~hyveä seädy vai Jumal pidänöy~ (J-umal-a, vrt. komien luojahenki Omel)
~heitelkeä vai roado, läkkeä syömäh~ (raataminen vierasta, syöminen kotoista)
~heittelyksem piemmö, heitämmö roavon~
~keärmeh nahkan heitti~
~mado nahkan heittäy da i nuoristuu~
~kuin ei ole hambahie, niin kaverran~ (hätä keinot keksii)
~hot kui eboida panin~ (kieltelin, ei-sanan alkuperästä)
~kuni elätännöö Jumal sini elän~
~pidää heittää raado, do rubei väzyttämäh~ (luonnonmukaisen työn kestosta)
~heitä nagrandu, kogo päivän hirhetät~ (iloiset karjalaiset, vrt. jäyhät skandinaavit)
~kuni on stoarostannu, sini herrannu~ (stoara=kylänvanhin, arjalaisten tavasta hakeutua johtaviin asemiin, vrt. "koulutus")
~päivy heittih hyvin, huomei roih poudu~
~hardiedu pidäy pagizuttoa~ (puhuttaa haltijaa)
~vielä hamehen heitolla kerkiöö~ (hameen heitto=nukkumaanmenoaika)
~päiväine heityi ehtäh~
~se dogi Kälgärvee heittyy~ (laskee)
~parembi pajeta ku heittyö tapettavaksi~ (sotimisen eli käskystä tuntemattomien tappamisen vieraudesta, luonnonmukainen sotiminen "nykyaikaisen sodankäynnin" vastakohtaa, rituaalista voiman ja rohkeuden näyttämistä)
~lembolazie heittyy perttih~ (muurahaisia)
~revontulet paletah, pitäy varottautuo, hyö heittäyvytäh~ (häh)
~heitukka puu~ (vinoon kasvanut)
~alahpäi e ole hyvä heitändy, lykky lähtöy~ (jos riisuu vaatteet alakautta)
~poarussii (purjeita) pienendämmö, heitätämm alah päi~ (purjehtimisen alkuperästä)
~midä sie nagrat hekotad~ (muutev voa)
~mieli helahtau tyttöh~ (ihastuu)
~jo svoadbovägi tullah~ (suurten "kylähäiden" alkuperästä, kotimaiset liitot vaatimaton perhetapahtuma jossa vaihdetaan ruokia ja lahjoja)
~helevyi soittamah, mängeä nygöi kizah~ (tanssi-sanan (dance) kotoperäisiä vastineita)
~mattih helevyy täyttä vägie~ (kiroilee)
~linduine helevästi pajattau~
~vezi juoksoo helhetteä keveäl~
~hänel on ylen helei iäni~ (kirkas)
~kägöi helkahtih kukkumah~
~tsasounan kello helgäy~ (kirkon ja kirkonkellojen vieraudesta)
~oho helkkari, pahoi meni~ (hell-kkare, kirosanojen alkuperästä)
~heitä lapseni helkkeändä, luzikan katkoat~ (ei-kieltäen, rakkaudella-neuvoen)
~kuku kuku kuldukägi, helkyttele helei lindu, mingo kerdoi kukahtanned, se vuozii minul eleä~
~tule ildaizel~ (illalliselle)
~siun sanal miun syväin hellendih~ (tie-naisen-sydämeen)
~sem brihan hellerryksie elä usso, soattoa vie pahah mieleh~ (brihojen eli etelän miesten tavasta tehdä katteettomia lupauksia)
~se briha hellerdeä monda tytöi, ota ei~
~pajuo hellerdytti~ (paju=laulu)
~mettsä andaa eänen vastah~ (kaiku)
~syväin hellenöö~ (heltyy)
~jallat hellistyttih räkel käveltez~ (räkel=helteellä)
~siitä kun se tuuli hellittäy, nin siitä jatamma matkoa~ (elää-luonnon-mukaan)
~jallan hellittää, pallahin jalloin ku kävelin~
~päivä paistoa hellittäy~
~mi annettih, ole sil hyvänä~ (valittamisen vieraudesta)
~lemi astues helluu~ (hete)
~marjat hellyttää hambahad~
~lapsie pideä hyväl paginal hellytteä~ (kotimaisesta lasten kasvatuksesta)
~kipien jälki on hellä~
~se on hellä, jotta itköy kuv vain näköy toisenki itkövän~ (tunteikkuus)
~hänel on helly syväin~
~jogahin on omoa lastu vaste helly~
~helly syväin, ni midä kelle pahoa ei lai~
~seä on helly tänäpäi~ (helly=tyyni, vrt. helle)
~jo on lehet hellähtänyh, syys tuloo~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
