~tsupus hiirottau, ei ruohti lähtie pihale~ (hiirottaa=piilottelee, teon-sanat eläinten käyttäytymisestä)
~hiiruizilleh ollah, varatah~ (varuillaan, varpasillaan)
~sih hiiryön tappoi~ (paheksuen)
~olgah jo hiies~ (voimasana)
~olhah hos hiddez, mibo sit hänen täh~ (häh)
~elä hiiskaha ni kelläi~
~tuli hiiskahtis sammui~
~tuli hiiskahtih hiilez~ (hiilloksessa)
~ei kuulu ni hiiren hiiskahusta~
~hiirien hiiskeh~
~tulen hiiskeh nägyy~
~tuli hiiskau tulehmoz, pilkettäy~ (tulehmo=hiillos, nuotio)
~pidäis hiileh hiiskuttua~ (puhaltaa hiillokseen tulta)
~viel olen yhteh hiileh hiiskuttanut~ (puhaltanut yhteen hiileen=elänyt yhdessä, elänyt sovussa)
~tuldu hiiskuttau puhuu~ (puhua=puhaltaa)
~tuli on hengiz vie hiiliz~ (elävä_tuli)
~mie hiistuan kävelen~ (laahustan)
~ahmo hiivelehtää poruu soahustoissah~
~hiivelehteä kävelöv~ (hiipii)
~jo hiivelöö meän lapsi~ (ryömii)
~hiivelöitetäh ahvenet pohjoa myö~
~ei auttanuh hiivindy, linnut kuultih da pagoh pölähtyttih~ (aidon hiipimis ja jäljitystaitoihin perustuvan metsästysperinteen jäänteitä, vrt. saksalainen koirien avulla jachtaaminen)
~lapsi hiivoo kävelöy, vaste jalgoa ottau~
~hijas kun edona~ (etana)
~mieli hikahtih luadimah piroadu~ (karjalan_piiraat)
~higenvyndän heitti, vilustuin~
~kylyssä hiki nousou~
~äijäldi hiess olen mie~
~hiessäh olet, ei pidäiz viluh männä~
~tsoajuo joimmo, kai higeh ajoi~ (kuuma juoma)
~higiheiny reätsistyy moadu myö, suoniitul~ (hikiheinä=matara)
~higiheinäl on valgei bobaine peäz, pehmei on, leikatez menöö käzi ku tervah, lehtyöd om pehmiet siippaized~ (kasvi_tietäjä)
~higikivi, se on ainoz märgä kivi~
~higikivi om puuttunuh pättsih, tsihvakka kyly rodih~ (kosteita rantakiviä ei haluta kiukaisiin)
~higikivi andoa tsihvan kylyh~ (häkäisen, jos ei räjähdä)
~hikikoivusta ei vastoa otettu~ (hieskoivusta)
~hikikoivul lehti om pihkani, litmakka ta ilkie kylpiessä, eikä taho ne lehep pisyö vassassa kiini~
~hikikoivuss ol lehet pyöriemmät, eikä ole se i koivun oksiem pinta niin kilttäjä, harmoampi on~
~higileppä suol kazvoa, laihembi~
~higisty muzikkua älä laske rinnal~ (hikistä miestä, joku roti)
~voiba higinenä, ku reijän luajin~ (verkkoon, hikinenä ja pihkapää=kotoperäisiä voimasanoja)
~higiperäne mua, higipohju~ (kostea maa)
~higitsuhmakkuo hibjah nouzou räkel aigoa~ (hien aiheuttamia näppylöitä helteellä)
~mieli hikkeröittäz lähtie kodihpäi~
~higletähhäi huonehizgi~ (lemmitään)
~higluttoa hillakkazeh, ei ole ni kunne kiirehtä~ (kiireetön elämä=luonnonmukainen elämä)
~päivä kun roattih ta hikouvuttih, siitä kylvettih~
~ongo siul gosta vai vieraz~ (vierauden asteita)
~bajju bajju piendy lastu, tule uni uksen toakse, hiksahtelte hiihnaizile, koksahtelte koukkuizile~ (tuutulaulua)
~itkie hikserehtöä~ (nyyhkyttää)
~lapsi rubieu itkömäh, jo hiksettäy~
~laps kävelöy tsubizis~ (lapikkaissa)
~pagizou hiksettäy pehmiel kielel~
~vanhu hiksoindeleh käpsytteä~
~hyppii lapsi hyglytteä, plässii lapsi pläkytteä, hillaizeh hiksuttoa, vähäizel väksytteä, eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta~ (lauletaan lasta hypitettäessä)
~syyzjeä hilahtelehez jeädyjez~
~akkoadah hiksuttoa~ (vrt. kiksauttaa)
~diä hilahteleh~ (jää)
~kostu korpi koirihini, hilaha metsän emäntä~
~aiga hilahuksem pidi~ (jäätä pitkin heitetty jääpala)
~hilakk eän on neidizel~ (heleä)
~kukkuu kägine kulavuttau kuivan kuuzen ladvaz~
~järvessä on jeän hilettä~
~tiuguzet hilhelyö~
~nygöi kuuluu jeän hilineh, jeäd järvez lähtöö~
~syys tuli, jeä hilizöö veen ottaes~
~diä pagenou hilizöy~
~tsakat syyväh~ (itikat)
~hill on rebo astumah~
~hillah roammo tänäpäi, huomei enembän~
~hillah hyvä tulou, verkkazellah parembi~ (kotoperäinen työ=tarkoin harkittua ja suunniteltua rituaalista työtä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
