~hukampoigu~ (sudenpentu)
~hukampoigoveh~ (sudenpentue)
~hukambutki~ (karhunputki)
~hukanroagettu työndeä~ (hukanroake=laukka)
~hukantakku~ (ukonparta)
~hukanunda makuau~ (koiranuni=hukanuni)
~hukavvillua kazvau~ (ukonpartaa, jäkkiä)
~hukanvillaheinä~
~nämä on hukanvirssat, hukka on hännäl häivännyh~
~täm on hukanvirstu, pitky virst on~ (hukan kulkema)
~syöy kun hukka~ (ahnaasti)
~suu on avoi ku hukal~
~nuori hukka on russappa~ (millä kielellä)
~hukat ulvotah~
~hukat kadaituhjoloiz muatah~
~oled gu hukku nälläs~
~hukkazilla leikitäh~ (takaa-ajoleikin kotoperäinen nimi, vrt. hippa)
~hukkazilleh olla~
~hukkuni, pieni lapsi, vasta alkau elöä, ei tiijä ni mitä~ (vastasyntyneen (new born) kotoperäinen nimi, jokaisen vieraan yhdyssanan taustalla yksi tai useampi oma sana)
~ei se ymmärrä kun ov vielä hukkuni~
~hukkuzen kujehed on~
~pieni lapsi on hulluni, ei tiijä mitänä~ (hulluni vai hukkuni)
~suokurvittsa hulhettau~ (kuovi)
~regi hullahtih, kui jamkkah ajoimmo~ (kuoppaan)
~regi koadu, ga aiga hullahuksem pidi~
~vesi hulkkau~ (hölskyää astiassa)
~hänel oigei käzi hullavui, ni liikuttaa ei voi~ (halvaantui)
~tuli hulmahtau~
~kaksi hulpoa ompelima vassakkah~ (hulpa=kankaan ehjä reuna)
~pyhällä humahteloo~ (pyhä=ukkonen)
~halgopino koadui humahtih~
~pyhäillan humahukseh havaitsuin~ (heräsin ukkosen jyrähdykseen)
~mettsä humajau~
~humalniekat tiel örjytäh~ (vältelkää teitä)
~humalniekan ker älä rubie vätskämäh~ (väittelemään)
~älgää laskekkaa humalniekkaa perttih~ (vrt. asua samassa talossa humalniekkojen kanssa, "kerrostalot")
~mettsy humevui~ (humisee)
~em mie sium hunsfatin kere lähe engo paginal rubie~ (vältelkää vaarallisia hunneja eli hunsvotteja)
~vuota vähäzen huogassun~ (hengähdän)
~kiukoan ottsa huohlassa ollah kuivassa voattiet~
~kiugua ku lämbyöh, missä tul äijäldi palau, se on i huohla~
~kiukuo huohtau lämmintä~
~suo viluo huohtau~
~järvel ku tuulda pilvennenäs veäldi, gä veneh huojahtelih~
~aldo venehtä huojahutteli~
~nenäloukod i huogamet~ (huogamet=sieraimet)
~mi liene mennyd huogamih, hirnuttaa~
~huogaiteskodvu~ (lepohetki)
~kodvazen huogaitti~
~koko päivä roattih, siitä illalla huokauvuttih~ (levättiin)
~tuled matasta, myö sanomma, huogau~
~huogavu kodvaine, älä aivim matkoa~
~kurrel selläs piäsköit huogavutah lämmäz muas tullez~ (lämpimästä maasta tulevat muuttolinnut)
~huogavuz om parembi syöndeä da juondoa assunnan jälel~ (assunta->lepo)
~kasvo mäille huolas mänty, viitahan vilu petäjä~
~lebävyksel ed voi peädy painaldoa, aivim pidäy huoleksie konzu midägi lapsien ker~ (lasten hankkiminen ei sovi kaikille, vrt. arjalaisten "päiväkodit")
~hänel on huolempiendy lapsiz~
~lapsiz on huolevu~
~pane huoli muata vasse~ (huoli maata vasten)
~miun huoliloih elä harmavu, tiijä ittsiedäs~ (ajattele itseäsi, suomalaiset liian kilttejä ja epäitsekkäitä, ei haluta sanoa mihinkään ei, miksi eurooppalainen pahuus (ahneus) saanut niin suurta jalansijaa)
~huoli muah~ (huolet maahan, huolet pois)
~eläes saat kaikkee huoldu pidää~
~elä tsikkon huoli tuommoizesta miehestä~
~ei häi mius huoli, ei häi minuo katsaha~
~elä huoli igävöijä da pahoa mieldä pideä~
~ei heän huoli kiellännästä~
~langoa pidäy huolie sukkih näh, talvi tuloo~ (lankaa sukkiin)
~huolikas om miän naini~ (huolehtivainen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
