~toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo~
~hos tiedäy, g ei häi sano ni midä~ (salaisuus)
~hospodan akad ollah hyö, herroin akad~ (itäiset ja läntiset herrat, kahden pahan välissä)
~hospodinale poovari keittäy murginoa~ (herroille kokki keittää ruokaa, vrt. "ulkona syöminen")
~egläi oli hyvä ragehem panendu~ (raekuuro)
~kuulez ukko jyräjäy~ (ukkosenhaltijan nimen jälkimmäinen osa, koko nimi Jumal-ukko)
~en lähe hot mi ois~
~hot mie lähen~
~kävellä hodakoija~ (horjua, vaappua, heilua)
~niellä hotasi~ (hotkaisi, haukkasi)
~olet hodakko~ (lörpöttelijä, sukunimi Hotakainen)
~hoi työ, älgeä mengeä jogirandah~ (lapset)
~ei tunnu lumessa tie, vain tuossa pitäis olla hotu~ (reitti, uoma)
~lapsi lähtöö hovulleh~ (alkaa kävellä)
~kala on hovussa~ (kutee)
~kalall on hodu, ikrua laskou~ (mätiä)
~jänöi hodveilou, vie ei talvi rodei~ (jänis liikkuu, vielä ei talvi tule)
~meän koira vai mettsäh männöö, siid haukkuo houhotteloo~
~lumi houhtuu, alenoo~
~houkkenou vagahini mies kun on ilgie akka~
~houkka poro~ (ajokiksi opetettu vauhko poro, ajoporojen käytön luonnottomuudesta, hevosia orjuuttavilta arjalaisilta apinoitu tapa)
~jos se on hyvä poro kun on ka, ei se niin kiirehestä mäne, ka houkap porot ne männäh poro houkkoastau~
~sidä tietosti houkkenendas~ (rakasti hullun lailla, tietostaa=rakastaa, mielitietty)
~houkuttah kui mäni sil brihal miehel, ga nygöi om paha mieli jällespäi~
~elä viinoa juomah miun lasta houkuttele~ (teeskennellään valistusta, pilataan nuorten mieli koulussa istuttamalla ja kerätään rahat näiden huumaamisesta="suomen" valtio)
~houriessa magoau~ (kuumeessa)
~viego hourii häi~
~hrena kazvo ogorodois~ (piparjuuri puutarhassa, viljeleminen=vierasta, kerääminen=omaa)
~hurahtih lindu lendoh~
~huh mi on vilu~
~huh mi on räkki~ (kuuma)
~tuuli huhahteloo~
~tuulemah huhahtih~
~huhahtih palamah~
~tuli huhajoa~
~puut huhistah~
~huhlakkana käveltih vierissän kesellä, tytöt ta pojat~ (naamioituneina joulun ja uudenvuoden välillä)
~pada kiehuu huhniu, muah menöy~
~tuulen huhu~
~mie kuulin sius huhuloi, olloogo totta vai ei~ (totta ja ei)
~rahvahan huhuu ei pie uskoa~
~huhu nostettih, its ei tietä midä~
~metsässä huhuolima~
~ku huhoja tuli sinne järven toakse niv venehtä lähettih viemäh sinne~ (luonnonmukaista liikennettä, vrt. orjatyöhön perustuvat "aikataulut")
~ehätystä huhutah~ (venekyytiä)
~mies huhuzi toizella puolen, pidäis ehätteä yli~
~huhuta huijatutti, viheltiä viuhatutti~
~midä mettsäh huhuomma, sidä metsästä vassatah~
~huhutah kodiu meidy~
~tuli huhuoo, pätsi hyvin lämbiöö täyvel väel~
~pohjazes tuuloo huhuttoa~
~tultih siitä siih huhuuksiih~ (huhuus=paikka missä huhuillaan venettä)
~meän kohalla missä myö elimä, siltä lahelta oli huhuus~
~hui ku on vilu seä~
~huih, moine on vilu vezi~
~menetiddä midä pajistah, huihai heäm paginoidu~ (huihai!)
~lähti jeädä myö astumah da sinne huikahtih~ (jääkuut=tammi, helmi ja maaliskuu)
~juossa huihkai~
~huihketah juostah~
~päivä huikai silmät, ei voi kattsuo päiväh~ (häikäisee)
~silmie huikuau~
~ennen ei huijusteldu~ (häpeilty, ihmislajin "kehityksestä")
~elä huijusteliete, mäne vierahil anna kättä~ (ujostele)
~huikahtih metsäz, muarjoa löydi~
~huikkoa syömäh~ (kutsu syömään)
~sinuu huikattih, kuulidgo~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
