~maidopadazeh kettu hiädyi~ (kalvo jähmettyi, kettu=kalvo, repo=kettu)
~mua hiädyi, kylmämäh rubei~
~harakanheiny kagran heävyttäy~ (arjalaiset kutsuvat suomalaisia kasveja "rikkaruohoiksi")
~äbrähiz on hiekattsaized moad, perätsuraz on suomoad~ (suomaa=suomi)
~pideä heitteä hiekatsul laps, anna siid eloisteloo~ (leikkiä hiekassa)
~nämäd moad on hiekkazat~
~hiekkanuoru moal juoksoo da i järvel palan juoksoo~ (hiekkasärkkä)
~veä ielleh, ei täh tartu, hiekkaperä on~ (hiekkapohja)
~täz on katso hyvä kezoida kylbie, hiekkarandazel~
~kus on hiekkakazikot rannat, sielä meän kizattih~ (leikimme)
~heitämmö venehen hiekkäbrähäl~ (hiekkatörmälle)
~tuolla järven rannalla on ylen suuri hiekkeikkö~
~joama hiekoittoa~ (polun eli tien kotoperäisiä nimiä, vrt. juoni)
~häi vai midä lekahuttanoo, ga hiestyy~ (tekee, hikoilee)
~heinä hielimoi~ (heinäkuussa)
~hiemad oldih hyvin loajad~ (hihat)
~hiema rebizi oksah~
~hiemuazilleh pandih, paikku kaglal, toine piäh~ (nainen haudattiin paitasillaan kahden huivin kera)
~hiemuansuud ollah moized kajjad, ga ni käzi ei synny~ (kapeat hihansuut)
~jo on käsi hiemotettu, toista vasta hiemotetah~ (työn_vaiheet)
~hieno leipä loajittih ta vielä reikä kesellä~ (oma into, vieras ruoka)
~hienoj jeän aikana kokka salvattih~ (madepadon)
~nila aijalla kui nilotetaa hienosta tuohesta, siidä soau loadie tuohinuoroa~ (tuohilankaa)
~kanto nossetah ta kuivatah ta hienokse pilkotah~ (tervahautaan)
~ne on suuret konza ku hyvin kazvau~ (mesimarjat)
~maimoa soahaa, hienuo kaloa~ (maimo=mutu)
~on hienoz vesseläs~ (hiprakassa)
~ahvenii da särgilöi, hienoloi kaloi~
~hienuo raistu panoo~ (sataa rakeita)
~muijen ker kävelijä~ (vrt. saksalaisten huora, suomen kielen hienovaraisuudesta ja kauneudesta)
~hienoni tsuuru~ (hieno hiekka)
~ei pie männä hienozella jiällä, sih uppuot~
~onhai kui heinäine da hienoine da hyvä~ (neito)
~pienoine, moaman hienoine~ (lapsi)
~hienoizeh vihmuu sumerdoa~ (tihuttaa)
~toine nagrau räkettäy, toine tävvel suul lohajau~
~pagizou höpöttäy hienozesti~
~hienoikko mettsy~ (koivuja harvaan kasvava)
~hienojunoine~ (raita-sanan vieraudesta, stripe)
~hienokojaine~ (kuorinen)
~pelvas k olis pehmei, hienokuidune~ (miksi puuvilla syrjäytti pellavan)
~hienonabazed hyväd nagrehed, maguzat~
~voidgo rublahizen hienondaa~ (rahaton talous=vaihtotalous=oma talous)
~hienopiihine suga~ (kampa=comb)
~jouhipuu on hienosyine~
~hienosyyhizem puun otit~ (hienosyisen)
~vanhaten tukat hienonoo~ (hiukset=elinvoima)
~hienyöd lehtyöd da varbaine~ (lehdet ja varpu)
~hieraituksel ei kohennuh selgy~ (arjalaisten pakkotyö ja pakkotyöhön valmistava pakkoistuminen ("koulu") on tuhonnut suomalaisten selät)
~kalat hierelehtitäh randois, mähändy iäre lähtöy~ (laskevat mädin)
~lapsi ei targia ni kunne mennä, aiven minus ymbäri hierelehtää~ (ujostelee, targia=uskalla)
~hieri pois velka kirjasta, kun on maksettu~ (koronkiskureita kutsutaan "perimätoimistoiksi", "kauppiaiksi" ja "pankkiireiksi", rikollisuuden lainmukaistaminen ei ole kehitystä)
~hierinkivel puuh kirjutetah~ (punaisella kivellä)
~hieroileh mejjän neidizeh~ (liehittelee)
~hieroi om meile suomelaine~ (suomalainen hieroja)
~kutsu hierojoa kylyh~
~hieroiakku kylylöi myö kävelöy~
~rungah kuului hierondu, koheni~ (hieronta auttoi)
~hierondakyly~ (hierontaa varten lämmitetty)
~sih hierouvudah ku ahvenet kuduh~ (vertaukset eläinten elämästä)
~paida hierdäy hibiedä, kubizuttau~
~hierule kävväh~ (kylää edeltänyt sana)
~hierukesken ajoi~ (kahden kylän välin)
~hierukundu kerryttih yhtes sijah~ (kylän väki)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
