~mikse olled nenga huolimatoi, sovad lykit kunne puuttuu~ (sovad=vaatteet)
~huolimatoi elaigu on heile, eig ole lastu, kahtei eletäh ukon ker~ (huoleton elämä=lapseton elämä)
~mettsäh pidäs peästä~ (ihmisen paras paikka)
~huolita ruadua, piäzed ildazel~ (iltanen=kotoperäisiä ruoka-aikoja)
~kui nai, ga sid mutsoi hänen huolutti~
~hyväs huollos pietäh lapsie~
~huolduu hyvä puu, rozoloi tulou kylgeh~
~tulet perttih, ed jalgoi huomoa pyhkie~
~mi on tänäpeänä roattava, ei pie huomeneh sidä dättöä~
~huomena lienou hyvä päivä~
~huomena jälgeh~ (ylihuomenna)
~vihmuz päivän piästä piäh~
~huomei lähten mettsäh~ (jep)
~huondeksellized kalad panemmo tulel~ (aamuiset kalat)
~kirkas oli huomenes~
~aigani lindu nenöä puhastau, a myöhäni siibiah ojendau~
~tule meih huomeneksella~
~loadi miul hyvän huondeksen~ (sanoi hyvää huomenta)
~huomneksella pezietsetäh da sit kumarrellah Jumalua~ (aamurukous=aitoa päivän eli suuren hengen eli luojahengen palvontaa, seiso väkevästi sänkysi edessä aamuisin)
~huondeshämys lähtimmö~ (aamuhämärässä)
~oli semmoni huomeneshämärä ku heäm mäni~
~huondezkajoz~
~huondeskastiel kävelin~ (aamukasteessa)
~huondeskerral enembän kaloa sain, illal puutui vähembi~
~huomeneskoite, kun päivä rupieu koittamah~
~huondeskodvah minä regie lain~
~minä huondeskodval roam midä tahto~ (tehdä-työtä-oman-mielensä-mukaan, jokaiseen uuteen taloon tulisi rakentaa työtila / verstas ja kieltää toisille työn tekeminen, näin orjayhteiskunta muuttuisi pikkuhiljaa suomalaiseksi yhteiskunnaksi)
~lugietah huondezmalitud~ (aamurukousten myöhäisempi / vieraampi kerrostuma, ortodoksien päivänpalvonnasta vieraantuneita tapoja)
~huondespimiem hämys kävväh nuotal~
~huomenespuoleh yötä~ (aamuyöllä)
~huondespäiväz oli rounu gu kajozu, a illakse vihman loadi~
~huondezrubiem on zautrokaz ielleh murginois sah~ (aamiainen=zautrokaz, murgina=morginn, aamusyömisen vieraasta alkuperästä)
~huomenesrusko~
~tänäpäi huondezzora oli tsoma~ (aamurusko)
~huondezzora rubei näkymäh~
~huondessumerko~ (aamuhämärä)
~huondestsiiru~ (aamunsarastus)
~huondestsura tuloo, hoamistuu~ (aamuyö hämärtyy)
~huondestuuli k ei tyynistynne, sit päiväl ravenoo~ (aamutuuli kiihtyy päivällä)
~huondesteähti tipetteä, duumaitsed, eläväin on~ (aamutähti vilkkuu=elää)
~huondezuni om magiembi ildundu~
~vihmui tsipetti vähäzen~
~elä huomi huomenista päiveä, elä vai kädehizeh~ (elää kädellinen eli päivä kerrallaan)
~jätähäi huomeneks, huomenizem päivän varus~ (elää kaksi päivää kerrallaan)
~heijän huonehet ollah vilut~
~elä tapa elägö satata, huonehenhaldie on~ (hiiri=kodinhaltija)
~huono tuohus, pimiesti paloa~
~huono, paha, karu~ (järjestyksessä)
~on tämä vähäzel huonohko, ga menöö sentäi~
~dorogu on sinne huohkoine, ga sentäh pääzöö ajamah~ (teiden vieraasta alkuperästä, arjalaisen ahneuden ilmentymiä)
~ylen on huononi jeä nygöi, ei ole mändäveä~
~pagizoo höblötteä~
~huonokorvani, ei väheä kuule~
~minuo ei kizavuta~ (tanssita)
~huonosydämini on, ei pyzy ni mi vatsas~ (sydän=vatsa)
~huonosydämine kaikkie pöllästyy~
~ilvieh täh pirahutat vai sen, lapsi kipsahtah, sid ei syväindy huonoskoita~ (pirautetaan viimeiset äidinmaidot lapsen ilveille eli kasvoille, ettei tämän vatsa menisi löysälle, suojeleva taika)
~vihmui ku äijän, ga joaman huonossutti~ (tien)
~kudai vanhuttah ei tunne ni kedä~ (vanhuus tulee yksin)
~huonounini om meän laps, ei voi moata, itköö ainos~
~moapogrebu om madalaine huonuksud~ (maakellarien (cellar) vieraudesta, kotoperäiset ruoka-aitat maan päällisiä)
~mibo huonuksii on erize teil~
~mejjän taloiz on nelli huonustu, sarai (lato), kyly, riihi, kodi~
~lapsen on kählännyh~ (synnyttänyt)
~huobu kazvau niityle~ (odelma, äpärikkö)
~magoaa ylen lujah, ei kuule mim mitikäistä~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
