivet)

~eihä sinne oo matkaa ko par kertaa kivel visata~ (kiven viskaus, 

omat mitat)

~ei sinne oom maantieltä kun kerran kivellä nakata~

~ei se ettääl uoi, kivel visata~

~alakaa ollaj jo pienen kive ikäne~ (vrt. ison, elävät kivet)

~ison kive ikänem pienen kannon kokoine~

~elä kirrook kivvee, kivi ei kielläk kasvamasta~ 

~ei kiv muata pilloo~ (vrt. oudot kivien siirtelijät)

~kivikkoo se kyllä on, van kivihän se ei kielläk kasvamasta~

(vrt. vanhempi luomuviljely)

~se pitää heittään niinkun kivehej jott ei tippaakaa~ (lasta 

vieroitettaessa)

~minkäs tuul kivellet tekie vaikka se sen näkie, vähän sammaleit 

heiluttaa~

~mie kiven kivem päällen nostan että sit em mie enäh tarvitte~

(erästä ihmistä, vrt. taiat)

~vanemman syäl lapse, lapsen syän kivve~ (vrt. kivilelut)

~ahvenella on päässä valakkeet kivet~

~kiiskem peässä on kaksi valakeata luuta niinkun kivet rinnakkaen~

~ku ne on oikei täyskasvosii, nii sillon niss on kivii~

(jokiravuissa kalkkikiveä)

~kyl paljo semmossi marjoi ja herelmi on kun kivi sisäl o~

(mynämäen kieltä)

~oikeen ehheem punasia ja semmonen kivi sisällä~ (näsiän marjoissa)

~sylek kivet pois, ettei vattaam mä~

~tuomemmarjoiss oj ja vähii kivii~

~piänii kivvii näkyy jo~ (hampaita, lapsen suussa)

~erräin päivin saivat neljä vis kiyvvii~ (helmiä, simpukoista)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)