~laskuja~

~ollahan vain siksi komiaa, jottei kurmut tuki~ (tunkeudu seuraan,

vanhat / humalaiset miehet)

~olet sinä kans yks kurmu, ko et jättäny toisille mitähä pöytähä, 

lipsit kaikki suihis~ (teit vastoin tapoja)

~ahama ompi aivam mahottoman kurmu, sehäm purree poroiltaki vain kaulat~

(vai tuleeko hakemaan lihat myöhemmin)

~mene sivaa, ja tule takaasi yhtä soittua~ (sivaa eli nopeasti, 

vrt. sivakat)

~mittee työ siellä kurmuiletta tulukee vuan lämmittelemään~

(pielaveen kieltä)

~tuossa on sulle puukko mäne ja viitele aitasta aika kimpale palavattua lihhoa 

ja syö, eläkä nälissäs kurmuile~ (läheisistä huolehtiminen)

~kurmukaksi käskevä s on semmone hiljaviljane kala, sen saapi vettä ylös ko kivirempan~

(riippakiven, holkerin eli jäähain)

~kurmukka~ (kampela)

~em määkäv viittin niitä kurmuttaak kenenkäm mukuloita, mitä mää välliim paohaa~

(kurittaa, pauhaan)

~tua poika o sit häijy, se kurmuttaa vallan tavakses noit huanompiis~

(pienempiään)

~sit se jo om maa sula kun konnikkaiset kurnaat~ (sammakot)

~kuret kurnahtelovat pahalla eänellä kun lähtövät poes~ (vrt. hyvällä)

~meijä kessut kuivoa kurnahti saunassa olemattoman vähheä~ 

(kotikessut, mitäpä heinää poltettu)

~mikset se mää pöytää syömää, kuka nyt pitolois kurnailoo nälissään, 

ko ruokaa on jot pöyvvät notkuut~ (kivennavan kieltä)

~kurnajainen~ (sammakko)

~kurnakko~ (suonsilmäke)

~Väyv-Tuomas on sellane kurnakulkku, niiko kotväyn pittää ollakkii, 

jot ylettää kiukaa päält katsoo, mitä ne naist liita pääl keittäät tirrajaat~

(kotivävyt)

~yleensät tehtiin tämmösiä kuurnamaisia, tavallisestik kolmesta laulasta~

(kapeita lautaveneitä)

~kurnamo~ (suolampi)

~on se nähnyv viis virnantuulta ja kuus kurnannäläkkee~ (virnatuulet)

~kyl kalantulo jo reeras oo kun konnak kurnava~

~ku sammakko piäsiä mättiälle nii se kurnaa~ (sammakot ja konnat)

~mitäs noi min sisuksei nyk kurnaa~

~käske nyt tuota poikaakii syömää, ko se istuu tuol penkil ja nieleksii kurnikkoi 

nälissää~ (ruuan jakamisesta)

~paaha kaulavaate kaulaheis älä lähe tuolasee pakkasee kulkku kurniillaa~

(paljaana, pakkaseen pukeutuminen)

~ne yhtäpäätä semmottisa prunneisa kevväisin kurnaa pittää semmosta kurninaa~

(sammakot lätäköissä)

~mitä hiän tuossa myötääsäk kurnittaa vanhoja asijoita~ (tekee vastoin tapoja)

~kohta tullee vesisaje kon sammakko kurnottaa~

~kurnotuksen viluiksi~ (sanottiin elokuun halloja)

~suvi tullee, kun sammakot nin kurnuaa~

~sammakko kurnuaa satien elel~

~oikeev vesinen oja ja siinä sammakok kurnutteli~

~sammakot kutia aina tos järver rannol, ja kurnutteliavat~

(oikean suomen luontoa)

~soaajetta sammakko kurnuttaa~

~ei puhas vesi siitä pilaoj jos sammakko laejjalla kurnuttaa~ 

(puhtaat eläimet, vrt. pyhät)

~siinä kurnutos käv kun ne lekkas männäs siinä niityllä~

(järvelle päin, sammakoiden vaellus)

~sammakko kun kurnuttaa luokopeän alla ja rykälehtää~ (tiesi sadetta)

~tyttäret kiimassa, ko katajat pölisevät ja sammakot kurnuttavat~

~tänä vuon tulloo hyvä tarttuvuos, konnikkaisii om paljon ja kurnuttaat~

(tarttu=peruna, vrt. tarttua)

~kyyhkyne kurnuttaa kylömä eilä~

~kurnuttaa kun kurki männessään~

~vaik ois kui hyvä sil ollaksee nii senko kurnuttaa~ (valittaa,

tekee vastoin tapoja)

~kyl mnu niim pal kurnutta tommone haukkumine~ (tapojen

vastaista)

~tuo nukku naapurista, torkku toisesta talosta, sio meijän lapsen silmät, 

kuro meijän lapsen kulmat~ (nukku eli torkku)

~siinnä perässä ol lanka joka kuroo ne silimät kasaa~ (rysän perässä)

~ain kurro taivast kokkopäi~ (pilvien vetäytyessä)

~kurroo se vielä joestakiv veev vähemmäksi~ (joesta, syksyllä,

vrt. keväällä)

~järvee kuroo jäähän~ 

~kyllä se rapakok kurroo~ (umpeen, pakkanen)

~kyllä se nyk kurroo järven umpeen ensi yänä~

~se jo alakaa kuroja rantoja jiähän~

~kohta kurroep kiinij järvet~ (talven tulon enteitä)

~minä sitä ruvennus sen kummemmasti ompelemmaan kuhav van sev verran kuron kiini

ettei tiellep puonnus se repale~ (ompelu ja kurominen)

~pannaan kurohihnoilla kiini suupalteesta~ (pieksut)

~sinähän oot mörön nähny kun sinun äänes on kurrootunna nuin~

(möröt, karhun nimiä, vrt. moro=karhun tervehdys)

~mie koittiin sitä hailiverkkoo vähä kurovella, että saap illal viijä vettee~

(lavansaaren kieltä)

~siälä sinot nin kuronkuukalla niijjen tikapuijen nenässä, että mua ihan hirvittää 

kattella~ (kuoreveen kieltä)

~kurompisto~ (lehtokurppa)

~kuroomputki~ (karhunputki)

~eihä sen tytö ompelemisest viel oo, koha vähä kurostelloo~ 

(omaan tahtiin oppiminen, vrt. ihmisten erilaisuuden

unohtaneet skoulut)

~älä kurottele vennee laijaal, pulahat viel merree~ (lapselle)

~savupirtissä oli lämmin, voaj jos panttiil luukut aoki, sillon kurotettiim 

peetossa tael lattialla~ (lämpimät savupirtit)

~ei nii suurta ettei kurottai, eikä nii pientä ettei kyykistäi~

~kyl siä ylötät, ku käyt varpailleis ja oikei kurotaikset~ (ristiinan

kieltä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)