~laskuja~

~kyl se vesi jo ojast kurttunu, ko yäl niin kova pakane ol~

(nousiaisten kieltä)

~neoloo kurttuu vielä vuatteita rötkäleille~ (nukeille,

vanhempi tyttö, nuket=alkujaan omien jumalten hahmoja

joiden vaatettaminen kunnia-asia)

~ku otat kankaan vuatesyrjältä ni laita se hyväst lapeillee, jotta ei kuapissa kurttuuvu~

(kankaan tukilta, itse tehty=arvokas)

~mittee tuota jootavoo kurttuilet, kun eijj oo aehetta~

(nilsiän kieltä)

~kaiket yöt kurttuiloo poikii kans, sit päivät kävelöö silmät lunkullaa~

(nuoruuden oikein ymmärtäneet, vrt. skouluissa ja orjatöissä

menettäneet)

~ähä, joks nuokii tytöt ja pojat kurttuvelloot keskennää~ (kevät!)

~vieläpäs kehtovaa elohiir näin kurttusta nuamoo nykkiik~

(Elo-haltijan hahmo, yksi sieluista)

~se korvasien o semmone ruskija kurttune sien~

~ootpa sinä koko kurttumeiju~ (meiju=haltijanimiä,

voimasanojen jälkimmäinen osa=omia jumalia)

~kurttusien~ (huhtasieni)

~kurttusiän~ (kurttusieni)

~vaseten menvät kaupalle kurttusiänii~ (korvasieniä,

vrt. varta vasten)

~kurttusukka ei kunno ukkoa soa~ (ukot ja kunnon ukot)

~Saara männä kurttuuttaa sulohastaan vastaan~

(kevät!)

~se o korvasien se kurtukkaine, myö sanottii morskiks niitä oikei, morskii ne ol~

(omat nimet)

~älä kurttuva esliinajais~ 

~leppotiirat ain kurttusiit ne omenapuul lehet~ (tiirat eli kertut)

~orava kurttuaa ko se pujottaa niitä alas kuusel lalavasta~ (käpyjä)

~nehän on kaavan kurtunna, vaan eehän sitä tok Annia Villelle anneta~

(tapailleet)

~semmonen kuru, että se on sittes synkkä, aina vähä pimmee~

(kapea ja syvä rotko / jyrkkä joen tai puron uoma)

~siit kurustha meitin ol käytävä juomas~ (omat vesijohdot)

~toi on sellaist saviist kuruu~

~no se ov vua semmonen kuru, ehä sillä mitiä nimejä olekkua~ 

(pieni joki, nimetön eli alkuperäinen suomi, eli lappi)

~siell ov vähä etempänä porras menkää sitä myöten sen kurun yli~

~siellä Raivion kankaalla ja Härkäahon välissä on niitä kuruja joissa ennen metot laolovat~

(kadonneet metsälinnut)

~semmosta suon kuruva~ (kapeaa suota)

~kurhun ko vail laskia humhautti niij jo siinä hyvät huilut sai~ 

(vauhdit, hiihtäjä, rovaniemen kieltä)

~siitäkö kurua pitkin menettä, ni ei tarvitte vaarhan nousta~ 

(kurut ja vaarat, inari)

~met asuimma kurun suussa~ (omat asuinpaikat, lähellä vettä)

~joutavia kuruja olit, ei niistä mithään kallaa saannu~

~siinä on semmonen piäni mettän kuru~

~saukko laskee kyljellähä, siihej jääpi kuru~ (lumiseen rinteeseen, nähty!)

~ja sitte piirethin puuhun syvempi kuru sitä myöten sitten mahla huilas~ 

(koivuista astiaan)

~mulla on sivakoissa ottanu kurut jäähän~ (uurteet)

~elä ollenkaan veä ohtoas kurruun~ (lapselle)

~neolohan siihem muutama kuru, niin se tulloo parraeks loajaks~ 

(ryppy, poimu)

~kuru kuru kuppiin neulan nuppiij jokei oop piilossa nin olokoom piilon takana, tullaan~

(kuurupiilosilla oltaessa)

~kum minä tulin niin tuli kuruili kahtapuolta jokia vastaan~ 

(jokelaiset)

~eilen oli kissa rippelällä tuulella, se suttuili ja kurruili pirtin lattiella~

(pirttikissat)

~nylykimellä kun kurruutteli pitkin koevun kylykkee~ (tuohilevyä 

irrottaessaan)

~siitä kurukkehesta mekki syyvä pänkkäsimmä niitä voimustikoja ihan kyllälle asti~

(notkosta, kiiltäviä mustikoita)

~kurukuikajjuaksu~ (pääsiäisenä leikitty piiloleikki,

pääsi=paasi=pasi=omia jumalia, ei mitään tekemistä kuollutta narsistia 

("jumalan poika") palvovien kristittyjen kanssa)

~semmosta kurukuikkaa ninkun sanottiij ja littaa ja sokkoo~ (leikkien nimiä)

~ollak kurukuikkasilla~

~ennen vanhaan me plaasimma olla kurulymmyysillä ja kalikkakeppiisillä~

(leikkejä, vrt. lymytä)

~kurunokka~ (metso, kiertonimi=omien jumalten eläinhahmoja)

~kurumperä on semmonen lahreke tahikka ojansuu, johka se oja laskee~

~pakkai kurutti kaikk ojat umpeh~ (pakkannen, kursi)

~jos sammakko kurruutti niissä lätäköessä niin ne sano tta nyt pitäs suahav verestä kalloo~

(kuusjärven kieltä)

~suokuira kurruuttaa vua~ (kuovi)

~se kurruutos on hyväks kippeele kulokule~ (kurlaaminen)

~kuruäijä, panee kuriak~ (pikkulintu, äijä=jonkin haltijan hahmo)

~jos oikasis tohon ketoselle pitääv vähä ruakasijaa, herättäkää sitte jos ma satun kurvahtaan~

(akaan kieltä)

~mie kurvaha vähäks aikaa vaik tuoho penkipäähä körmyllei, ko tuntuu nii raukova~

(kirvun kieltä)

~eihän se kurvake ou millonkaa tyytyväinen~ (paheksuen=tapojen vastaista)

~se on jyrkänlainen kurvi siinä Ketunliesunpään kohalla~ (ketun liesu,

omat paikannimet)

~hää kurviloi pyys siint liki rannaast~ (kuoreita / norssia)

~kurvit huutelie kurp kurp kurp~ (lehtokurpat)

~kurvikutu ol vapu aikaan ja sillo saatii kurvikeittii~

(kuorekeittoa)

~kurkukko ol hyvä eyvveän nuotal käyves~ (eväänä)

~kurviliippi~ (kuoreiden pyyntiin käytetty haavi) 

~kurvilo~ (lehtokurppa)

~kurvikuivuosavotta~ (katos jossa kuivattiin kuoreita, omat savotat,

vrt. luonnon vastainen metsän kaataminen)

~kasvo yks isonen koivu siin kurvipaikas~ (isot eli vanhat puut)

~ussiist ko ol punane tukka nii ol kurvihtapilkkujakkii~ (kesakoita,

periytyvät piirteet)

~kurviverkko hää on nii lopen hieno, vähä harvemp ku hailiverkko~

(hieno eli tiheä)

~mittee sie siinä oikeij nauroo kurvotat ja piet ivvoo toisista~

(säämingin kieltä)

~tuo Jussi se niin kummasti naaroo kurvottaa, ei sitä ossoom matkia~

(vehmersalmen kieltä)

(tähän päättyypi suomen murteiden sanakirja osa 8)