~vai on aiga tsomoa kivyttä, näidä pideä ottoa lapsil~ (pieniä kiviä lasten leikkikaluiksi)
~heroittoa pidäy marjad, äski marju hyvänny pyzyy~ (luomusäilöntää)
~muarjat heroituttih~
~mädzöittelöy muarjoi~ (survoo)
~pihku heruou pedeäz, ruga kuuzez~ (pihka=männynpihka, ruka=kuusenpihka, vrt. rukatunturi)
~herroile hännäz juoksendelou~ (arjalaisille töitä tekevistä suomalaisista)
~häigi sie herroin keskes herraileh~ (vrt. helsingfors)
~herralisto polgietah rahvastu~ (herralisto=kunnan virkamiehet, valtion, kirkon ja kuntien todellinen tarkoitus ei ole auttaa vaan alistaa, yhdenmukaistaa ja elättää "virkoihinsa" pesiytynyttä vierassukuisten ja itsensä myyneiden suomalaisten joukkoa)
~herrazrahvas prauleeniez ollah~ (kunnanhallituksen alkuperästä)
~ne ol mielestäh ku herrasluaduo~ (herrojen tapoja matkivat suomalaiset)
~häi vai herrasteloo, a toizet raatah~ (kapitalismin ylevä perusajatus)
~meän kyläz on kolme herraissuguo~ (jokaisen kylän ja kaupungin taustalla yksi tai useampi natsisuku)
~häi on herrassuguu~ (toisten työstä elävä, euroopasta tullut valkoinen mustalainen)
~starsinaks viiberittih~ (valittiin kunnanvanhimmaksi, kaikki valtaan liittyvä lainaa)
~ed ole suuri tsinouniekku, älä herrasta~ (virkamies)
~nygöi on herroinkogovus, herroi muutetah, vanhat heitetäh, uuvet pannah~ (kuntakokous)
~pien on zoalovennu~ (rahapalkkojen eli lahjonnan alkuperästä, ihmisten luontaista ahneutta käytetään pahaan (maailman tuhoamiseen) vaikka sitä voitaisiin käyttää hyvään)
~ukko da akka herskutah~
~ukko da akku hetkutah~ (lempivät)
~elä eännä, laps silmäd herähytti~
~hedavad nyd ollah lumel~ (lumelle karisseet hilppeet ja kuoret, kevään merkkejä)
~otiv vettä hettiestä, tuoriesta turpehesta~
~Pieni-Lyttä ei jeävy i konsa kun se on niim matala ta heteliekäs~
~hetkevyttih plässimäh~ (tanssimaan, keinahtelemaan)
~lemi hetkuu~
~juoksoo hetkuttoa~ (teon sana+kuvaileva sana)
~hettehikkö~ (notkuva suo)
~heussalla kuivamah pandih~ (uunin edustalle)
~hevongaine on kuin vavarno, suossa vain kazvau, ruskie marja~ (mesimarja)
~hevonkabieheinä pädöö akoil kuuhizie kohendoa~ (kuukautisvaivoihin)
~madalani da pyözyrä, hevonkabiem moine, yksi lehti vai, pikkarani varbut, ei ole kukkoa~ (kavionmuotoinen heinä)
~hyvän kaupan piin, nyt saim barissoa~ (voiton tekemisen alkuperästä)
~se on hevospolkas sluuzinnuh saldattu~ (palvellut ratsuväessä, kaikki sotaväkeen liittyvä lainaa)
~hevoisväez oli mium poiga sluuzbas~ (voisiko tämän keskiajalta peräisin olevan lusimisen eli pakollisen asepalveluksen pikkuhiljaa lopettaa, suomalaiset=liian lihavia kapinoimaan, kenraalit=liian suomalaistuneita murhaamaan kapinallisia=armeijalla ei ole tarkoitusta)
~hevoissieni on peäldäpäin valgie da ruzappagi libo vähän sinini, se ei ole vihani~ (sienitietäjä)
~höyhtenet ollah ylem pehmiet~ (höyhenet)
~Koppa, höyhtenen emändä~ (koppelo?)
~tävves höyhenez on lindu~
~kebjem on gu höyhen~
~linnumpoiga vie on höyhtenetöi~
~höyhenheiny~ (voikukka, haivenien mukaan)
~heähky kaloi tabailoo~ (sukupuuttoon tapettu vesikko)
~heähkä villani kui kazi, suuremban on kazie, kulkun oal on valgie tippuni, muzavattava~
~konttoloiz da hagoloiz da vees~ (asui vesikkoja)
~hiähkäne on hyvim madal, izombane ku pordimoi, tumman värine, händ om pitky, valgei pilkku kaglas~
~pitäy heäjellä räkät~ (hätistellä hyttyset, vrt. tappaa)
~heäjeltih tsakkoja~ (hyttysiä)
~jalgoa hiäldäy palahuu~ (palanutta kohtaa kirvelee)
~hänessä pohdoa ei ole~ (pohjaa, elävä_suo)
~midäbö sie pätsin eis hiäriät~
~meilä sanottih kum päivä paistau ta vettä vihmuu, pokonniekat heätä pitäy~ (tuonpuoleisessa vietetään häitä, nurinkurisuus)
~ei kuukse kalan kutuo, netälikse neijen häitä~
~kondien hiät~ (karhunpeijaiset)
~kala heäty syvällä kun tuli ukojjyry~
~vilu heädyi rungas tsoajun juoduu~ (lämpimien juomien tarkoituksesta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
