~hierumpaginoi ei sua uskoa~ (kyläpuheita)
~nin on kovaks männyt tua sukka pessessä, vain kun hierou tulou pehmiemmäks~ (käsi_työ)
~pidäy vattsoa hieruo, kivistäy~ (vieras ruokavalio=ilmavaivat)
~tuledgo huomei kylyh minuu hieromah~
~kogo päivän hiero miula tavarua, vain en uskaldat ostua~ (kaupan hieromisen eli tavaran tyrkyttämisen alkuvaiheista)
~se on jo moailmoa kävellyh~ (matkustellut paljon)
~kumsa rokastau hieruvar reunassa~ (kumsa=lohi, rokastau=ruokailee, hieruva=matalan ja syvän veden raja)
~hiezlöyly on, uks pidäy jätteä piilulleh~ (hieslöyly=kylmillään ollut sauna tai pirtti lämmitetään ensimmäistä kertaa)
~hiessytteä, pideä lähtie kezoil~ (uimaan)
~tää on ylen räkki, hiestyttää~ (räkki=helle)
~hiessyinhäm mie, higi nouzi otsasta~
~hietsavez on kirzi~ (kirzi=routa, Kirsi=roudan aikaan tai roudalle syntynyt lapsi)
~plässie hievahutella~ (tanssia)
~nagrau hihettäy~
~hihistäh nagretah hillaizeh~
~pideä hangiloin aigah lähtie hirven hiihändäh~ (vrt. autojen ja pyssyjen kanssa hirviä massamurhaavat "hirviseurat", metsästys vs. metsästyksen teeskenteleminen)
~voingo minä sinun suksil hiihtellä~
~siitä tsunam peräh sivotah hiihnoista ne porot~ (tsuna=pororeki)
~kätkyen hiihnojen peässä oli koukku, se pantih orteh, siinä lasta tuuvitettih~
~nellästä hiihnasta heiluttele~ (kätkyttä)
~hiihnakätyt, siih nellästä tsupusta pantih hiihna~
~hiihnakätkyön laijassa oli loukot, siitä nuorat oli pujotettu ta i siitä orteh pantih~
~hämähikön hiina~ (hämähäkin verkko)
~hiihtäjemb on häi minuu~ (parempi hiihtäjä)
~kuni havupuita täytynöy, ta kynsie varpahissas, siitä havuttomie lisäkse, se on hiikkuri~ (hiisi)
~hiilava hiilos, kun on äijä hiiltä~
~kuin on tämä hiilava, niin olgah siun syvän hiilava~ (tuli=lämpö=lempi)
~hiilavat kivet laskietah puttsih rougien keskeh da vedeh~ (värin valmistamista pajun kuorista)
~tsaaju on hiilavu, voibi duvva~ (kiits)
~kylys hiilavoitti hibien~
~vassal hiilavoitt itsen, löylyö röpötti, kylbi~
~pideä vuottoa hiilessyndeä, äski taigin voalie~ (vaalia=leipoa)
~pidäis taigin voalie, pättsi on hiililleh~
~pidäy nuoraine hiilestytteä, teähtie loadie~ (koristella köysi noella)
~hiiletöi om pättsi, kai on kylmänyh kybenettömäks~
~pidäis tämä leppä hiilevytteä, ga elä äijäl polta, jätä kegäleheks~ (lankojen mustaamista)
~päre palau hiilellä~
~hiilil kaloa pastetah~
~hiilihaukka tsirkkuzie da peätskölöi syöö~ (hiirihaukka, yhdyssana-nimet myöhäisiä tai lainaa)
~sanottih kahella nimellä, sanottih hiiliköistä ta sanottih rehennysrieskoa~ (oma ja vieras nimi, "viralliseen" kieleen valittu vieraat nimet)
~oled aiga hiilikäbälä~ (nokinen)
~kiukoa kun alkau hiilipuolella olla siitä ruvetah loatimah kalakukkuo~
~kiukoa alko olla hiilipuolillah, oli vielä palajoa ta oli hiiltä~
~hiilipättsi~ (suuri umpinainen uuni, jonka vastakohta kotoperäinen avotulinen kiuas)
~hambahie joga lasta hiillutteloo~ (hampaiden puhkeamista seuraava kuume)
~pidäy hiilluttoa vettä~ (lämmittää)
~hiiluta rokku hiilavembaksi~ (rokka=ruoka=lämmin ruoka)
~kivet hiilutetah pätsis~
~elkiä hiilosta liikuttuat~ (pyhä_tuli)
~suata hiilokseh tuli da keitä murginua~
~kuni hiiled lohjottau hiilostas, tsihvan heittäy perttih~
~hiilostu kydöy, vieras tulou~
~dogo piiruat hiiluttih~ (paistuivat)
~pahoja ei soa meilä hiimostie~ (taikoa)
~hänel on hiimosti hyvä, sidä miestä pideä varata~
~hiirenheiny~ (hiirennäli, hiirenvirna)
~hiirennäli on hyvä heiny, hyvän duuhun andau~ (tuoksun)
~siinä on täyvet piiroat siinä hiirenpiiroassa~ (hiirenpiiras=hiirenvirna)
~ei tundunuh ni hiirenhyppeämeä~ (ei jälkeäkään)
~tuutsan jällen ni hiirenhyppävyst e olluh~ (tuiskun?)
~hiirejjägälä~ (hiirenosra)
~hiirenkangastu kuvotah, sormiloih nuorastu vedelläh~ (tehdään sormilla langasta kuvioita, vrt. tarinoiden kertominen langoin)
~jägälie togerrettih da segah hiirenkorvie keitettih~ (keltaista väriä valmistettaessa)
~hiirenkukkaheiny~ (aho-orvokki)
~sie peäzet kui hiiri joga loukkozes~
~hiirishaukka pyyvystäy hiirie~
~katso kui kazi hiiristelehese, linduizii tabailou~ (kazien eli kissojen tuhovoimasta, syitä maan alkuperäiseläinten ahdinkoon)
~hiironi~ (pieni hiiri)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)