~ylen heblakka da vesselä~ (hilpeä)
~hyvä on heblakoija, kuni om peä pälvel, suu sulal~ (hyvä iloita niin kauan kun ei ole perhettä)
~hänen kielen oal ni mi ei pyzy~ (ei osaa pitää salaisuuksia)
~hevolgo tulit, vai jallan~ (jallan, hobune=horse, arjalaisten autoa edeltänyt työn orja)
~heboheiny~ (pujo)
~hepokelta~ (riidenlieko)
~hepokka~ (mesimarja)
~mie keräin hebokkazie~ (harmaa sienilaji)
~emmo lähte besodah, kuni ottamah ei tulla~ (vieraiden kanssa vietettyjen "illatsujen" alkuperästä, vrt. "baariin meneminen", arjalaisen "hauskanpidon" ei ole tarkoitus olla hauskaa vaan tehdä rahaa "hauskalla")
~hebokudzoi ylen kibiesti puroo~ (hevosmuurahainen)
~hebokudzoi, pitky pöpökky, keskei kui katkennuh, ei lennä, moadu myö kävelöy~ (hyönteistietäjä)
~barissiekat hebolointorguu pietäh~ (kaupanteon ja torien vieraasta alkuperästä)
~hebomadaro on sadasoarani, ei kuki, kui katkoat heinän, vai tömähteä kui mulda~ (kasvitietäjä)
~hebomadarol langoa mujutetah~ (katinlieolla värjätään lankaa)
~olet kui hebopinoi, kessel katkennuh~ (sudenkorento)
~hebozennahkasta tulou hyvyä kengyä~ (tehdä_itse)
~hebosieni~ (hevontatti)
~astuu hepsuu vanha, pötkytteä, peä alahpäi mutkuttoa~
~marjan heroa juommo, anna hoivendaa ryviteksen~ (marjamehua yskään)
~mardan heras kiiselii keitetäh~
~herasesta hettiestä, lähtiestä läikkyjästä~
~kyynäl silmis herahtih paham mielen tulduu~
~lämmäs herahtettiheze muarjad~ (mehustettiin)
~heramarjad~ (puolukkahillo)
~nygöi on seä heratyyni, ei ni vezi lekaha~
~herestyi, lapsen ku sai~
~rinnat herehtyttih maidoh lapsen soaduu~
~heried rinnad on lapsen soannuol~
~jo hereytti piän kivissyksen~ (lopetti päänsäryn)
~meheläini on meijän lintu, herheläini on ilman lintu~
~heriläne kaglah tarttu~
~vezi juoksoo herehettää~
~veen herehetys kuuluu~
~herissät, niin elä sivalla~ (uhkaaminen tärkeä osa luonnonmukaista eli rituaalista riitatilanteiden selvittämistä)
~ku matkoau se puoleh toizeh herdahtelou~ (autossa matkustamisen luonnottomuudesta)
~rubei hyvim pagizemah, kai mielen herkendi~
~lehet herkettih sygyzel~ (putosivat)
~jallampohjat herkettih matkatez~ (heltyivät)
~min serkumbi sen herkumbi~ (serkkurakkaudesta, yhen_laisuus)
~myö täs herkkuu laimmo~ (herkkuruokaa)
~oled aiga herkkumaha~
~vai tozi herkkuperze olet~ (noh, noh)
~nämä on herkkupäivät, ruvekkoa nyt herkuttelemahes~ (juhlapäivät)
~se naini on yleh herkkä itkemäh~
~herkkä om paginoilleh~ (puhelias)
~häi on herkkyluondoine, terväh itkul puhkiaa~
~herkkynagrolline kummal nagrau~
~herkkypaginaine tuuled i tyynet pagizou~
~elä zuaharilla lasta herkuta~ (zokeritaudin alkuperästä)
~hermotoi on käzi, pidäy hieroa, veri piästeä kävelemäh~ (hermoton=hervoton, voimaton)
~aigusyndyzien aihelija~ (jumalten rukoilija)
~hernehheiny~ (niittyhumala)
~hernehjauhuo tuodih linnaz~ (herneiden vieraasta alkuperästä, rokka alkujaan kalakeiton nimi)
~suuressa pyhässä keitämmä siidä hernehrokkua~ (alunperin kalakeittoa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
