~kun kuulet kurrin iänen, elä pyri järven jiälle~ (kuovin)
~kurriainen~ (kivennuoliainen)
~kurrilahna~ (pieni lahna)
~kum mies kuoli ja jäev viijjem pienel lapsen kansan niin on siinä saanum monet
kurrimmarkkinat pittää~ (vrt. satoja tuhansia lapsia orvoiksi jättävät örkkien
robottisodat, hävetkää turvenuijat)
~kissa ketriä hyrriä kurrittelluo~
~mä hakkee nuttu piälles, eläkkä siinä kylymässä kurrittele~
(petäjäveen kieltä)
~Lassi kurrittaa ja kirjojaan kahteloo~ (vrt. Lasse, nimistä kaikki päätteet)
~konnikkaist kurrittaat, jo tulloo lämmi~ (sammakot)
~entisistä asijjoista kehttoot kurrittook~ (paheksuen=vastoin tapoja)
~se kurritti ja kurritti siitä ammosesta asiista, vaikka se jo ov
viiskertaan sovittu~
~jos kurrottaa läpip päivää pilven takana, se on satehem merkki~
(enteet, jokaisella omat)
~mukula hakkava kurru pisi maantiet~ (puukiekkoa)
~kurru~ (suksisauvan sompa)
~meirän pikkunen on koko päivän ollu niih kurrunen, taitaa olla kuumettaki~
(nimen antamisen myöhäisestä ajankohdasta, vrt. salaiset syntymänimet,
kaksi eri perinnettä)
~kurrukeppi~ (kiekonlyönnissä käytetty puukanki)
~son oikia kurrum marru~ (marisija)
~mukulak kurruttavak kivei alas tualt kaljon päält~
~hiir kurrutta~ (nakertaa)
~kurrutust ja ajokiakko~ (kiekkopelejä)
~kurrutukses pysytti niittem piiritte välis kun tiäl jonku seippän kans krapatti~
(piirien välissä, jääkiekko=ei kuulosta kovin vanhalta)
~olha niit viäl kaikellaisii kursiikii emäntiil~ (puuastioita)
~pantii voikursa pöyräl~
~kursa~ (alava maastonkohta)
~mitäs siin turhii kursailet, mukkos menet vaan~ (marttilan kieltä)
~on niin kovan ujoo jotta kursaaloo antaa kättä~ (pieni lapsi)
~mitäs siinä kursailet sa taikka o sanomata~ (oudoksutut kursailijat)
~jos sie poika viel vähä aikua kursailet sen ruua iäres,
ni mie vien pois~
~elekee työ turhoo kursaelko, meilä ei monta kertoo kahvile käsketä~
~kurssailematas se tekköö mitä osovvaa~ (irti päässyt tuli,
elävä olento)
~kaiket illat ja yöt kursaa miesten kans, sitten om päiväl niih huono
että huojuu vaan~ (yöihmiset ja päiväihmiset)
~kun sieltä kulettii ei ollut tietä, mehtää oli ja kurseikkova~
(soinen paikka, rämeikkö)
~teil on vishin hirveän kursikas äiti ku oletta niin hyvä havattemhan~
(reipas, tarmokas)
~s oli mennyk karhuu sammaa kursia ku hään oli eilen laukkonu~
(eläinten polut)
~ei se pysyk kengässä kursillansa~ (nurmiheinä, miksi käytetty
saraheinää)
~ei pysy aina yhellä kursilla~ (otava, elävä tähtitaivas)
~kyl se on niin hentuisis kursinois, ihme on jos ei jääry~ (ohuissa
vaatteissa, vihdin kieltä)
~ne siin oikein kurskuttivat, siil lammikos~ (sammakot)
~niihä sä kursnutat ku sammakko rapakuopasa~
~pankeepas penskat ne rojakkanna vähä kursompaan immeisten aekana~
(rojut eli lelut, maaningan kieltä)
~se oli niinku oottamassa se harri tuossa kursun suussa~
(harri eli harjus)
~jovet ku tulevat jäästä kursuja alas~ (jäätiköltä,
kuruja / rotkoja myöten)
~suo on semmoesta mättäekkövä ja märkee kursuva~
(vetistä hetteikköä)
~kankkaav vieressä oo semmosta kursuva~ (kankaat ja kursut)
~vesi kursuvaa kallijon kolosta~
~Iita ei kun naarook kursus minun selän takana mut minum pit kuitenniik
koettoo ollav vakavana~ (oma nauru, vieras vakavuus)
~mitähän työ siinä kursuvatta ja pijättä pelijännä, mänkää pihallen
kursuvamaan~ (lapsille)
~kurta~ (poronmaitojuusto)
~se ko kurtistu ja tul kovaks siit toas pantii tuores leht~ (haavan päälle,
piharatamon lehti)
~kurtta~ (poronmaito)
~elä pua parasta vuatetta sin venneisii kurttautummua~
(kurtistumaan eli rypistymään)
~rykineellä hirvaalla om pitkäk kurttakarvat~ (porolla, kaulakarvat)
~kurttaluu, ensimmäinel luu~ (poron kaulassa)
~kurttaluut~ (ensimmäiset kaksi kylkiluuta, porolla tai muulla)
~kurttavalma~ (ajoporo ennen ajokauden alkua)
~lepänkurtti~ (lepän norkko)
~ei tuota ilikiä nähä niin rumasti se sen kurtti~ (kursi,
oman työn pyhyydestä)
~viime yönä ol niin kova pakkane jotta lammin kurtti vahvaa jiähä~
(kuroi, impilahden kieltä)
~kurttina~ (metsäsaareke)
~tuan hilikum pitää silittääk kus se on nuan kurtus~ (hilkun
eli huivin)
~kurtutkii jo olliit niiku nyty ku miult kuol pien poika ja sitä ol
nii ikävä~ (kurtut eli rypyt, valokuvassa, oikeat huolen aiheet)
~ohtas kurtusta sitä suat lukkeep paljoko lapsija suat~
~liian tiukkoa ommelta sinä out ommellu ku tuollalailla kurttuun vettäitöö~
(oikea työ)
~kunniaks kurttu vanhan noamassa~
~kurthun kuivahtanhet kinthat, net olis pitäny oikoa ennen kuivhan panoa~
(hoon kautta)
~ohta kurtullaan~ (vrt. ohto eli karhu)
~laska välist aiv vettää itseen kurttuu ja om paksuump~ (ja välillä
taas maan myötäiseksi, kärpän nimiä)
~ei tartte olla kulumat kurtusa, täsä asijasa ei äksyily auta~
~sen suurem männön alla, kyllä siinä oli kovin kurttuja~ (käpyjä)
~ei tahtonnu saaja kuusia kaupaks jos ei niis olluk kurttuja~
(joulukuusissa, käpyjen taikavoimista)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
