~hellyverelline ei voi viluu tirppoa~ (kylmänarka)
~missä lienöy rybenyt, kuin kosson helma on ligomärgäni~
~lapsi vedää helmas~
~pane marjat helmah~
~pideä laps ottoa helmah~ (syliin)
~lastu kandau helmaz~
~helmukirjoa rättsinäh kirjutetah~ (helmakoristeluja)
~akat issutti helmet häntäh~ (naisen päähineen häntään, elävä_päähine)
~helmie käim pyydämäh~
~helmisteä~ (pyytää helmiä simpukoista)
~tyttölöil ollah helmet kaglas~
~helmikivyt tsilkettää päiveä vas~ (kimmeltää)
~helmikäs korvupangaine~ (vieraan rengas (ring) sanan kotoperäisiä vastineita)
~siul on vai yksi helmiskerda kaglas~ (kerta / vuosi?)
~pidelihäi kouhta helmitteä~ (koristella pusero helmin)
~zirkkalo helovuu~ (peili)
~heldevysheiny~ (tädyke, veronica)
~kukoimpiidzoin kukiz on ruskiet pyözyrät heltat~ (ruusupensaan vanhempi(kin) nimi lainaa, vrt. arjalaisten "juhannusruusut")
~seä on heldymizilleh~ (sää heltyy, lämpenee)
~lapsien helud~ (lelut)
~heleväized repetetäh nuoris koivuiziz~ (helveh=tuohen tai männyn kuoren liehuva ohut osa)
~viispiihizel suval peän suginou~ (suka=kampa, sukia)
~ei mitänä tiukuja, ei kulkusie, ei helyjä ollut~ (metallinkäytön vieraudesta, vrt. valkoisen historiankirjoituksen "rautakausi")
~helyks sidä sotkua ennen sanottih~ (sorsan tai sotkan vanhempi nimi)
~neidine pajuo helähyttelöy~ (laulua)
~helevästi kattsoo omoa kuldoa~
~hemmehaiga~ (lemmen aika, keskikesä, lempi-sanan alkuperästä)
~hempie aika~ (kesä)
~emä lapsii hemmittelöö, armasteloo~ (hellii)
~hemmungane~ (mesimarja)
~hengelline~ (sikiövaiheessa oleva lapsi)
~hengenahtistukseh pidäy marjuvetty ryndähii avoamah~ (kansan_parantaja, vrt. lääketieteen nimissä toimiva kemikaalikauppias, läkare)
~sinä ed ehtinnyh hengenhaukindal, konzu tulit, ga do oli kuollut~ (kuolinhetkeä edeltävä syvä ja epätasainen hengitys)
~hengenlähendöä pidäy vardeia~ (vartioida)
~myö olimmo hänen hengenlähtöl~
~hengenotannaz on tyrmäz~ (hengen ottamisesta, tappaa=ottaa toisen henki, henkisielu)
~uhotuul on hengenottai~ (kova tuuli)
~pitäy syyvä hengempiteiksi~
~hengenvoim on tuulel~
~se on hengetöi, oman hengen on menetännyh~ (oman tunnon)
~niin ov vilu pirtti jotta henki näkyy~
~hengeh meni~ (henkitorveen)
~tuulen hengi käybi, sievästi tuuloo~
~sih meren hengi koskeh, sih soareh~
~mie issin vai omoadani hengie vardoijes, en andanuh tappoa~ (itsepuolustukseksi)
~hengi on hambahis~ (kun pelästyy)
~ann on hengelleh~ (olkoon rauhassa, vrt. rest in peace)
~vatsankerallini naini~ (raskaana oleva)
~hengi tiedäy, g ei virka ni midä~ (henkisielun itsenäisestä luonteesta)
~hengi tykkäu vazemessa kyllessä~ (tykyttää)
~heng on hibiessä~ (henkisielun olinpaikasta)
~nellä hengie on perehyttä~ (vrt. lapsiaan orjina käyttäneiden maanviljelijöiden "suurperheet")
~hengihaudane, ei painella ei~ (pehmeä kohta lapsen päässä)
~hengikeroih meni muruine, juututtau~ (hengitorveen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
