~kuului hirven hirnunda~
~se om minun hirnunduloadu~ (aivastamistapa)
~hirnuin tähen~ (aivastin kerran)
~monta tähtiekö sie hirnuit~ (montako kertaa aivastit)
~hirnuo trihkuttoa~
~syvvez ei pie hirnuo~
~vai ku duumaitsin da i hirnuin, myvvitti näid~ (kun ajattelee jotain aivastaessaan tämä käy toteen)
~tuuli nenäh menöy, ga heittäy hirnutandan~ (aivastuksen synty)
~milma hirnuttelou~
~kibie olen, hirnuttau da hoahituttau~
~tseäry on, se katso hirnuttoa~ (nuha)
~tsihkututtau, hirnututtau, ylen on tsiärä kova~
~hirnututtau, tseär on, peän kivistäy~
~kyllä se toisen silmästä näköy ruhkanki, vain omasta ei niä hirttäkänä~ (toisten asioihin puuttumisen vieraudesta)
~hirskahtih nagruo~
~hirskahtus tuli vihmoa~
~hirskuttav astuu kebjemästi~
~hirvahat hirvaissetah voatimiem peällä~ (porojen elämää)
~riijelläh da mattie pannah (kiroillaan), hirvakka kuunnella~ (vrt. riidanhaluiset vittu-ihmiset, "suomalaiset")
~hirvakk on nengozel tuulel lähtie järvel, emmo lähe~ (vrt. luonnosta vieraantuneiden "hukkumistilastot")
~hirvakk on vast yöh lähtie matkah~ (päivä_eläin)
~hirvahalla ollah kaunehet sarvet~ (urosporolla)
~hirvaspedra, ei järem pedra, ei hirvi~ (hirven ja peuran risteytys)
~hirvatsulla kizatah~ (hirven varvasluulla)
~hirvenhiihtäjäl on kalmu selläz~ (talvimetsästäjä hikoilee ja vilustuu)
~lähemmö hirvenhiihtoh~
~hirvenkello~ (uroshirven kaulatupsu)
~hirvenkoibiloiz rodih karvakengät, pideä olla nellä koibie kengän kohti~ (hirven koipinahasta->koipiin laitetut kengät, perinteisen vaatetuksen taianomaisesta luonteesta)
~hirvensarvilois laittih sugua~ (suka=kampa)
~pität karvat ollah hirventallassa~
~vehkoa hirvet syödih~
~hirven dället näin tänäpäi metsäs~
~kaksi vazaa hirvel~
~hirvi ku potkoau puudu, kai siliet pakkuu~ (säleet lentää hirven potkaistessa puuta, hirvi_tietäjä)
~siel oli niin hirviestä sientä jotta~
~hirvipedra~ (vaalea kaksikesäinen hirvi)
~ei soa lasta hirvitellä~ (pelotella, vrt. arjalaisten "kauhuleffat" ja "kummitustarinat")
~hirvitteli minnuu~
~hänen hirviteksie vie nygöi polvet tudizoo~
~kalmistoh en targie lähtie, miul kuoleida hirvitteä~ (vieraat kuolleet pelottavat, vrt. rakkaina pidetyt sukukalmistot)
~hirvityksen hyväm pidi pojjalleh viinanjuondan jälgie~ (vrt. lastensa alkoholisoitumista sivusta seuraavat "vanhemmat")
~ei kuulunnuh ni hizahtandoa~ (hiiskaustakaan)
~besodah Masa hizahtih~ (Masa=kotimainen luonnenimi, Matti=vierasperäinen lainanimi)
~hiiri hizahtih~
~tuli hizahtih~
~hizahutti lähti prostimattah~ (hyvästelemättä, viittaa vieraaseen hyvästelytapaan)
~jeä on hizakka, ei ole jeäl mändäveä~
~Nasta on hizelö tyttöine~ (hiljainen)
~hizendi sovan, kulutti räbelöks~ (vaatteen)
~jo lapsud liikkuu vatsalleh hizerehteä~ (konttaa)
~hyvii vuozii vaste ylen äijäl matkoau jovez jeä, a pahoi vuozii vaste hillaizeh vidzvettäy~ (jäistä ennustamista)
~hiiri hiskahutti juoksi tipetti~
~hillaizeh kävelläh hispetetäh varbahuisilleh~
~hissetteä astuu vasmakoiz~ (vasmakat=varrettomat kengät)
~keveäl vai hissettäv jeä, kui niegloim peäz astud~ (jalkojen alla helisevä kevätjää)
~oled aiga hizu~ (hissukka)
~pideä toizeks lähtie hänelleh~ (kaveriksi)
~hitsistäh da tsiksahtah lopeh~ (aurinko laskiessaan)
~mettso hitsuttau~ (soitimella)
~tanssii hitsuttaa~ (vieras sana, oma sana)
~reboi hidvelöittäy nenä muaz~
~lundu hidvetteä panoo~
~tuutsoa hidvettäy~ (harvakseen putoilevia lumenhiutaleita)
~nälgä on, hiukaizoo~
~hiukajaini on seänalassa~ (nälkä sydänalassa)
~hiukalla hivutetah latteita~ (hienolla hiekalla puhdistetaan lattioita)
~hiukkahine moa~
~hiukkumoa ei kovene~ (hiekkamaa)
~ni hiukkust ei annett aigoa~ (hoputtamisen vieraudesta)
~hiihtöä hivahtoa~ (hiihtää-sanan alkuperästä)
~hiihtäy hivahuttau~
~mie terväh hivallutan tämän lepän~
~terväh mie tämän liyhtehen hivallutan, elä jätä~ (terve-sanan merkityksestä)
~tämä kengän hivelendäh pädöö, kengäm pehmitteä~ (tuohiterva)
~hivellykseh pannaa hivellysheinie, dai se siidä parenoo~ (nyrjähdykseen)
~tämä on heinä hivellykseh hyvä~
~hiveldysheineä keitetäh da kriepitäh jalgah, sit hilveldys kohenou~ (kääritään vanamoista tehty haude kipeään paikkaan)
~hagolois peälitsi net hiveldysheinän nuogarehuod matkatah~ (nuogarehuod=rönsyt)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
