~marjoi pahoin kereää, puoled moah kirvotteloo~ (kirvota kädestä)
~nyd mie hoksazin vasta kogo azien~
~kulguzet holahtih, kembo se tuli~
~konzu lähtenet, holahtai eäni meile~ (huudahda lähtiessäsi, kotoperäisiä tervehtimisen muotoja)
~metsä holahtih vastah~ (kaikui=huusi vastaan)
~hampahih holahutettih päre~ (yöllä ulos mentäessä)
~pagizou holaittau~ (puhuu kovaa)
~vesi holajau~
~vezi holizou matkoau~
~vihmui kui ga holiettih veit, astiet tävvet tuli vetty~ (sadeveden keräämistä)
~peästih soaren holmah~ (suojaan)
~ken siä metsäs holotannoh~ (hoilottaa)
~holstinasta loajittih muzikoilla paidoa dai kostoloja naizilla~ (palttinasta)
~pelvahizeh holstinah langad mujutetah enne kangahan laindoa~ (mujuttaa=värjätä, sukunimi Mujunen)
~monie sadoja vuozie kazvaa, siit mänöy hongaks~ (honka=vanha petäjä)
~mengäh hos hongah otsin~ (päin mäntyä)
~huabane honga, seizialleh kuivan~ (haapainen honka, honka=vanha ja kuivunut puu)
~hongu on hyvä pedäi, a mändy se on paha~ (hyvät ja pahat puut)
~hongani mettsä~ (sukunimi Honkanen)
~karangomettsy on kuuzikkomettsy, pedäine on hongaine libo mändymettsy~
~hongaine pedäi~ (petäjä jonka vuosirenkaat tiheässä)
~hongaza kangaz on tämä~
~sih oli honganrözy kuadunu~
~hongapuu, poaksusyine pedäi~
~hongava puu pideä ottoa putsiks~ (tynnyripuiksi)
~ei soa marjoi panna uudeh puttsih, hongavuttoa marjat~ (tulee hongan maku marjoihin)
~hongoi laitah järies hongaz, ongurdetah da vestetäh suoriekse~ (honkoi=paksusta hongasta veistetty ruuhi)
~hongoidu pietäh lambiloiz, vedelläh lammiz da lambih~ (ruuhia pidetään lammissa)
~hongoi vestetäh kuokkukirvehel~ (petäjäisten lisäksi kuusisia ja haapaisia ruuhia, yksi ja kaksipuisia, kaksipuiset kiinnitetään yhteen 10 kohdasta)
~mänit hobelol mutsoiks~ (mutso=vieraan vaimo (wife) sanan kotoperäisiä vastineita)
~lum on hobelozed, pakazlum on~
~hobelolumi~ (kuiva pakkaslumi)
~valgied on ku hobjad~ (hopeaa arvostettiin kirkkauden vuoksi, ylisen väri, metallinvalmistus vieraslähtöistä)
~hobjaz azutud on sergazed~ (hopeaiset korvarenkaat)
~ossiin hobiezen koltsazen~ (sormuksen)
~hobiezet pangazet~ (korvarenkaat)
~hobjani tsieppi~ (ketju)
~hobeiniekku kullitsov i hobjitsou~ (hopeaseppä)
~hobeiniekat kyläs käveltih~ (kylien ja kylissä asuvien seppien vieraasta alkuperästä, valmistivat valtaapitävien aseet ja työkalut)
~ei ole hoppu hyväksi, eikä kiireh kunnivoksi~
~on sillä hoppuo da huolda~ (hoppu->tuo huolta)
~siit taloiz ollah ainos hopussah, hoppuo pietäh~
~endizeh aigah konz hoppu (riita) tuli, hyö korvualdih, ei veitsen kel pystetty~ (puukolla pistämisen vieraasta alkuperästä, väkivaltaa ihannoivilta arjalaisilta omaksuttua "kulttuuria")
~ei pie hoppuottsie keskenäh~ (riidellä)
~susiedan ker hoppuvuttih~ (susi vieraan naapuri (neighbour) sanan omakantainen vastine, harva-asutuksessa sudet lähimpiä naapureita)
~tuulemah horahtih~
~tuuli puuloi horavuttoa~
~mäne vaim poiges moini horhottaja~
~se nakrua horhotti~
~horhotat hongie myö, pitkie pedäjie myö~ (nauraa puita myöten)
~suu on avoi kui hukal~ (nauraessa)
~ettägö voi olla hillembäh, tuommoini horhotus kuuluu~
~Okku vai kunne männöö, siid vai horohotus kuuluu~ (etunimi)
~hori on sovat syönnyh loukkoloi~ (koi syönyt vaatteet rei´ille)
~pitäy tuuva tuomen vittsoja, horid vuatetta leikatah~ (karkottamaan koit)
~jogiloill on horka norissa~ (horka=hilleri)
~horka eläu sarailoin alle~
~horkal on selgy mustu, vatsu valgei~
~hormuheiny~ (horsma)
~sil rajakol on hyvä hormikko~ (aholla horsmikko)
~miss on märgä paikka, ei hyvä, i miss om puhassettu, sielä kazvaa horsmua~ (horsmat kuivilla mailla)
~ensimäisellä työllä minne morsiel lähtöy hos vettä noutamah~
~kala hos tulou härskyllä sen soau syyvä~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
