~ei tarrennuh sanuo~ (tareta=kehdata, uskaltaa)
~eikö siula huikie tule kun tuommoista pakajat~ (huikie=häpeä)
~a voi kun oli häpeä olla ventsällä (vihillä) kun kaikki rahvas katsottih~ (vihkimisen (ruotsin vighia) vieraudesta, suomalaisia ei vihitä, suomalaiset "vihkivät" itsensä eli vaihtavat lahjoja ja syövät perheen kesken)
~rahvas dobajau jotta Anni on ollut huigie~
~ei hänen rozah huigie tartu~ (häpeä tartu poskiin, punastuminen)
~huigien varoau~ (kainostelee)
~huigei olin, en tarrennu plässiä~ (en kehdannut tanssia)
~huigienalazeks jouivuin, inehmizil en targie ni silmih kattsuo~
~olet huigietoi, pagizet tötötät~ (puhut häpeilemättä)
~tämä on azie huigietoi, puhaz azie~ (puhdas eli pyhä asia)
~kyly on huigietoi huonuz, siid i brihad i akad yhtez, ei neidized~ (sauna puhdas eli häpeätön huone, miehet ja naiset yhdessä, ei tytöt)
~jo mie huikkoalin, toivoin, kunne yöksyit, ku ei kuulunuh sinuodas~ (eksyä=yöksyä, päivällä ei eksytä)
~huikkavo kuului~ (huikata)
~ettego kuulluh huikkoandoa, vai mindäh etto tulluh~
~huikul tulov i viheldyksel menöy~ (huutaen tulee, viheltäen menee)
~huikkukaupam piimmö~ (huuto eli vaihtokaupan)
~em mie hänen huigoandoa varoa, toko sanokkah hoz midä~
~huigoni matka oli välie~ (pitkä matka)
~kembo siel joven tagan huikuttoa venehtä~
~kem maltau tiedohuzii~ (osaa taikoja)
~huilakehtoa kävelöy kyleä myö tyhjäm paginan ker~ (kylät eli kaupungit täynnä tyhjän puhujia)
~kun piäsemmä ensi taloh niin siinä huiluamma~
~kum morsien tuuvah vierahasta, niin kolmi päivöä on huiluo pijettävä~ (huivia)
~ei ne silmijäh näytetty, ne oli huilut peässä~ (talvijuhlissa talosta taloon kiertäjät)
~se kun siitä ajo nin sill oli hyvin huima yksi poro~ (uhtuan porokarjalaiset)
~huima juomah, min soaa eluo, kai juoo tytytteä~ (mikä saa herkän karjalaismiehen juomaan, läpeensä vieras eli kova yhteiskuntajärjestys)
~muga tundui tsihval, ga jo rubei peädä huimoalemah~ (tsihva=häkä)
~peädy huimailov vähäizin~
~ukondyry huimoau, isköy mielet~
~metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy~
~huimenendas sah palavui sih tyttöh, ei voi ni koiz olla, moin on hänel tusku~ (palavua=rakastua)
~viinu näit hejjät toravutti~ (viina aiheuttaa 99% riidoista ja väkivallasta, miksi aineen tyrkyttämistä ei lopeteta, koska orjayhteiskunta ei toimi ilman päihteitä)
~huimeni juomah~
~huimushai hänem moanitti, viina huimaks loadi~
~huimuzissah akan hylgäi~
~huipakuttah kävelöö~
~hyvän huippavuksem matkai tänäpäi~ (huippavus=kotimainen mittayksikkö)
~huipukka~ (ulpukka)
~koadui huizahtih lumeh~
~huizahtui koadui puu, vai rodzuu pidi~ (koadui puu, koadunut puu, koda puu)
~huiskahtih mänemäh juossun hytsyl~ (kotimainen lauserakenne=neljä teon-sanaa)
~huskahuttele kätkyttä~ (heiluta)
~heitä huiskehilleh olenda, vagavu nygöi~ (huiskentelevainen, vakava)
~aldoloin huskeh~
~huiskoa tsupuz da tsuppuh, tolkkuo ni mih e ole~ (mökkihöperö)
~huisketah pläsitäh~ (tanssitaan)
~puut husketah~
~häi kangastu kudoo, sukkulaine vai huiskaa~
~laps yksinäh huskuo~ (keikkuu kätkyessä)
~sotku husku lendoh~ (sotka=sukeltajalintujen yleisnimi, vrt. pinnalla uivat sorsat)
~huskuta lastu~ (keinuta)
~puud huizetah~
~tuulen huizu menöö, ni kell ei kuulu metsäz~
~tuuli puuloi hujahutteli~
~regi koadui hujahtih~
~venehel ajoi myödyvirdah hujahutti~
~kirgui hujahutti~ (sukunimi Hujanen)
~hujakko seä~ (kolea)
~hujan hajallah tavarad ollah lykitty~
~hukankorendo~ (sudenkorento)
~hukammarja~ (sianpuolukka / sudenmarja)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
