~häi on hillane muzikku~
~hospodi hoi, älä kuule ni näi, älä kuule ni näi~ (venäläisiltä opitut väärän valan sanat, "monikulturismia")
~hillasteleheze, nivel ei anna enämbi roadoa~ (tehdä-työtä-kehonsa-mukaan, vrt. arjalaisten "leikkaukset", "sairaslomat")
~hillastui tulemah, myöhättäväh tuli~ (myöhästyi)
~hillakkazeh matkoau, ei hyppeä~ (susi)
~vezi juoksoo hillakkazeh~
~veza kazvau hilläkkazin~ (etunimi Vesa)
~kun tuli piäzöy kuleikkoh, sehän vain hillakkazin palua kidvettäy~ (entäpä jos tuulee)
~sid minä katsoin kodvan, sit hillakkazim myöstyin~ (karhuun törmätessä)
~minä astun tsopotan hillakkazin~
~ei kirru, hillakkazin sanou~ (noita noituessaan)
~hillattoan om männyn~ (jälki-tietäjä)
~hillenemizeh päi on tuuli~
~vuotammo tuulen hillenendeä, siid lähemmö verkkoloi laskemah~ (elää-luonnon-mukaan)
~hillenendälleh on vihmu~
~en vie usso tuulen hillennystä, tuulen siivet taivahal~ (elävä_tuuli)
~g en olis hillendännyh astumista, sinä ed olis minuu tavannuh~ (älä kävele rakkautesi ohi)
~hilleni tuuli~
~poudat pitkäzet tuli~
~hiljoilleh hyräjää~ (ukkonen)
~orav istuu hilkistäy~
~tähti taivahas hilkottoa~
~hilluo da muruu lapsil annetah~ (maitoon tai liemeen sekoitettuja muruja)
~hillo se enzimäksi i kypsenöy~ (hilla)
~myö poimima hilluo dai sama vazuo nellä~ (oho)
~hilluo syyväh maijon kera, luaitah piiraida, keitetäh varendua, kiisselie dai muuda~
~läkkä hilloih~ (hillaan)
~hilloida keräimmö~
~muuruan ku hyvin suorioh lienöö hillo~ (hilla=kypsä muurain)
~hillojikko~ (hillapaikka)
~hillokokkoni~ (pyöreä piiras jonka sydämeksi hilloja)
~hillokurniekka~ (hillakukko)
~vuota mänöö muuroi hilloiks, siid vasta löyhkä~ (sitten vasta puhu, ajanmääre)
~jo ollah hillovundah päi~ (hilloihin päin, ajanmääre)
~panemmo muuroit päiväpaistoh, anna hillovuo~ (kypsymään auringonvaloon)
~hilmana~ (porolappalainen)
~hilberöne~ (kuusinen ongen koho)
~mies pieni hilppalakki, koskeh kumartelou~ (kapustalintu)
~jeä on hiluloil, tuuli lekuttoa~
~hilvettä kantau~ (ohutta pintajäätä)
~koivun hilvehtä~ (tuohen nöyhtää)
~järvet ruvetah hilvettelömäh sykysyllä~
~himalazem mezi~ (mehiläisen)
~endzi himoloih otamma~ (leppäsieniä)
~tazoannan himo~ (kosto=päästä tasoihin)
~himoloikse puutui nygöi marjoa syvvä~
~akka on nyt himosillah~ (kun tekee mieli herkkuja raskaana ollessa)
~miula himottau, kun ois verestä kaloa niin söisin~
~himokaz on torah~ (riidanhaluinen)
~tämäbä oli himoruogua~ (lempiruokaa)
~hingaileh nuottoa talveks loadimah~ (talvi-työ)
~naiset kiukoan lämmitti ta pyyhittih, hiilet vejettih hinkalom peräh~
~moasta hinkautun~ (maasta tarttunut tauti)
~elä hinkotteliete, mäne kukaistelomah~ (leikkimään)
~hinnoitui tavar linnaz~ (kallistui, kaupunki=paikka missä huijataan maalaisia eli suomalaisia)
~hinnan ylendi~
~hinda huovisto~
~äijägö hindaa~ (paljonko maksaa)
~ospittsa bulkuttau hibiän~ (isorokko, kulkutaudit=ahneuden ilmentymiä, "matkustaminen", "kauppa")
~jo on hibjy suurimazilleh~ (kananlihalla, yhdyssanojen vieraudesta)
~lapsel om maidohine hibju, valgei~
~hibju kubajau, kylyh pidäy lähtie~ (ihoa kutittaa)
~hibjan kaikem päivitti, paijattah käveli~
~hibiehiiri kävelöyhän ymbär hibiedä~ (elohiiri)
~hibjuhiiri vabauttaa silmäl luondu~
~hibjuhiiri ku kizuau, ga sid vie eläd~ (elinvoima)
~sanottih jotta ei pitäis sanuo millä kohti hipietäi väräjäy~
~lapsen hibjud on reduhiine~ (likainen)
~hippazilleh hiivuimmo~ (varpasillaan)
~se on huuli hibralleh, itkemäh rubiou~ (lerpallaan)
~juoksoo hipsahutteloo~ (teon-sana+kuvaileva teon-sana)
~ga terväh mänen~ (sukkelasti, terve-sanan alkuperästä, mene joutuisasti?)
~prisakan hipsahuttoa~ (ripaskan, luonnonkansojen elämä perustuu vanhan vaalimiseen miksi kaikki uusi (tarpeeton) tuntuu tulevan vierailta, vrt. "trending")
~läkkä nygöi, opimmo hipsie~ (tanssimaan)
~kebiezeh ken ku kävelöö, se on hipsindä~
~astutah hipsetäh kebjäl jallal~
~hiiri hipsuttoa kävelöy~
~tulitsul reboil mustu da tuli hirgau pimiez~ (punamusta kettu=tulirepo)
~omal kielel hirmum pidäy~ (sanoin kurin)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
