~no kun tuas seisuo hoarottau siinä niin jottei piäse ni minne liikkumah~
~ägiedä pätsis hoardoa~ (pätsi hohkaa kuumaa, äki=kuuma)
~tulehmo hoardoa~ (tulehmo tulisijan kotoperäisiä nimityksiä, pätsi ja uuni lainoja)
~viluo hoardoa~ (kylmä=kald)
~a voi voi kulleh koira haukui, vähäziz ei purruh~
~algaa häi tulla, vezi vai hoaruu kahteh päi~ (vesi valuu kahtaalle vetehisen saapuessa)
~pieled i riuvud~ (pystypuut ja niiden pykäliin (pygäläd) asetetut vaakapuut, vaakapuista tukevin=tyviriugu)
~sirrit pandu pattsahih, pattsahiz on loukod~ (vaaka ja pystypuiden nimiä)
~mändyzet pielet luadima eglen~
~on tumana jotta iesko vain huasottau toine randa~ (tumana=sumu, vastaranta häämöttää)
~ei tolkkuo tule siun ker hoassannas~
~tulehmos hiilet hoastattoa~ (hehkuvat)
~hoastehelleh on hiiled~
~kegäleh hoastav vie~ (puhuva_tuli)
~tuli hoastau kegälehis~
~midä hoastau heän siula~ (ei midänä)
~myö huastoa lebletämmä~ (puheliaat karjalaiset)
~se akka ei tyhjeä hogoa~ (hokaatko)
~hogoat tyhjeä pagized~
~hyvähkö hoattu on täz, voib eleä viel~ (hoattu=talo-sanan lainanimiä, vrt. house)
~ei haukku huavua luaji, joz ei koira purra sua~
~hyvä i huavallehti on juomizessa~ (parantavaan juomaan)
~huavampihka kylmenemizeh luadiuduu ylen hyvin~ (palavasta haapapuusta valuvaa vettä pakkasen puremaan)
~hoavanvezi pädöy kylmändäh da palanuoh~
~on kui Jumal yhteh hoavannuh, tukad yhtes sidonuh jo roindasijal~ (syntymäsijalla, miksi ylisen jumala puuttuisi keskisen / maan jumalattaren asioihin, jumal-viittausten myöhäisestä alkuperästä)
~zakon hoavanou~ (zakko=laki, lakien taustalla=rahan kerääminen)
~huavaiheze sanomah, da unohti~
~hoavavui vihmoa g ei vihmunuh~
~koivuu huaveksiu kirvezvarrekse~ (kova_puu)
~huavelih häi vedeh painumah, ga toizet tavattih~ (pelastivat hukkuvan)
~kuz on äjjy hoaboa, se i hoavikko~
~hoavikko~ (vaalea näätä)
~jo mie sidä vähä huavistelin~ (aloittelin)
~siiloihine hoavo~ (nokkoskangas, oma kuitu)
~liinahiine huavo~ (pellavakangas, vieras kuitu)
~kandelehen hoavus~ (aihio, puolivalmis kannel)
~jygie on ellendeä~ (vaikea ymmärtää lyydiläisten puhetta)
~hoh, midä sanoid~
~hyvin tuuloo hohavuttoa~
~tuuli hohizoo metsäs~
~jogo loppuu hohottamizet~ (ei sinä igänä)
~hyvä olet hohotti, joga kohtan hohotad nagrad~ (nauravainen ihminen)
~hoss i hohottanet ka, vielä hohotustas toittsi i itet~ (itku pitkästä ilosta)
~hoi, tule kylyh~
~hoi, tulgoa syömäh~
~sil on koiral eäni hyvä, haukkuo hoihottoa~
~mänöy aika hoijakkoa~ (nopeasti, vrt. haipakkaa)
~joikuo hoijottau~ (vienankarjalaiset näkivät ja omaksuivat saamelaisten tapoja)
~minuu hoikahutti, pyritti muarjah~ (huusi minua marjaan)
~järie on tämä kirvezvarzi, pideä hoikendoa~ (järiä=paksu)
~hoikkenou taivaz~ (selkenee)
~viruhuu hoikkeni~ (virua=sairastaa)
~hoikilla voatteilla tulou vilu~ (ohuilla)
~kesseliks pidäy hoikemboa tuohta, a virzuks däriembeä~ (kesseli=vakkaa / koppaa tarkoittava lainasana)
~hoikku rungal~ (hoikka vartaloltaan, vrt. puun runko)
~kezeldä hoikkani ku vuapsahaini~ (ampiainen, vrt. wasp)
~paida pidäh ommella hoikkazella rihmalla~
~regi hoilahtih koadui bokalleh~ (kotoperäinen kulkuneuvo, alkujaan ihmisten vetämiä)
~veneh hoilahtih, kiveh koskih~
~kiurukuu tuloo~ (huhtikuu)
~lokka veem peäl kubluo~ (lokki kelluu vedessä)
~mänimmö metsän hoivah~ (suojaan, metsä=ystävä)
~anna hengel hoivu, huogavun kodvaizen~ (maatessa henki lepää)
~ei ole ni hengen hoivoa, kylm on~
~hoivakasti tuuloo~ (kevyesti)
~lakki peäh ol laitettuna, ajatusta annettuna~
~tämä azie huolda peäh hoivai, ajatust andoi~ (huoli=ajatus, huolettomuus=ajatuksettomuus)
~jogo rodih hoivennus, vai vie tsahloo~ (joko kipu helpotti)
~vassalla hoivin kylyssä~
~mettsäh kui lähet, ga siel huogavut~ (parannut)
~puu kui koadui, ga kuului hojahus~
~pletil kui hojahutin, ga andoi aiga räskyn~ (piiska=väline jolla suomalaisia motivoitiin pakkotyöhön ennen rahalahjuksia)
~vilun hojakkani~
~mettsy hojiendui kai kirrattuu~ (metsä kaikui kun sinne kirkui)
~mettsy hojizou, eäni menöö sie~
~kodih hojotetah kirrutah~ (huudetaan kotiin saavuttaessa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
